Ero sivun ”Ilmalaiva” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Kohti ilmalaivoja: kh, replaced: ennen kun → ennen kuin using AWB
Päivitetty linkki.
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Uss los angeles airship over Manhattan.jpg|thumb|right|250px|U.S.S. Los Angeles [[Manhattan]]in yllä]]
 
'''Ilmalaiva''' on ilmaa kevyempi, ohjattavissa oleva [[ilma-alus]]. Siinä on yksi tai useampi ilmaa kevyemmällä kaasulla, kuten [[helium]]illa tai [[vety|vedyllä]], täytetty säiliö. Ensin käytettiin vetyä, mutta heliumiin siirryttiin vedyn syttymisherkkyyden vuoksi. Heliumia oli aluksi saatavilla vain lähinnä Yhdysvalloissa. Vapaasti lentävistä [[Ilmapallo (ilmailu)|ilmapallo]]ista ja [[kuumailmapallo]]ista ilmalaivan erottaa ohjattavuus, kun taas ilmapallon liikettä voidaan ohjata vain korkeussuunnassa. Ilmalaivan alaosassa on kori eli gondoli, jossa on tilat miehistölle ja matkustajille. Ilmalaivoja säilytettiin suurikokoisissa ilmalaivahalleissa.
Rivi 6:
 
== Rakenne ==
[[KuvaTiedosto:Zeppelin diagram.png|thumb|right|400px|Jäykkärunkoisen ilmalaivan rakenne.]]
Ilmalaivat jaetaan kolmeen päätyyppiin: [[jäykkärunkoinen ilmalaiva|jäykkärunkoisiin]] eli zeppeliineihin, [[puolijäykkärunkoinen ilmalaiva|puolijäykkärunkoisiin]] ja [[jäykistämätön ilmalaiva|jäykistämättömiin]] sen mukaan, mikä pitää ne muodossaan. Nykyisin käytössä olevat ilmalaivat ovat lähinnä kaasun paineella muotoonsa puhallettuja ilmapalloja, joissa yleensä on jäykistetty nokkakartio ja peräsin. Tällaisia ovat muun muassa [[Goodyear]]-yhtiön mainostarkoituksiin rakennetut ilmalaivat, jotka operoivat lähinnä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], mutta ovat käyneet kaksi kertaa [[Suomi|Suomessakin]].
 
Rivi 15:
== Kohti ilmalaivoja ==
 
[[KuvaTiedosto:Giffard1852.jpg|thumb|250px|right|Giffardin ilmalaiva vuodelta 1852.]]
[[KuvaTiedosto:DupuyLomeDirigeable.jpg|thumb|250px|right|200px|Dupuy de Lomen ohjattava ilmapallo vuodelta 1872.]]
[[KuvaTiedosto:La france 1884.png|thumb|250px|right|Charles Renardin ja Arthur Constantin Krebsin La France -ilmalaiva vuodelta 1884.]]
[[KuvaTiedosto:SchwarzAirship.jpg|thumb|250px|right|David Schwarzin ilmalaiva vuodelta 1896.]]
 
Vuonna [[1709]] [[kappalainen]] Barthelemi Laurent de Gusman ({{k-pt|Bartholomeu Lourencio de Gusmao}}, [[1685]]–[[1724]]) esitteli [[Portugali]]n kuninkaalle [[Juhana V]]:lle toimivan [[kuumailmapallo]]n pienoismallin ja sai tältä maailman ensimmäisen [[patentti|patentin]] ilmalaivalle. Toteuttamatta jääneitä ilmalaivoja oli tarkoitus käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin, muun muassa joukkojen kuljetuksiin ja niiden huoltoon.<ref>[http://www.pilotundluftschiff.de/Gusman.htm Barthelemi Laurent de Gusman (Bartholomeu Lourencio de Gusmao)(1685-1724).] Pilotundluftschiff.de. {{de}}</ref>
Rivi 84:
== Ensimmäisessä maailmansodassa ==
:''Pääartikkeli'': ''[[Ilmalaivat ensimmäisessä maailmansodassa]]''
[[KuvaTiedosto:Blimp with airplane.jpg|thumb|250px|Ranskalaisen ilmalaivan kuvalla varustettu postikortti ensimmäisestä maailmansodasta vuodelta 1915.]]
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] saksalaiset käyttivät zeppeliini-ilmalaivoja tiedusteluun ja pommittivat muun muassa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] kaupunkeja. Ilmalaivoilla saattoi kuljettaa suuria pommilasteja, ja alussa hävittäjälentokoneet eivät voineet nousta yhtä korkealle kuin ilmalaivat. Saksalaiset pommittivat Englannin itärannikon kaupunkeja öisin. Pommitukset pyrittiin keskittämään Lontoon sataman kaltaisiin sotilaallisesti merkittäviin kohteisiin, mutta epätarkkuutensa takia ne surmasivat etupäässä siviilejä. Pommituksissa kuoli yli tuhat henkeä, ja ne levittivät kauhua ja voimakasta saksalaisvihaa siviiliväestön keskuudessa.
Rivi 92:
== Ilmalaivat maailmansotien välillä ==
 
[[KuvaTiedosto:USS Macon at Moffett Field.jpg|thumb|right|250px|Yhdysvaltalainen USS Macon (ZRS-5)]]
[[KuvaTiedosto:Hindenburg burning.jpg|thumb|250px|Ilmalaiva [[Hindenburg (zeppeliini)|LZ-129 Hindenburg]] tuhoutui sähkökipinän sytyttämänä saavuttuaan Amerikkaan Lakehurstin kentälle.]]
 
Saksa oli ilmalaiva-alalla johtava maa ensimmäisen maailmansodan jälkeenkin.
Rivi 120:
Hindenburgin onnettomuuden jälkeen monikaan ei enää ollut halukas matkustamaan ilmalaivoilla. Samaan aikaan lentokoneet olivat kehittyneet matkustajaliikenteeseen sopiviksi ja halvoiksi.
Onnettomuuden jälkeen ilmalaivat jäivät kokonaan pois käytöstä matkustajaliikenteessä.
[[KuvaTiedosto:K-Type-Blimp WW2 k13953.jpg|thumb|right|250px|Yhdysvaltain laivaston toisen maailmansodan aikainen K-tyypin ilmalaiva.]]
 
== Toinen maailmansota ==
Rivi 128:
== Nykypäivä ==
Alkuperäisiä zeppeliinejä ei ole säilynyt kokonaisina. Pariisin ilmailumuseossa le Bourgetissa on ensimmäisessä maailmansodassa alasammutun zeppeliinin moottori-gondoli ja miehistö-gondoli lähes täydellisinä, mukaan lukien esimerkiksi konekiväärit.
[[KuvaTiedosto:Spirit of Europe2.jpg|thumb|right|250px|[[Goodyear]]in mainosilmalaiva.]]
[[KuvaTiedosto:Yokoso! Japan.jpg|thumb|right|250px|[[Zeppelin NT]] -ilmalaiva ''Yokoso! Japan'']]
 
===Vedyn sijaan heliumia===
Rivi 187:
 
== Lähteet ==
{{viitteetViitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
Rivi 195:
* [http://www.goodyearblimp.com/ Goodyearin ilmalaivaston kotisivu] {{en}}
* [http://brazilpostcard.com/aeroplan.html SANTOS-DUMONT n. 6] {{en}}
* [httphttps://www.yle.fi/elavaarkistoaihe/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=52artikkeli/2006/09/08/ilmalaiva-leijuu-helsingin-ylla Ylen Elävä arkisto - Graf Zeppelin Helsingissä]
* [http://www.zeppelinflug.de/ Zeppelin-matkailu Friedrichshafenissa] {{en}} {{de}}