Ero sivun ”Platon” versioiden välillä

1 280 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
+Typpioppi ja evoluutio
p (Käyttäjän 194.111.211.145 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Putsari tekemään versioon.)
Merkkaus: Palautettu takaisinpäin
(+Typpioppi ja evoluutio)
Vanhemmalla iällä Platon kuitenkin käänsi huomionsa ilmiömaailmaan dialogissaan ''Timaios'', joka on hänen ainoa luonnontieteellinen teoksensa. Platon omaksui [[pythagoralaisuus|pythagoralaisilta]] ajatuksen [[matematiikka|matematiikan]] ja [[tähtitiede|tähtitieteen]] käyttämisestä ikuisen ideamaailman ja muutoksessa olevan aineellisen maailman kytkemisessä toisiinsa. Matematiikka opettaa ikuisia asioita, jotka kuitenkin kytkeytyivät aineelliseen; tähtitiede puolestaan tutkii kaikkeutta ja taivaankappaleita, joita pidettiin ikuisina, itsessään liikkuvina ja jumalallisina, ja joiden liikkeet olivat matemaattisesti käsiteltävissä.<ref name="Zeller-2000-144"/>
 
Platonin käsitystä luonnosta hallitsi [[teleologia|teleologinen]] näkemys kaikkeuden tarkoituksesta, jota ohjasi jonkinlainen maailmansielu, joka teki kaiken parhaalla mahdollisella tavalla sekä moraalisessa, älyllisessä että esteettisessä mielessä. Kaikkeuden järjestäytymisen [[kaaos|kaoottisesta]] aineesta järjestäytyneeksi [[kosmos|kosmokseksi]] Platon esitti ''Timaioksessa'' myytin muodossa: hyväntahtoinen käsityöläinen, [[demiurgi]], muovasi kaikkeuden olemassa olleesta aineesta käyttäen mallinaan ikuista ideamaailmaa. Ainetta Platon vertasi siis käsityöläisen käyttämään materiaaliin. Näin luominen ei tapahtunut ''[[ex nihilo]]'' eli tyhjästä, mikä ei olisi sopinut kreikkalaiseen ajatteluun.<ref name="Zeller-2000-144"/><ref name="Zeyl">{{SEP | Id=plato-timaeus | Tekijä=Zeyl, Donald | Nimeke=Plato's Timaeus | Viitattu=17.11.2010}}</ref>[[Tiedosto:Plato i sin akademi, av Carl Johan Wahlbom (ur Svenska Familj-Journalen).png|thumb|260px|Platon opettaa Akatemiassaan (Carl Johan Wahlbom).]]
 
=== Sielu ja ruumis ===
[[Tiedosto:Plato i sin akademi, av Carl Johan Wahlbom (ur Svenska Familj-Journalen).png|thumb|260px|Platon opettaa Akatemiassaan (Carl Johan Wahlbom).]]
{{Pääartikkeli|[[Platonin teoria sielusta]]}}
 
 
Muut Platonin sielua koskevat ajatukset ovat enimmäkseen peräisin dialogeista ''Faidon'', jonka pääasiallisena tarkoituksena oli sielun kuolemattomuuden todistaminen, sekä ''Timaios'', joka käsitteli muun muassa sielun alkuperää. Platon katsoi, että sielu oli ollut olemassa jo ennen yhdistymistään aineelliseen ruumiiseen ja se oli nähnyt ideataivaassa ideat sellaisina kuin ne olivat, mikä oli myös esiehtona opille muistiin palauttamisesta. Tämä jako korkeampiarvoiseen sieluun ja alempiarvoiseen ruumiiseen ilmentää jälleen kerran Platonin kahden tason mallia. Platonin mukaan kuolemattomuus kuului ainoastaan järkisielulle.<ref name="Turner"/><ref name="Anthon-320-322">Anthon 1853, s. 320–322.</ref>
 
=== Typpioppi ja evoluutio ===
Platonin esittämä typpioppi on yksi nykyisen evoluutioteorian läpimurtoon asti säilyneistä ajatuksista. Typpioppi-teorian mukaan eliöt ovat epätäydellisiä ilmentymiä eliön ideasta. Teorian mukaan lajeilla on ydin, perusolemus, ja luonnon eöliöt ovat näiden perikuvien, ideaalien, ilmentymiä. Tuolloin ei vielä ajateltu, että eliöt muuttuisivat tai että niillä olisi yhteinen alkuperä, kuten evoluutioteoria nykypäivänä esittää. Platonin typpioppi on ollut nii nvallitseva, että Ernst Mayrin mukaan kaikista teorioista juuri se on vaikuttanut kielteisimmin modernin evoluutiobiologian kehitykseen.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Mats Björklund|Nimeke=Evoluutiobiologia|Vuosi=2009|Sivu=34|Julkaisija=Gaudeamus Helsinki University Press|Isbn=978-952-495-076-3|Viitattu=3.12.2019|Suomentaja=Iiris Kalliola}}</ref>
 
Ei ole sattumaa, että Platonin käsityksestä tuli myös kristillisen kirkon kanta, sillä hieman soveltaen se sopi mainiosti ajatukseen, että kaikkivaltias jumala on luonut kaiken elollisen nykyaikaiseen muotoonsa ja luomistyön jälkeen se on säilynyt ennallaan. Tämä käsitys vallitsi useita satoja vuosia 1600-luvulle asti, jolloin luonnontieteellinen tutkimus koki renessanssin.<ref name=":0" />
 
=== Politiikka ===
1 367

muokkausta