Ero sivun ”Vesihämähäkki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 2001:14B8:180F:62AF:45B0:A1DA:C9AC:9FDB muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nitraus tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 23:
| commonscat = Argyroneta aquatica
}}
'''Vesihämähäkki''' (''Argyroneta aquatica'') on [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa esiintyvä isokokoinen [[hämähäkit|hämähäkki]], joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa ''Argyroneta'' ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään vedenpinnan päälläalla. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Koulun biologia, sisävedet | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1994 | Tekijä = Leinonen, Matti et al. | Luku = | Sivu = 23 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-12938-4}}</ref>
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
[[Tiedosto:Agryroneta aquatica Weibchen cropped.jpg|vasen|upright|pienoiskuva|Vesihämähäkki]]
Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksikymmentäkaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttimetriä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla {{Luku|20|millimetriä}} pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.<ref name="RO">{{Kirjaviite | Nimeke = Spiders of Britain and North Europe | Julkaisija = Collins | Vuosi = 1996 | Tekijä = Roberts, Michael J. | Luku = | Sivut = 238–239 | Julkaisupaikka = | Isbn = 978-0-00-219981-0 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="EU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arages.de/sdj/sdj_00.php | Nimeke = Spinne des Jahres 2000 – Die Wasserspinne Argyroneta aquatica | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2012 | Kieli = {{de}} }} {{Vanhentunut linkki}}</ref><ref name="Burnie">{{Kirjaviite | Nimeke = Matka eläinten maailmaan | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | Tekijä = Burnie, David | Suomentaja = Rekiaro, Ilkka | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = The Concise Animal Encyclopedia, 2000 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-0-29414-4}}</ref>{{Lähde tarkemmin|21. toukokuuta 2018: Luku, sivunumero?}} Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.<ref name="SC">{{Lehtiviite | Tekijä = Schütz, Dolores & Taborsky, Michael | Otsikko = Adaptations to an Aquatic Life May Be Responsible for the Reversed Sexual Size Dimorphism in the Water Spider, Argyroneta aquatica | Julkaisu = Evolutionary Ecology Research | Ajankohta = 2003| Vuosikerta = | Numero = 5 | Sivut = 105–117 | www = http://behav.zoology.unibe.ch/sysuif/uploads/files/esh/pdf_online/taborskym/Schuetz_EvolEcolRes03.pdf | www-teksti = Universität Bern | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Rivi 38:
Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää [[ilma]]a kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon [[sukelluskello]]a muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä [[diffuusio]]n avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella.<ref name="RO" /> Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/i.1.full | Nimeke = How the Water Spider Uses Its Diving Bell | Tekijä = Knight, Kathryn | Julkaisija = The Company of Biologists | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://jeb.biologists.org/content/214/13/2175.abstract| Nimeke = The Diving Bell and the Spider: the Physical Gill of Argyroneta aquatica | Tekijä = Seymour, Roger S. & Hetz, Stefan K. | Julkaisija = The Company of Biologists | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin.<ref name="SC" /> Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.<ref name="EU" />
 
Naaras munii 300–70030–70&nbsp;munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.buzzle.com/articles/water-spider.html | Nimeke = Water Spider | Julkaisija = Buzzle | Viitattu = 4.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.
 
Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.<ref name="RO" />