Ero sivun ”Suomen Keskusta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 47:
Maalaisliiton ideologisena isänä pidetään [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisista]] siirtynyttä [[Santeri Alkio]]ta, ja alkuaikoina puolue toimi [[perustuslailliset|perustuslaillisessa]] rintamassa nuorsuomalaisten kanssa.
 
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen Maalaisliitto pyrki ajamaan tasapainoa ja kansallista sopua, hyväksyen esimerkiksi [[punakaarti|punaisten]] armahdukset. Puolue johti myös 1930-luvulla taistelua demokratiaa uhannutta oikeistoradikalismia vastaan. Yhteistyö [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] kanssa alkoi lisääntyä, ja ensimmäinen niin sanottu [[punamultahallitus]] muodostettiin vuonna 1937.<ref name="historia"/>
 
Yhteistyö [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] kanssa alkoi lisääntyä, ja ensimmäinen niin sanottu [[punamultahallitus]] muodostettiin vuonna 1937.<ref name="historia"/>
Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, sillä Maalaisliitto pyrki kohentamaan maaseudun taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.<ref name="historia"/> Puolueen varhaisimmat kannatusalueet olivat [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]lla, [[Lappi|Lapissa]], [[Kainuu]]ssa ja [[Viipurin lääni]]n itäosissa.{{lähde}} Toisen maailmansodan jälkeen läntiseen Suomeen asutettu siirtoväki nosti Maalaisliiton suurimmaksi puolueeksi myös läntisemmän Suomen maaseudulla. Puolueen kannatus kaupungeissa oli aluksi hyvin pientä, mutta sekin alkoi kasvaa. 1970-luvulla puolueen kannatus laski, jolloin monet alkoivat pitää maaseututaustaista puoluetta hiipuvana auringonlaskun puolueena.{{lähde}} Kannatuksen lasku oli aikaisemmin osoittautunut tilapäiseksi.
 
Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, sillä Maalaisliitto pyrki kohentamaan maaseudun taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.<ref name="historia"/> Puolueen varhaisimmat kannatusalueet olivat [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]lla, [[Lappi|Lapissa]], [[Kainuu]]ssa ja [[Viipurin lääni]]n itäosissa.{{lähde}} Toisen maailmansodan jälkeen läntiseen Suomeen asutettu siirtoväki nosti Maalaisliiton suurimmaksi puolueeksi myös läntisemmän Suomen maaseudulla. Puolueen kannatus kaupungeissa oli aluksi hyvin pientä, mutta sekin alkoi kasvaa. 1970-luvulla puolueen kannatus laski, jolloin monet alkoivat pitää maaseututaustaista puoluetta hiipuvana auringonlaskun puolueena.{{lähde}} Kannatuksen lasku oli aikaisemmin osoittautunut tilapäiseksi.
[[Lauri Kristian Relander]] oli ensimmäinen puolueesta valittu tasavallan presidentti. Talvisodan syttyessä presidenttinä oli maalaisliittolainen [[Kyösti Kallio]], joka nimitti ensimmäisen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] ja Maalaisliiton muodostaman [[punamultahallitus|punamultahallituksen]] vuonna [[1937]]. Terveyssyistä Kallion presidenttikausi jäi kesken jo vuonna [[1940]].
 
Toisen maailmansodan jälkeen läntiseen Suomeen asutettu siirtoväki nosti Maalaisliiton suurimmaksi puolueeksi myös läntisemmän Suomen maaseudulla.
 
Puolueen kannatus kaupungeissa oli aluksi hyvin pientä, mutta sekin alkoi kasvaa. 1970-luvulla puolueen kannatus laski, jolloin monet alkoivat pitää maaseututaustaista puoluetta hiipuvana auringonlaskun puolueena.{{lähde}} Kannatuksen lasku oli aikaisemmin osoittautunut tilapäiseksi.
 
[[Lauri Kristian Relander]] oli ensimmäinen puolueestaMaalaisliitosta valittu tasavallan presidentti. Talvisodan syttyessä presidenttinä oli maalaisliittolainen [[Kyösti Kallio]], joka nimitti ensimmäisen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] ja Maalaisliiton muodostaman [[punamultahallitus|punamultahallituksen]] vuonna [[1937]]. Terveyssyistä Kallion presidenttikausi jäi kesken jo vuonna [[1940]].
 
=== Kekkosen aika ===