Ero sivun ”Nationalismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Suomalainen nationalismi 1700- ja 1800-luvuilla: pääartikkeli tehty, haetaan siitä tiivistelmä tähän
→‎Historia: suomalainen nationalismi alemmas muiden paikallisten nationalismien joukkoon
Rivi 60:
 
Samanlaisia nationalistisia ajatuksia syntyi muuallakin Euroopassa, kun [[Napoleon I|Napoleon]]in valloittamat kansat havittelivat itsenäisyyttä. Italiassa ja Saksassa, jotka olivat jo kauan olleet jaettuna useisiin valtioihin, valloitus auttoi muodostamaan ensi kertaa kansallisen yhtenäisyyden tunteen uudella nationalismin kielellä, joka perittiin Ranskasta. Nationalistiset ajatukset levisivät 1800-luvulla myös Etelä-Amerikkaan, missä [[Simón Bolívar]] johti vallankumouksia, joista syntyivät Espanjasta itsenäiset Etelä-Amerikan valtiot.<ref name=heywood-169 />
 
=== Suomalainen nationalismi ===
{{Pääartikkeli|[[Suomalainen nationalismi]]}}
[[Kuva:JV Snellman.jpg|thumb|upright|[[J. V. Snellman]], Suomen kansakunnan "rakentaja".]]
Käsitteet Suomi, [[suomalaiset]], Suomen kansa ja suomalainen kansakunta olivat yleistyneet 1700-luvulla. Poliittisena ilmiönä [[suomalainen nationalismi]] syntyi 1800-luvulla Venäjän vallan aikana, kun Suomesta oli tullut vuonna 1809 [[Suomen suuriruhtinaskunta|suuriruhtinaskunta]]. Uusi poliittinen kansallisuuskäsitys alkoi vähitellen murtautua maan väestön ajatteluun, ja julkisessa keskustelussa alkoi syntyä uusi tapa perustella kansallisen valtioyksikön olemassaoloa. Suomen kansan kielelliset ja kulttuuriset traditiot katsottiin valtiollisen tulevaisuuden perustaksi. Nuori sivistyneistö rakensi 1800-luvulla määrätietoisesti suomalaista kansakuntaa ja valtiota luomalla kansallista filosofiaa, historiankirjoitusta, romaanitaidetta ja runoutta. [[Fennomania|Fennomaanit]] halusivat kohottaa suomen kielen sivistys- ja valtakielen asemaan Suomessa.
 
Vuonna 1910 alkanut venäläistämisaalto sai suomalaisten passiivisen vastarinnan ja laittoman aktivismin viriämään. Jotkut alkoivat haaveilla irtiotosta Venäjästä, joko palaamalla Ruotsin yhteyteen tai saavuttamalla täysi itsenäisyys.
 
Kun [[Suomen itsenäistyminen|Suomi oli itsenäistynyt]] joulukuussa 1917, kansallisuusaate sai uuden funktion yleisisänmaallisuutena. Esille nousi kielikysymys eli [[Aitosuomalaisuus|aitosuomalaisen liikkeen]] halu parantaa suomen kielen asemaa ruotsiin nähden itsenäisessä Suomessa. 1930-luvun puolivälissä kansallinen ajattelutapa ja kansallinen asenne oli noussut lävistämään jo koko suomalaisen yhteiskunnan mutta samalla siitä oli tullut sovinnollisempaa kun kielikysymys oli jo ratkennut.
 
=== Nousu hallitsevaksi opiksi ===
Rivi 86 ⟶ 77:
 
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Keski- ja Itä-Euroopan kansallisvaltiot viimeisteltiin. [[Pariisin rauhankonferenssi]]ssa Yhdysvaltain presidentti [[Woodrow Wilson]] ajoi kansallisia itsehallintoja. Saksan, [[Itävalta-Unkari]]n ja Venäjän imperiumit hajotettiin ja kahdeksan uutta valtiota muodostettiin, mukaan lukien Suomi. Uudet maat oli tarkoitettu kansallisvaltioiksi, joiden rajat määräytyivät kansojen rajojen mukaisesti. Sota jätti kuitenkin Saksan, Italian ja Japanin katkeriksi, ja näissä valtioissa valtaan tulivat [[Fasismi|fasistiset]] tai autoritääriset liikkeet, jotka lupasivat palauttaa kansallisen kunnian laajentumishaluisella politiikalla. Tätä nationalistista politiikkaa seurasi [[toinen maailmansota]] 1939.<ref> Heywood 2012, s. 171.</ref>
 
=== Suomalainen nationalismi ===
[[Kuva:JV Snellman.jpg|thumb|upright|[[J. V. Snellman]], Suomen kansakunnan "rakentaja".]]
{{Pääartikkeli|[[Suomalainen nationalismi]]}}
Käsitteet Suomi, [[suomalaiset]], Suomen kansa ja suomalainen kansakunta olivat yleistyneet 1700-luvulla. Poliittisena ilmiönä [[suomalainen nationalismi]] syntyi 1800-luvulla Venäjän vallan aikana, kun Suomesta oli tullut vuonna 1809 [[Suomen suuriruhtinaskunta|suuriruhtinaskunta]]. Uusi poliittinen kansallisuuskäsitys alkoi vähitellen murtautua maan väestön ajatteluun, ja julkisessa keskustelussa alkoi syntyä uusi tapa perustella kansallisen valtioyksikön olemassaoloa. Suomen kansan kielelliset ja kulttuuriset traditiot katsottiin valtiollisen tulevaisuuden perustaksi. Nuori sivistyneistö rakensi 1800-luvulla määrätietoisesti suomalaista kansakuntaa ja valtiota luomalla kansallista filosofiaa, historiankirjoitusta, romaanitaidetta ja runoutta. [[Fennomania|Fennomaanit]] halusivat kohottaa suomen kielen sivistys- ja valtakielen asemaan Suomessa.
 
Vuonna 1910 alkanut venäläistämisaalto sai suomalaisten passiivisen vastarinnan ja laittoman aktivismin viriämään. Jotkut alkoivat haaveilla irtiotosta Venäjästä, joko palaamalla Ruotsin yhteyteen tai saavuttamalla täysi itsenäisyys.
 
Kun [[Suomen itsenäistyminen|Suomi oli itsenäistynyt]] joulukuussa 1917, kansallisuusaate sai uuden funktion yleisisänmaallisuutena. Esille nousi kielikysymys eli [[Aitosuomalaisuus|aitosuomalaisen liikkeen]] halu parantaa suomen kielen asemaa ruotsiin nähden itsenäisessä Suomessa. 1930-luvun puolivälissä kansallinen ajattelutapa ja kansallinen asenne oli noussut lävistämään jo koko suomalaisen yhteiskunnan mutta samalla siitä oli tullut sovinnollisempaa kun kielikysymys oli jo ratkennut.
 
=== Sionismi ===