Ero sivun ”Varkaus (kaupunki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.15.139) ja palautettiin versio 18241437, jonka on tehnyt Paju
kh
Rivi 27:
| huomautus =
}}
'''Varkaus''' (ennen vuotta 1929 Warkaus) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kunnista|kaupunki]] [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnan]] eteläosassa. Kaupungissa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km². Varkauteen liittyi [[1. tammikuuta]] [[2005]] [[Kangaslampi|Kangaslammin kunta]] kunta.
Varkaus on tunnettu teollisuuskaupunki;. sielläSiellä sijaitsevat mm.muun muassa [[Stora Enso]]n (aiemmin [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n) [[Varkauden paperitehdas|Varkauden tehtaat]] ja myös [[Foster Wheeler]] ja [[Andritz]]. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, [[Warkauden Lehti]].
 
Varkauden väkiluvun laskeminen etenkin [[2000-luku|2000-luvulla]] johtuu suurelta osin paperiteollisuuden kokemasta rakennemuutoksesta, jonka seurauksena työpaikat alalla ovat vähentyneet huomattavasti. Rakennemuutos on vaikuttanut myös Varkauden tehtaiden toimintaan.
 
== Maantiede ==
Rivi 36:
 
=== Kaupunginosat ===
[[KuvaTiedosto:Varkaus_water_tower_2006_07.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|[[Varkauden vesitorni]] toimii myös asuintalona]]
* Päiviönsaari (1), Taulumäki (2), Kommila (3), Savonmäki (4), Kuoppakangas (5), Luttila (6), [[Kaura-aho]] (7), Lehtoniemi (8), Häyrilä (9), Puurtila (10), Pussilantaipale (11), Käpykangas (12), Repokangas (13), Könönpelto (14), Veljeskylä (15), Taipale (16), Kämäri (17), Varkausmäki (18), Huruslahti (19), Akonlahti (20), Hasinmäki (21), Kuvansinjoki (22).<ref name="Varkaus-Karttaplu">{{verkkoviite|osoite=http://kartta.varkaus.fi/IMS |nimike=Varkauden karttapalvelu| julkaisija= Varkauden kaupunki, varkaus.fi| viitattu=}}</ref> Kaupunginosina tai asuinalueina Varkauden kaupunki sivusto mainitsee myös myös Kurolan, "Leunanmäen" ja "Turjanvirran".<ref name="Varkaus-Kaupunginosat">{{verkkoviite|osoite=https://www.varkaus.fi/asuminen-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6/asuminen/asuntoalueiden-esittely/kaupunginosat|nimike= Kaupunginosat| julkaisija= Varkauden kaupunki, varkaus.fi| viitattu= 26.6.2019}}</ref> Kaupungin karttapalvelun asemakaavaesityksestä löytyy myös kaupunginosa 23, jolle asemakaavotuksessa on käytetty nimeä Ruokokoski–Turjanvirta.<ref>[https://www.varkaus.fi/sites/default/files/atoms/files/Ruokokoski-Turjanvirta.pdf Ruokokoski-Turjanvirta] pdf, Varkauden kaupunki, viitattu 26.6.2019</ref><ref name="Varkaus-Karttaplu"/>
 
Rivi 44:
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Varkaudessa oli 21 &nbsp;155 asukasta, joista 19 &nbsp;178 asui [[Taajama|taajamissa]], 1 &nbsp;646 haja-asutusalueilla ja 331 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Varkauden taajama-aste on 92,1 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Varkauden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
| 1 || '''[[Varkauden keskustaajama]]'''* ||align="right"|18 &nbsp;940
|-
| 2 || [[Kangaslammin kirkonkylä]] ||align="right"|229
Rivi 67:
 
== Historia ==
[[KuvaTiedosto:Varkausview.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Näkymä Varkaudesta]]
[[KuvaTiedosto:Ahlstr%C3%B6minkatu.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Ahlströminkatu]]
 
Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta [[1323]] [[Pähkinäsaaren rauha]]nkirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen [[Siitinselkä]]) rannalla sijaitseva [[lappalaiset|lappalaisten]] talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä [[1400-luku|1400-luvulla]] [[Olavinlinna]]n (keskiaikainen linna [[Savonlinna]]ssa) valmistumisen aikoihin ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet jo [[1700-luku|1700-luvulla]], mutta ne saikin [[Kuopio]].
 
Vuonna [[1792]] kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta, johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa [[Suomen sota]]an asti, jolloin [[Venäjä]] valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu.
 
Varkaus kehittyi 1800-luvun kuluessa merkittäväksi teollisuuskeskukseksi (puu ja paperiteollisuus sekä laivanrakennus) saatavilla olevan [[vesivoima]]n ansiosta, ja koska sillä oli erinomainen sijainti vesireittien varrella. Varkauden [[Taipaleen kanava]] oli ensimmäinen Suomessa rakennettu [[sulku]]kanava, ja se mahdollisti yläpuolisen [[Leppävirran reitti|Leppävirran reitin]] yhdistämisen laivaliikenteelle [[Saimaa]]n alueen vesiteiden kanssa.
 
Varkauden kaavoitustyö sai alkunsa 1900-luvun alussa Varkauden ruukin siirryttyä [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n omaisuuteen ja [[Walter Ahlström]]in noustua yhtiön pääjohtajaksi. [[Ahlström]] lähti voimakkaasti kehittämään Varkauden puunjalostusteollisuutta. Ruukin väkimäärä kasvoi voimakkaasti suurten rakennusvuosien myötä. Ruukki vastasi niin kaavoituksesta, kuin asuntopolitiikasta ja myös julkisista tehtävistä Varkauden ollessa vielä ilman kunnallista itsenäisyyttä.
 
[[Walter Ahlström]]illäAhlströmillä oli visio kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström osallistui kaupunkinsa suunnitteluun aktiivisesti, hänen pyrkimyksensä oli luoda uudenlainen teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot olivat osana kokonaisuutta.
 
[[A. Ahlström Osakeyhtiö]] tilasi arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomélta Varkauden ensimmäisen asemakaavan vuonna [[1913]]. Kaava vahvistettiin vuonna 1916, siinä teollisuusrakennukset sijoittuivat Huruskosken varrelle ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle ja asutus hierarkkisessa järjestyksessä Kommilaan ja Kosulanniemeen. Näitä osia yhdisti Ahlströminkatu, bulevardimainen puistokatu. Sisällissota (1918) ja sen jälkeensä jättämä trauma leimasi tehdaspaikkakunnan henkistä ilmapiiriä vuosikymmenten ajan. Jako punaisiin ja valkoisiin säilyi sodan jälkeenkin.
 
Varkaudesta tuli [[taajaväkinen yhdyskunta]] vuonna 1928, [[itsenäisyys|itsenäinen]] [[Leppävirta|Leppävirran]] ja [[Joroinen|Joroisten]] [[kunta|kunnista]] lohkaistu [[kauppala]] [[1929]] ja [[kaupunki]] [[1962]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.varkaus.fi/index.asp?language=1 | Nimeke = Tietoa Varkaudesta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 31.12.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varkauden kaupunki | Viitattu = 31.10.2007 | Kieli = }}</ref>
 
== Politiikka ==
[[KuvaTiedosto:StoraEnsonTehtaat.jpg|thumbpienoiskuva|[[Varkauden paperitehdas|Stora Enson tehtaat]] kaupungin keskustassa]]
 
=== Varkauden kaupunginvaltuusto ===
Rivi 132:
 
== Ystävyyskaupungit ==
[[KuvaTiedosto:Varkaus1.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Hotelli Oscar, jossa sijaitsee [[Warkaus-sali]].]]
 
{|
Rivi 148:
 
== Liikenne ==
[[KuvaTiedosto:Varkaus station and railyard.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|[[Varkauden rautatieasema]]]]
[[KuvaTiedosto:Taipaleen museokanava 3.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|[[Taipaleen museokanava]]]]
 
Varkaus sijaitsee valtateiden [[Valtatie 5|valtateiden 5]] ja [[Valtatie 23|23]] risteyksessä. Varkauden halki kulkee myös [[Pieksämäki–Joensuu-rata]]. Varkauden naapurikunnassa [[Joroinen|Joroisissa]] sijaitsee [[Varkauden lentoasema]], joka on sittemmin hiljentynyt ja muutettu valvomattomaksi lentopaikaksi.
 
== Ilmastokuormitus ==
Rivi 157:
 
Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen [[hiilijalanjälki]] oli Varkaudessa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] kolmanneksi suurin: 15&nbsp;800&nbsp;[[Hiilidioksidiekvivalentti|CO<sub>2</sub>-ekv.]]/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12&nbsp;700&nbsp;CO<sub>2</sub>-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13&nbsp;900&nbsp;CO<sub>2</sub>-ekv.<ref name="savonsanomat">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Kuntakoko ei kerro kaikkea | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 9.5.2012| Sivut = 5 | Viitattu = 1.12.2013 | 1=Vuosikerta =}}</ref>
 
== Nähtävyyksiä ==
[[KuvaTiedosto:Varkauden kirkko.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|[[Varkauden pääkirkko]]]]
[[KuvaTiedosto:Ankkuri.JPG|thumb|250pxpienoiskuva|Varkauden kaupungintalon läheinen koristeankkuri]]
 
Historiallinen [[Taipaleen kanava]]n alue on yksi merkittävistä nähtävyyksistä Varkaudessa. Alueella on nähtävissä 1800-luvulta peräisin oleva vanha kanava sekä moderni, yksi Suomen tärkeimmistä kanavista, ja [[Varkauden kanavamuseo|kanavamuseo]].