Wikipedia

Ero sivun ”Diabetes” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kh
Rivi 12:
'''Diabetes mellitus''' on yleisnimi ryhmälle [[Oireyhtymä|oireyhtymiä]], joissa ilmenee korkea [[verensokeri]] eli [[hyperglykemia]]. Diabetes mellituksesta käytetään usein lyhennettä '''diabetes''', kuten myös tässä artikkelissa, vaikka pelkkä "diabetes" voi viitata myös [[Vesitystauti|diabetes insipidukseen]].<ref name=b/>
 
Diabetes mellitus -sairaudet johtuvat usein pääosin kehon heikosta kyvystä reagoida verensokeria laskevaan [[insuliini]]hormoniin, heikosta kyvystä tuottaa insuliinia tai molemmista asioista. Insuliinia muodostuu tarpeen mukaan haiman [[beetasolu]]issa, joista se erittyy vereen. Pääsyynä voivat olla tosin muutkin hormonit, kuten [[feokromosytooma]]kasvaimen aiheuttamassa diabeteksessa ja osin myös [[Raskausdiabetes|raskausdiabeteksessa]].<ref name=b>{{Kirjaviite|Tekijä=MA Sperling et al|Nimeke=Pediatric endocrinology|Vuosi=2014|Sivu=846-894|Selite=4. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9781455748587}}</ref>
 
Ihmisillä osa diabeteksista on pysyviä aineenvaihduntasairauksia, kuten [[tyypin 1 diabetes]] ja [[tyypin 2 diabetes]]. Raskausdiabeteskin on aineenvaihduntaperäinen, mutta paranee raskauden päätyttyä. Osa diabeteksista taas johtuu lääkkeistä. Tästä esimerkki on [[streptotsosiini]], joka on haimaa vaurioittava [[haimasyöpä]]lääke.<ref name=b/>
Rivi 20:
Suomessa diabeteksen eri muotoja potee noin 500&nbsp;000 ihmistä. Näistä yleisin on tyypin 2 diabetes, jota potee noin 75–80% kaikista diabetesta potevista henkilöistä eli diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes on toiseksi yleisin ja sitä potee noin 7.5–8% Suomen diabeetikoista.<ref name=d/>
 
Ihmisten lisäksi diabeteksen eri muotoja voi ilmetä muilla eläimillä, kuten [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]]. Se voi ilmetä [[Villieläin|villi]]- ja [[Kotieläin|kotieläimillä]]. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat [[koira]]t, joilla voi erityisesti ilmetä tyypin 1 diabeteksen kaltainen sairaus, ja [[kissa]]t, joilla voi ilmetä eritoten tyypin 2 diabeteksen kaltainen sairaus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Niaz et al|Otsikko=Comparative occurrence of diabetes in canine, feline, and few wild animals and their association with pancreatic diseases and ketoacidosis with therapeutic approach|Julkaisu=Veterinary World|Ajankohta=2018|Vuosikerta=11|Numero=4|Sivut=410–422|Pmid=29805204|Doi=10.14202/vetworld.2018.410-422|Issn=0972-8988|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5960778/}}</ref>
 
==Oireet==
Kullakin diabeteksen eri muodolla on osin omanlaisensa oireet. Korkea veren [[glukoosi]]pitoisuus eli [[hyperglykemia]] on kuitenkin niille kaikille yhteinen oire ja se aiheuttaa muun muassa runsasjanoisuutta ([[polydipsia]]a), runsasta virtsaamistarvetta (polyuriaa), kehonpainon laskua ja väsymystä. Hyperglykemiassa osa veren glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Siksi [[ravintoenergia]]a menetetään ja diabetesta poteva voi laihtua ilman ilmeistä syytä. Glukoosiylimäärä aiheuttaa veden ylimääräistä siirtymistä [[Osmoosi|osmoottisesti]] virtsaan, josta johtuu runsas virtsaamistarve ja janoisuus. Tämä voi johtaa myös [[Nestehukka|nestehukkaan]].<ref name=b/>
 
Nestehukka yhdessä muiden hyperglykemian aiheuttamien aineenvaihdunnan muutosten kanssa voi altistaa [[ketoasidoosi]]lle tai [[asidoosi]]lle, jossa veressä ei ole merkittäviä määriä [[ketoaine]]ita. Ketoasidoosissa uloshengitysilmaan päätyy imelältä haisevaa [[asetoni]]a, josta ketoasidoosi voidaan muun muassa havaita. Molemmat asidoosin muodot ovat hengenvaarallisia ja voivat johtaa esimerkiksi [[kooma]]an, [[aivoödeema]]an tai kuolemaan. Eri diabeteksissa voi lisäksi ilmetä liian alhainen veren glukoosipitoisuus eli [[hypoglykemia]]. Syynä tähän voi olla liiallinen [[insuliini]]valmisteiden annostelu, joita käytetään eri diabetesten hoitoon.<ref name=b/>
 
===Liitännäissairaudet===
Useiden vuosien kuluessa toistuva hyperglykemia aiheuttaa vaurioita moniin elimiin ja lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.<ref name=b/> Pitkällä aikavälillä mahdollisesti ilmeneviä vaikutuksia ovat muun muassa
 
*munuaisvauriot eli [[diabeettinen nefropatia]], johonjossa liittyyilmenee muun muassa [[proteinuria]]a<ref name=b/>
*[[ääreishermosto]]n vauriot eli [[neuropatia]]t, jotka aiheuttavat ihon tunnottomuutta ja voivat ollaaiheuttaa myös kivuliaitahermokipuja<ref name=h/>
*[[verkkokalvo]]jen vauriot eli [[diabeettinen retinopatia]], joka voi johtaa sokeuteen<ref name=b/>
*huonosti paranevat haavaumat raajoissa – haavojen pahentuminen voi vaatia raajan [[amputaatio]]n<ref name=b/>
*[[impotenssi]]<ref name=b/>
*alttius saada jokin [[infektio]]<ref name=b/>
*[[Ateroskleroosi|ateroskleroottiset]] verenkiertoelimistön vauriotsairaudet, jotka voivat johtaa esimerkiksikuten [[sepelvaltimotauti]]in<ref name=b/>
*dementian eri muodot, kuten [[Alzheimerin tauti]]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=LA Zilliox et al|Otsikko=Diabetes and cognitive impairment|Julkaisu=Current diabetes reports|Ajankohta=2016|Vuosikerta=16|Numero=9|Sivut=87|Pmid=27491830|Doi=10.1007/s11892-016-0775-x|Issn=1534-4827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5528145/}}</ref>
 
Rivi 58:
*E11 [[tyypin 2 diabetes]] mellitus.<ref name=a/>
*E12 aliravitsemukseen liittyvä diabetes mellitus.<ref name=a/>
*E13 muun tyypin diabetes mellitus.<ref name=a/> Tässä luokituksessa kyse voi esimerkiksi olla geneettisten tekijöiden[[geenimutaatio]]iden tai haiman poiston aiheuttamasta diabeteksesta.<ref name=e/>
*E14 määrittämätön diabetes mellitus.<ref name=a/>
*O24 raskausajan diabetes mellitus[[raskausdiabetes]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online2003/go20.htm|nimeke=ICD-10: Block O20-O29|viitattu=2019-12-04}}</ref>
 
Kullekin luokitukselle on monia täsmentäviä luokituksia. Esimerkiksi E10.2X merkitsee tyypin 1 diabetesta, jota potevalla on [[munuaisten vajaatoiminta]]. Tämä määritellään tarkemmin esimerkiksi koodilla<ref name=e>{{Lehtiviite|Tekijä=J Dugan, J Shubrook|Otsikko=International classification of diseases, 10th revision, coding for diabetes|Julkaisu=Clinical Diabetes|Ajankohta=2017|Vuosikerta=35|Numero=4|Sivut=232–238|Pmid=29109613|Doi=10.2337/cd16-0052|Issn=0891-8929|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5669129/}}</ref>
Rivi 72:
===Tyypin 1 diabetes===
{{pääartikkeli|[[Tyypin 1 diabetes]]}}
Tyypin 1 diabetes on osin perinnöllinen [[Geeni|monigeeninen]] aineenvaihduntasairaus, jossa kehon kyky tuottaa [[insuliini]]a heikkenee ja useinlopulta loppuu kokonaan. Tällöin insuliiniherkät solut eivät ota tehokkaasti sisäänsä verensokeria ja sitä kertyy vereen ylimäärin, jolloin ilmenee [[hyperglykemia]]a. Tämä sairaus on usein [[autoimmuunisairaus]], jossa keho tuhoaa haiman insuliinia tuottavia [[beetasolu]]ja. Tyypin 1 diabetes alkaa useimmin 5- tai 15-vuotiaana, jonka. takiaSiksi sitä sanotaan joskus virheellisesti ''lapsuus-'' tai ''nuoruusiän diabetekseksi'', vaikka se voi alkaa minkämissä ikäisenäiässä tahansa. Siihen ei liity [[ylipaino]] ja sitä sairastavien tulee poikkeuksetta aloittaa insuliinin tai sen johdannaisten lääkekäyttö. Tätä potevilla vakavat oireet, kuten [[ketoasidoosi]], ovat yleisempiä kuin tyypin 2 diabetesta potevilla.<ref name=b/>
 
===Tyypin 2 diabetes===
{{pääartikkeli|[[Tyypin 2 diabetes]]}}
Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa ilmenee [[insuliiniresistenssi]] eli insuliiniherkkien solujen kyky reagoida kehon tuottamaan insuliiniin on heikentynyt. Kun tauti pahenee, usein myös kehon insuliinin tuotto myös vähenee. Tällöin tyypin 2 diabetes alkaa tapauksesta riippuen muistuttamaan enemmän tai vähemmän tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabetes on tämän moninaisuutensa takia oikeastaan joukko sairauksia, joiden aiheuttajatkin ovat moninaisia. Tyypin 2 diabetes on pääosin elintapasairaus. Eritoten ylipaino altistaa sille, mutta myös vanheneminen. Myös perinnölliset tekijät lisäävät merkittävästi alttiutta sairastua. Useita sairaudelle altistavia geenejä tunnetaan eli kyse on monigeenisestä sairaudesta. Tyypin 2 diabetes alkaa yleensä aikuisena. Siksi sitä kutsutaan joskus virheellisesti ''aikuistyypin diabetekseksi'', vaikka se voi alkaa jo lapsenakin. Se alkaa usein hitaasti, eikä vaadi heti insuliinilääkitystä. Varhaisvaiheessa [[metformiini]]n kaltaiset lääkkeet voivat riittää hoidoksi. Myös laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja muut terveelliset elämäntapamuutoksen ovat tärkeitä hoidon kannalta, mutta voivat myös estää varhaisen tyypin 2 diabeteksen, ns. ''esidiabeteksen'', kehittymisen täydeksi tyypin 2 diabetekseksi.<ref name=b/>
 
===Raskausdiabetes===
Rivi 87:
Edeltävien lisäksi on muita diabetes mellituksen muotoja tai aiheuttajia. Näitä ovat
 
*insuliiniresistenssiin liittyvät sairaudethäiriöt:
**geneettiset sairaudet, kuten [[Rabson-Mendenhall-oireyhtymä]], [[Donohuen oireyhtymä]] ja [[Köbberling-Dunnigan-oireyhtymä]]<ref name=b/>
**[[kasvaimet]], kuten [[feokromosytooma]], [[Cushingin oireyhtymä]]ä aiheuttavat kasvaimet tai joidenkin muiden hormoneita erittävien rauhasten kasvaimet<ref name=b/>
*beetasolujen tai muuten haiman toimintaan liittyvät sairaudethäiriöt:
**[[kromosomi]]sairaudet, kuten [[Wolfram-oireyhtymä]] (useita muotoja)<ref name=b/>
**[[Mitokondriosairaus|mitokondriosairaudet]], kuten Wolfram-oireyhtymä (ainakin yksi muoto on mitokondriaalinen), [[Pearson-oireyhtymä]] ja [[Kearns-Sayre-oireyhtymä]]<ref name=b/>
Rivi 190:
|<ref name=g/>
|}
Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 400&nbsp;000 diagnosoitua diabeetikkoa: noin 50&nbsp;000 tyypin 1 ja noin 350&nbsp;000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arviolta 100&nbsp;000 suomalaista sairastaasairasti tietämättään tyypin 2 diabetesta.<ref name=c>{{Verkkoviite|osoite=https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa|nimeke=Tilastotietoa diabeteksesta|julkaisu=Diabetesliitto|viitattu=2019-12-04}}</ref> [[Raskausdiabetes]] taas todettiin 2017 Suomessa 15.6%:lla kaikista synnyttäjistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00168|nimeke=Raskausdiabetes|tekijä=A Tiitinen|viitattu=2019-12-04}}</ref>
 
===Maailmanlaajuisesti===
Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980 noin 4.7% maailman aikuisväestöstä poti tyypin 1 tai 2 diabetesta ja vuonna 2014 vastaava osuus oli 8.5%. Nämä sairaudet ovat yleistyneet lähes kaikissa maissa, mutta suhteessa enitenenemmän köyhemmissä ja keskituloisemmissa maissa, kuin rikkaammissa maissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=G Roglic et al|Nimeke=Global report on diabetes|Vuosi=2016|Sivu=6|Julkaisija=World Health Organization|Isbn=9789241565257|www=https://apps.who.int/iris/bitstream/10665/204871/1/9789241565257_eng.pdf}}</ref>
 
[[Kansainvälinen diabetesliitto|Kansainvälisen diabetesliiton]] (IDF) mukaan tyypin 1 ja 2 diabetes tulevat yleistymään tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2019 [[maailman väestöväkiluku]] oli noin 7.7 miljardia. Näistä 5 miljardia oli 20–79-vuotiaita, joista arviolta 463 miljoonaa eli 9.3% sairasti tyypin 1 tai 2 diabetesta. 4.1 miljoonaa kuoli tyypin 1 ja 2 diabetesten komplikaatioihin. Taas 2030 maailman väestöväkiluku tulee olemaan 8.6 miljardia. Näistä 5.7 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 578.4 miljoonaa eli 10.2% tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta. 2045 maailman väestöväkiluku tulee olemaan 9.5 miljardia. Näistä 6.4 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 700.2 miljoonaa eli 10.9% tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta.<ref name=h>{{Kirjaviite|Tekijä=R Williams et al|Nimeke=IDF diabetes atlas|Vuosi=2019|Sivu=35-40, 88|Selite=9. painos|Julkaisija=International Diabetes Federation|Isbn=9782930229874|www=https://www.diabetesatlas.org/upload/resources/2019/IDF_Atlas_9th_Edition_2019.pdf}}</ref>
 
IDF:n arvion mukaan 2019 lukumäärällisesti eniten tyypin 1 ja 2 diabetesta oli [[Kiina]]ssa (116.4 miljoonaa diabeetikkodiabeetikkoa), sitten [[Intia]]ssa (77 miljoonaa) ja kolmanneksi eniten [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] (31 miljoonaa). Väestöön suhteutettuna näitä sairauksia oli 2019 eniten [[Marshallinsaaret|Marshallinsaarilla]] (30.5% väestöstä oli diabeetikkoja), sitten [[Kiribati]]lla (22.5%) ja kolmanneksi eniten [[Sudan]]issa (22.1%).<ref name=h/>
 
==Sanan alkuperä==
''Diabetes'' on [[muinaiskreikka]]a, se tarkoittaa "päästää läpi" tai pikemminkin "suppiloa" ja viittaa diabeteksen aiheuttamaan tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen. SanaaKäytti keksiensi käyttääkerran Egyptissä elänyt [[Apollonius Memfisiläinen]] noin 230 eea. kuvaamaan näitä sairauksia. ''Mellitus'' on [[latina]]a ja merkitsee "hunajaa". Tämä viittaa diabeteksen eri muodoissadiabeteksissa ilmenevään tavallista suurempaan glukoosipitoisuuteen virtsassa, joka saa virtsan maistumaan hunajamaisen makealta. Sanaa "mellitus" käytti ensi kerran 1798 sanan "diabetes" jälkiliitteenä englantilainen kirurgi [[John Rollo]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=C Nwaneri|Otsikko=Diabetes mellitus: a complete ancient and modern historical perspective|Julkaisu=WebmedCentral Diabetes|Ajankohta=2015|Vuosikerta=6|Numero=2|Doi=10.9754/journal.wmc.2015.004831|Issn=2046-1690|www=http://www.webmedcentral.com/article_view/4831}}</ref>
 
==Maailmanlaajuinen diabetespäivä==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Diabetes”