Ero sivun ”Zachris Topelius” versioiden välillä

Topeliuksen kunniaksi on pystytetty [[Zachris Topeliuksen patsaat ja muistomerkit|patsaita ja muistomerkkejä]]. Topeliuksen haudalle [[Hietaniemen hautausmaa]]lle (V21-12-3) pystytettiin vuonna 1905 [[Walter Runeberg]]in veistämä hautapatsas ''Valoa kohti''. Varat hautamuistomerkkiin oli saatu Suomen Naisyhdistyksen järjestämällä kansalaiskeräyksellä. [[Vaasa]]ssa paljastettiin vuonna 1915 kuvanveistäjä [[Emil Wikström]]in veistämä patsas, joka esittää Topeliusta lasten ympäröimänä. Varat ”satusedän” patsaaseen tulivat pääosin lahjoituksina Vaasan koululaisilta.<ref name=lindgren/>

 

Topeliukselle haluttiin saada patsas myös pääkaupunkiin, ja Svenska litteratursällskapet aloitti vuonna 1908 varojen keräämisen hanketta varten. Tästä seurasi yksi Suomen kuuluisimpia patsaskiistoja, jossa vastakkain olivat perinteisen näköisrealismin ja modernin muistomerkkitaiteen kannattajat. Kuvanveistäjä [[Ville Vallgren]] veisti realistisen muistopatsaan, jossa Topelius on kuvattuna lasten ympäröimänä Vaasan patsaan tapaan, ja tarjosi sitä sekä Litteratursällskapetille että Helsingin kaupungille. Nämä eivät kuitenkaan halunneet ottaa veistosta vastaan. Vuonna 1929 Litteratursällskapet järjesti muistomerkkikilpailun, jonka voitti [[Gunnar Finne]]n ehdotus ''Satu ja totuus''. Finnen veistos oli modernistisempi kuin Vallgrenin: se ei ollut Topeliuksen näköispatsas, vaan siinä oli kuvattuna kaksi allegorista alastonta naishahmoa. Finnen veistos synnytti kiivasta vastustusta ihmisissä, jotka pitivät Vallgrenin realistista Topeliusta parempana, ja kirjailija [[Maila Talvio]]n ympärille syntyi nopeasti kansanliike, joka hankki varat Vallgrenin patsaan pystyttämiseksi Helsinkiin. Tämän vuoksi vuonna 1932 Helsingissä paljastettiin kaksi Zachris Topeliuksen muistopatsasta: Vallgrenin realistinen ''[[Topelius ja lapset]]'' Koulupuistikossa ja Finnen symbolistinen ''[[Taru ja totuus]]'' [[Esplanadin puisto]]ssa.<ref name=lindgren/>