Ero sivun ”Hallintolaki” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  13 vuotta sitten
oikoluettu
p (lukuun ottamatta)
(oikoluettu)
Asiamiehelle ei ole asetettu kelpoisuusvaatimuksia. Tämä tarkoittaa, että asiamiehenä voi toimia kuka hyvänsä, jolla on kelvolliset todisteet valtuutuksestaan. Jos asiamies on kuitenkin sopimaton tehtäväänsä, viranomainen voi kieltää tätä esiintymästä kyseisessä viranomaisessa, minkä jälkeen asianosainen saa tilaisuuden vaihtaa asiamiestä.
 
Vajaavaltaista eli alaikäistä tai holhouksenalaista edustaa hänen huoltajansa tai edunvalvojansa lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat vajaavaltaisen vapaasti hallitsemaa omaisuutttaomaisuutta (esim. 15–17-vuotiaan itse työllään ansaitsemaa omaisuutta). Näissä puhevaltaa vajaavaltainen käyttää itse. 18 vuotta täyttäneellä vajaavaltaisella on kuitenkin oikeus käyttää puhevaltaa asiassa, jonka hän kykenee ymmärtämään. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan on kummallakin puhevalta asiassa, joka koskee nuoren henkilöä tai henkilökohtaista etua.
 
Mikäli asianosainen puhuu [[romanin kieli|romani]]- tai [[viittomakieli|viittomakieltä]] tai muuta kieltä eikä ymmärrä suomea tai ruotsia, hänelle on järjestettävä käännös- ja tulkkaus. Laki on sama, jos asianosainen ei ole ymmärrettävissä sairauden tai vamman vuoksi. Kielilaki säätää tarkemmin suomen ja ruotsin kielten käyttämisestä.
 
==Asiakirjojen käsittely==
Viranomaiselle lähetettävälle asiakirjalle ei ole asetettu mitään erityisiä muotovaatimuksia. Siitä on käytävä ilmi lähettäjän yhteystiedot sekä käsiteltävä asia. Lähettäjän vastuulla on, että asiakirja saapuu oikealle viranomaiselle ja että se tulee perille mahdollisessa määräajassa. Lähettäjällä on oikeus saada todistus asiakirjan saapumisesta perille. PerillesaapumispäivämääräPerille saapumispäivämäärä on päivämäärä, jolloin asiakirja on viranomaisella tai viranomaisen postilokerossa.
 
Mikäli asiakirja saapuu väärälle viranomaiselle, tämän on mahdollisimman nopeasti toimitettava asiakirja viranomaiselle, jonka uskotaan olevan toimivaltainen asiassa. Mahdollinen määräaika kuluu myös siirron aikana, kunnes asiakirja on toimivaltaisella viranomaisella. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle. Jos saapunut asiakirja on puutteellinen, on asiakkaalle annettava tilaisuus täydentää asiakirja määräajassa. Tyypillisesti tällainen täydennys on esimerkiksi unohtunut allekirjoitus.
Asia tulee vireille, kun viranomainen on pannut sen vireille tai kun asiaa käsittelevä asiakirja on saapunut viranomaiseen. Asian saa panna vireille myös suullisesti, mikäli viranomainen sallii sen.
 
VirelleVireille tullut asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianosaiselle on annettava asian käsittelyn kuluessa tieto käsittelyn vaiheesta ja näkymistä. Käsittely on pääsäännön mukaan salainen. Tämä tarkoittaa, ettei yleisöllä ole yleensä pääsyä viranomaisen huoneeseen, kun hän päättää asiasta. Sen sijaan päätösasiakirja on [[julkisuuslaki|julkisuuslain]] mukaan pääsääntöisesti julkinen.
 
Asiat käsitellään yksittäin, mutta jos vireillä on yhtä aikaa useita asioita, joitten ratkaisu liittyy toisiinsa, asiat käsitellään yhdessä.