Ero sivun ”Isorokko” versioiden välillä

{{Ohjaa tänne|Variola||[[Variola (suku)|Variola]] on myös meriahventen suku.}}

 

'''Isorokko''' eli '''variola''' on yleisvaarallinen, vuonna 1980 luonnosta hävitetyksi julistettu, [[virus]]peräinen tartuntatauti. Sen aiheuttaja on Variola-niminen [[DNA-virus]]. Isorokko on hävitetty [[Maapallo|maailmasta]] [[Maailman terveysjärjestö]]n [[isorokkorokote|rokotuskampanjalla]]. Ainoat tunnetut virusnäytteet ovat tiettävästi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] Atlantassa sijaitsevan [[Centers for Disease Control and Prevention|CDC]]:n toimitiloissa ja [[Venäjä]]llä Moskovan virustutkimusinstituutin (Moscow Research Institute for Viral Preparations) tarkoin vartioiduissa laboratorioissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.armscontrol.org/act/2009_03/tucker | Nimeke = The Smallpox Destruction Debate: Could a Grand Bargain Settle the Issue?| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Arms Control Association | Viitattu = 8.5.2013 }}</ref>

 

Uudet tutkimukset ovat muuttaneet käsitystä isorokon historiasta. Tunnistettu DNA-tieto isorokosta on vasta vuodelta 1588, ja ilmeisesti sitä aikaisemmat tautikuvaukset ovat olleet muita tauteja.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Child Mummy Found With Oldest Known Smallpox Virus| Julkaisu = National Geographic | Ajankohta = 8.12.2016 | www = http://news.nationalgeographic.com/2016/12/mummies-smallpox-virus-dna-lithuania-health-science| www-teksti = Verkkoversio| Viitattu = 1.5.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Tähän viittaava tieto saatiin vuonna 2015 [[Vilna|Vilnassa]] tutkitusta muumiosta. Tutkijaryhmään kuului Helsingin yliopiston tutkijatohtori Maria Perdomo. Vertaamalla vuoden 1588 DNA-näytettä nykyajan isorokkovirukseen tutkijat päättelivät, että tuhansia vuosia vanhoja isorokkotartuntoja ei voinut olla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Sanna Puhto | Otsikko = Mullistava viruslöytö| Julkaisu = Seura| Ajankohta = 27.4.2017| Numero = 17| Sivut = 38–40| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otavamedia| Selite= | Tunniste= | Viitattu = 1.5.2017 }}</ref>

 

 

On arveltu, että vuosina 165–180 jaa. riehunut [[Aureliuksen rutto]] olisi ollut sittenkin isorokkoa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4381924.stm | Nimeke =Past pandemics that ravaged Europe | Tekijä =Verity, Murphy | Julkaisu =BBC | Viitattu =4.2.2015}}</ref>. Taudin toivat [[Seleukeia]]sta palaavat sotilaat. Ennen kuin epidemia ehti laantua, se oli jo vaikuttanut [[Anatolia]]n, [[Egypti]]in, [[Kreikka]]an ja [[Italia]]n alueilla. Joillakin alueilla ruttoon kuoli pahimmillaan kolmannes väestöstä, ja Rooman armeija koki suuria menetyksiä. Keskimäärin tartunnan saaneista kuolleisuus oli 7–10 prosentin luokkaa, ja kaupunkialueilla kuolleisuus oli 13–15&nbsp;%. Vuonna 180 [[Marcus Aurelius]] sai tartunnan ja kuoli armeijan leirissä. On spekuloitu, että tämä tartunta olisi ollut ruttoa, ja tauti nimettiinkin Aureliuksen mukaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.loyno.edu/~history/journal/1996-7/Smith.html | Nimeke =Plague in the Ancient World: A Study from Thucydides to Justinian | Selite =One such disease, known as the Antonine plague, occurred during the reign of Marcus Aurelius (161–180 A.D.). It was brought back by soldiers returning from Seleucia, and before it abated, it had affected Asia Minor, Egypt, Greece, and Italy. | Tekijä =Smith, Christine A. | Julkaisu =Loyola University New Orleans | Viitattu =4.2.2015}}</ref> Kaikkiaan tautiin arvellaan kuolleen noin viisi miljoonaa henkilöä. Kreikkalainen lääkäri [[Galenos]] nimesi taudin oireiksi kuumeen, ripulin, kurkkukivun sekä yhdeksännen päivän jälkeen puhkeavan kuivan tai märkivän ihottuman. Taudin on tämän perusteella päätelty olleen todennäköisesti isorokkoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4381924.stm | Nimeke =Past pandemics that ravaged Europe | Tekijä =Verity, Murphy | Julkaisu =BBC | Viitattu =4.2.2015}}</ref>

== Nykyisyys ==

 

 

Nykyisin ihmisten vastustuskyky isorokolle on heikko, koska taudinaiheuttajaa ei esiinny luonnossa. Tämä on synnyttänyt pelkoja viruksen käyttämisestä [[biologinen ase|biologisena aseena]] laboratorioissa säilytettyjen näytteiden avulla. Toisaalta näytteiden avulla on mahdollista kehittää rokotteita ja hoitokeinoja sen varalle, että virusta pääsisi jälleen populaatioon.<ref name="CDC"/>