Ero sivun ”Käärmeenkielikasvit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lisätty levinneisyys, evoluutio ja käyttö |
||
Rivi 31:
* ''[[Rhizoglossum]]''
* ''[[Sceptridium]]''
== Levinneisyys ==
Käärmeenkielikasvien levinneisyysalue ulottuu yli koko maapallon, mutta kuivimmilta ja kylmimmiltä alueilta ne puuttuvat. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Christenhusz, M. J. M., Fay, M. F. & Chase M. W.|Nimeke=Plants of the World. An illustrated encyclopedia of vascular plants.|Vuosi=2017|Sivu=25|Julkaisija=Kew Publishing, Royal Botanic Gardens, Kew}}</ref>
== Evoluutio ==
Käärmeenkielikasvien fossiilihistoria on hyvin niukka, mutta [[Molekyylikello|molekyylikellotutkimukset]] viittaavat siihen, että ryhmä olisi noin 160 miljoonaa vuotta vanha. [[Morfologia (biologia)|Morfologisesti]] heimo on omalaatuisensa, mutta molekyylitutkimusten mukaan lähin sukulainen on [[Haarusanikkaiset|haarusaniaiskasvien]] heimo (Psilotaceae). Kummallakaan ei ole [[Juuri|juurikarvoja]], ja niillä on samanlaiset sienijuuren varassa elävät sukusoluja tuottavat elämänvaiheet eli [[Gametofyytti|gametofyytit]]. Morfologisia yhteyksiä on myös [[Alkupaljassiemeniset|alkupaljassiemenisiin]] (Progymnospermae), mutta fossiilitodisteet puuttuvat. <ref name=":0" />
Christenhusz ja muut 2017<ref name=":0" /> jakavat heimon neljään nykyään elävään sukuun. [[Noidanlukot]] (''Botrychium'') on niistä runsaslajisin (n. 50 lajia) ja [[Käärmeenkielet|käärmeenkieliä]] (''Ophioglossum'') on n. 30 lajia. Suvuissa ''[[Helminthostachys]]'' ja ''[[Mankyua]]'' on kummassakin vain yksi laji. Näin heimon koko lajiluku on noin 80.
== Käyttö ==
Noidanlukkoja ja käärmeenkieliä on käytetty perinteisesti haavojen hoitoon. Aasiassa käytetään joskus joitakin heimon lajeja vihanneksina. Aiemmin Uuden-Seelannin maorit käyttivät ravinnokseen erästä noidanlukkolajia (Botrychium australe).<ref name=":0" />
== Lähteet ==
| |||