Ero sivun ”Herculaneum” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
laajennus |
||
Rivi 1:
[[Kuva:
'''Herculaneum''' oli [[Italia|muinaisitalialainen]] kaupunki [[Campania]]ssa. Se sijaitsi [[Napolinlahti|Napolinlahdella]] kahdeksan kilometriä nykyisestä [[Napoli]]n kaupungista kaakkoon. Roomalainen kaupunki hautautui [[Vesuviuksen tulivuorenpurkaus 79|Vesuviuksen purkauksessa]] vuonna 79.<ref name=ahe>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ancient.eu/Herculaneum/ | Nimeke = Herculaneum | Tekijä = Mark Cartwright | Ajankohta = 8.10.2019 | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 3.12.2019 }}</ref>
==Historia==
Herculaneumin varhaisesta historiasta ei tiedetä mitään tarkkaa. Nimestään ja säännöllisistä kaduistaan päätellen sen perustivat ehkä [[Neapolis (Italia)|Neapoliin]] siirtokunnan kreikkalaiset 500- tai 400-luvulla eaa. Dionysiuksen kirjaaman myytin mukaan kaupungin perusti [[Herakles]] paluumatkallaan [[Pyreneiden niemimaa|Iberia]]sta.<ref name=ahe /> Myytissä Herakles rantautui laivoineen kaupungin juurelle uhraamaan jumalille ja siten perusti kaupungin antaen sille oman nimensä. Kaupungin kannalta tärkeitä jumaluuksia olivat myös [[Venus]] ja [[Apollo]].
[[Kuva:Mt Vesuvius 79 AD eruption.svg|thumb|350px|Herculaneum naapurikaupunkeineen Vesuviuksen purkautuessa kohtalokkaasti vuonna 79.]]
Herculaneum oli rakennettu meren rannalle pengerretylle rinteelle vanhoista tulivuorenpurkauksista syntyneiden laavavirtojen ja tuhkakerrosten päälle. Vesi saatiin kaupunkia ympäröivistä kahdesta joesta, jotka tosin kuivuivat ajoittain. Kaupungin sijainti oli edullinen. Se kukoisti itseään suurempien Neapoliin ja [[Pompeji]]n välisen rannikkotien välietappina. Maa oli viljavaa ja [[tuffi]] hyvää rakennusmateriaalia. Kaupungilla ei kuitenkaan ollut tilaa kasvaa sisämaahan.<ref name=ahe />
[[Strabon]]in mukaan Herculaneumia hallitsivat ennen [[Rooman valtakunta|roomalaisvaltaa]] vuoroin [[oskit]], [[etruskit]], [[pelasgit]] ja [[samniitit]]. Kaupungista tuli Rooman liittolainen [[Liittolaissota|liittolaissodassa]] 91–87 eaa., ja sodan seurauksena kaupunki siirtyi samniiteilta Rooman hallintaan. Kaupungista tuli ''[[municipium]]'' ja miespuoliset asukkaat saivat Rooman kansalaisuuden. Kaupunki omaksui latinankielisen ja roomalaisen hallintotavan, ja siitä tuli roomalaisten rauhallinen vapaa-ajanviettopaikka. Kaupungissa oli monenlaisia rakennuksia suurista huviloista kerrostaloihin sekä teatteri, [[palaestra]], [[forum]] ja [[Basilika (arkkitehtuuri)|basilika]]. Rannan lähellä oli [[roomalainen kylpylä]].<ref name=ahe />
Voimakas maanjäristys vaurioitti Herculaneumia pahasti helmikuussa 62 jaa. Lisää vaurioita kaupunki sai seuraavien kahden vuosikymmenen aikana uusissa järistyksissä. Maa vajosi ja meri levisi kaduille, mutta asukkaat eivät aavistaneet vaaraa eivätkä hylänneet kaupunkia. Vihdoin Vesuviuksen tulivuori purkautui vuoden 79 loppukesällä. Herculaneum säästyi tuhkasateelta mutta jäi kuuman [[Pyroklastinen tuhkapilvi|purkauspilven]] alle, joka tappoi kaupunkiin jääneet asukkaat välittömästi. Seuraavina päivinä [[laava]] ja muu vulkaaninen aines peitti kaupungin, joka säilyi kiinteytyneen kiven sisässä hyvin.<ref name=ahe />
==Kaivaukset==
Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa [[Papyrusten huvila]]ssa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut [[Herculaneumin papyrukset]]).<ref name="Torvinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/tiede/a1305919653219 | Tekijä=Torvinen, Pekka | Nimeke=Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.1.2015 | Viitattu=21.1.2015}}</ref> Arkeologinen alue kuuluu nykyään [[Unescon maailmanperintöluettelo]]on.<ref>▼
[[Kuva:Herculaneum_Fresco_001.jpg|thumb|220px|Herculaneumissa säilynyt fresko.]]
{{Verkkoviite | osoite=http://whc.unesco.org/en/list/829 | nimeke=Archaeological Areas of Pompei, Herculaneum and Torre Annunziata | julkaisija=Unesco | viitattu=31.7.2013 | kieli={{en}} }}</ref> Kaivauksia on tehty vuodesta [[1738]].<ref>[[Suuri Suomalainen Tietosanakirja]]: Herculaneum</ref>▼
Herculaneumissa on tehty arkeologisia kaivauksia vuodesta 1738 lähtien.<ref>[[Suuri Suomalainen Tietosanakirja]]: Herculaneum</ref> Kaupunkia peittävän kiven kovuus tekee Herculaneumin kaivaukset vaikeammiksi kuin läheisen Pompejin, joka peittyi vain tuhkaan ja pikkukiviin. Vieläkin vasta kolmasosa kaupunkialueesta on kaivettu esiin ja esimerkiksi teatteriin ja forumille pääsee vain tunneleita pitkin.<ref name=ahe />
▲Herculaneumista on jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä muinaisjäännöksiä. Siellä on suoritettu kaivauksia muun muassa [[Papyrusten huvila]]ssa, josta on löydetty huomattava kirjasto täynnä antiikin aikaisia papyrusrullia (niin kutsutut [[Herculaneumin papyrukset]]).<ref name="Torvinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/tiede/a1305919653219 | Tekijä=Torvinen, Pekka | Nimeke=Herculaneumin hiiltyneet papyrukset ovat ehkä luettavissa – Aristoteleen dialogit olisivat vuosisadan löytö | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.1.2015 | Viitattu=21.1.2015}}</ref> Arkeologinen alue kuuluu nykyään
▲{{Verkkoviite | osoite=http://whc.unesco.org/en/list/829 | nimeke=Archaeological Areas of Pompei, Herculaneum and Torre Annunziata | julkaisija=Unesco | viitattu=31.7.2013 | kieli={{en}} }}
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Herculaneum}}
{{coor title dms|40|48|21|N|14|20|51|E}}
{{Italian maailmanperintökohteet}}
[[Luokka:Arkeologiset kohteet Italiassa]]
|