Ero sivun ”Kaarle Rohkea” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Genetiivi. Ludden politiikkaa vastaan, eikä Luddesta politiikkaa vastaan. |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kh kh |
||
Rivi 23:
Ollessaan vasta 19-vuotias Charolais’n kreivi ([[Saône-et-Loire]]–departementti Burgundissa) Kaarle kukisti vuonna 1452 väkivaltaisesti flaamien kansannousun Burgundin Alankomaissa.
===
[[Tiedosto:Karl der Kühne.jpg|thumb|200px|right|Kaarle Rohkea kantaa Kultaisen Taljan kunniamerkkiä.]]
Kaarle Rohkea pyrki laajentamaan alueitaan ja saavuttamaan itsenäisyyden suhteessa Ranskan kuninkaisiin. Hän kieltäytyi alistumasta kuningas [[Ludvig XI (Ranska)|Ludvig XI:n]] suvereniteettiin ja julisti tälle sodan, jossa pyrki liittoutumaan mahdollisimman vahvojen liittolaisten kanssa vähentääkseen lääninherransa valtaa. Hän yritti elvyttää [[Satavuotinen sota|Satavuotisen sodan]] taisteluja Ranskan ja Englannin välillä liittoutumalla Englannin kuninkaan [[Edvard IV]]:n kanssa Ludvig XI:tä vastaan. Tämä tavoite ei toteutunut, sillä Picquignyn sopimus solmittiin 29. elokuuta 1475 Ranskan Ludvig XI:
Kaarle Rohkea perusti ja johti voimakasta Yleisen hyvän liittoa (''Ligue du Bien public'') kuningas Ludvig XI:tä vastaan<ref>Yleisen hyvän liitto (''Ligue du Bien public'') oli aristokratian Ludvig XI:n politiikkaa vastaan kohdistama kapina, koska kuningas halusi rikkoa aristokratian itsenäisyyden. Kapinaliikkeen johtajana oli Kaarle Rohkea ja se laantui vuonna 1465.</ref>. Kaarlella on kuitenkin menestystä kapinoinnissaan. Hän saavutti Ludvig XI:n joukoista murskaavan voiton Pariisin eteläpuolella Montlhéryssä vuonna 1465. Lisäksi hän piiritti Pariisia ja pakotti Ludvig XI:n allekirjoittamaan Saint-Maur-des-Fossésin sekä Conflansin sopimukset, jossa hän sai takaisin itselleen [[Picardie]]n ja [[Boulogne-sur-Mer]]in kaupungin.
Rivi 38:
Itävallan herttua Sigismund von Habsburg tarjosi apuaan Kaarlelle vuonna 1469, sillä hän myi (panttasi) Elsassissa olevat alueensa sekä [[Saksa]]ssa [[Baden]]in kreivikunnassa sijainneen Brisgaun alueen Kaarlelle, joka näin saattoi kuroa umpeen kahta hänen valtakuntansa erillistä osaa, Brugundia ja Alankomaiden Burgundia.
[[Tiedosto:charles le temeraire.jpg|thumb|240px|left|Kaarle Rohkea, Burgundin herttua.]]
Kaarle Rohkea koki itsensä suvereeniksi hallitsijaksi Jumalan armosta, eikä jättänyt käyttämättä ainuttakaan tilaisuutta vähätellä ja nöyryyttää Ranskan kuningasta Ludvig XI:ta. Kaarle Rohkea oli ollut nuorena hyvissä väleissä Ranskan kruununprinssin eli [[dauphin]]in kanssa tämän ollessa maanpaossa Burgundissa, mutta myöhemmin Kaarlesta tuli [[Ludvig XI (Ranska)|Ludvig XI:n]] vastaisten kapinoiden johtohahmo ja tämän perivihollinen. Hän nöyryytti kuningastaan [[Peronne]]ssa tapahtuneessa tapaamisessa, jossa vuonna 1468 solmittiin sopimus, jonka myötä [[Champagne]]n ja [[Brie (alue)|Brien]] maakunnat joutuivat burgundilaisten hallintaan. Koko Kaarlen hallitusaikaa leimasi jatkuva sotatila hänen ja Ludvig XI:n välillä. Kuitenkin kuningas oli itse yllyttänyt alueiden asukkaita kapinoimaan ja hän antoi niille tukensa. Kaarlen koko hallitusaika oli siis yhtä kapinaa Ludvig XI:
Sotilaana Kaarle Rohkea koki kaksi karvasta tappiota ennen lopullista tuhoutumistaan. Näistä ensimmäinen tapahtui [[Beauvais]]in kaupungin edustalla vuonna 1472, kun hän taisteli [[Jeanne Hachette]]a vastaan. Tarinan mukaan Hachette olisi kirveen kanssa puolustanut kaupunginmuuria burgundilaisia sotilaita vastaan. Näin 80 000 sotilaan joukko torjuttiin melkoisesti uhrautuvien naisten ansiosta ja Kaarlen sotaretki syvemmälle Ranskaan keskeytettiin. Toinen tappio tapahtui, kun Kaarle neuvotteli keisari [[Frederik III|Frederik III:n]] kanssa ja tämä pakotti hänet lopettamaan pienen reininmaalaisen Nessin kaupungin piirityksen.
| |||