Ero sivun ”Pietari (kaupunki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 188.238.12.108 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
kh
Rivi 71:
| huomautukset =<big>Pietarin osuus Venäjän vuoden 2010 [[bruttokansantuote|BKT:stä]] oli 1&nbsp;673,7 [[miljardi|mrd]] <code>[[ISO 4217|RUB]]</code> eli 4,5 %. Henkeä kohti BKT:tä tuotettiin 342,9 kRUB eli 8&nbsp;403 EUR (vuonna 2010). Tämä oli 131 % maan keskiarvosta.<ref name="BKT-RU-19982010"/><ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/></big>
}}
'''Pietari''' ({{k-ru|Санкт-Петербург}}, ''Sankt-Peterburg'', kutsumanimeltään {{k-ru|Питер}}, ''Piter'',<ref>{{Verkkoviite | Nimeke= St Petersburg Tourist Attractions| Ajankohta= | Osoite= http://www.worldgreatestsites.com/saint_petersburg.htm | Julkaisija=World Greatest Sites |Luettu= 27.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> vuosina 1914–1924 '''Petrograd''' ja 1924–1991 '''Leningrad''') on noin viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjällä. Pietari on Venäjän toiseksi suurin ja Euroopan neljänneksi suurin kaupunki ja tärkein Venäjän [[Itämeri|Itämeren]] satamakaupunki. Pietari on myös maailman pohjoisin yli miljoonan asukkaan kaupunki.<ref name="facts">{{Verkkoviite |Nimeke = St. Petersburg in Facts and Figures|Ajankohta = |Osoite = http://www.saint-petersburg.com/quick-facts.asp|Julkaisija = Saint-petersburg.com|Luettu = 2.5.2008|Kieli = {{en}} }}</ref> Se sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] pohjukassa [[Neva (joki)|Nevan]] suistossa, osittain [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] kaakkoisosassa ja [[Pietarin saaret|suiston saarissa]]. Pietari on eräs Venäjän koulutuksen keskuksia ja sitä kutsutaan usein Venäjän kulttuuripääkaupungiksi.<ref name="Insinöörimme.maailmalla">{{Verkkoviite |Nimeke = Insinöörimme maailmalla – Pietari rakastaa Suomea|Ajankohta = |Osoite = https://t-lehti.fi/2018/02/03/insinoorimme-maailmalla-pietari-rakastaa-suomea/|Julkaisija = T-Lehti|Luettu = 3.5.2018 }}</ref> Pietarin historiallinen keskusta on [[Unesco]]n [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteidenUnescon luettelossamaailmanperintöluettelo]]ssa.
 
Pietari on rakennettu suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan [[Nevanlinna]]n paikalle. Tsaari [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] vuonna 1703 perustama Pietari oli Venäjän pääkaupunki vuosina 1712–1918.
Rivi 78:
 
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Saint Petersburg 30.36553E 59.94613N.jpg|thumbpienoiskuva|Satelliittikuva Pietarista ympäristöineen.]]
Pietari on rakennettu [[Laatokka|Laatokasta]] [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] laskevan [[Neva (joki)|Nevan]] suistoalueelle. Kaupungin alueella on [[Pietarin saaret|42 saarta]], joita yhdistää yli 340 [[Pietarin sillat|siltaa]]. Pietaria ympäröivät alueet ovat varsin tasaisia, ja koko kaupungin historiallinen keskusta on alle neljän metrin korkeudella merenpinnasta, osat siitä ovat jopa merenpinnan alapuolella. Maaperä Nevan suistossa on vastoin yleistä käsitystä rakennuskelpoisuudeltaan erinomaista hiekkamaata, jota on kerrostunut suistoon valtavia määriä joen syntyessä 3&nbsp;300 vuotta sitten ja kolmentuhannen vuoden aikana sen jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =66 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | ISBN = 952-5200-37-X }}</ref>
 
Rivi 209:
 
=== Ympäristö ===
[[Tiedosto:Spb all districts 2005 abc rus.svg|thumbpienoiskuva|Pietarin sijainti Suomenlahden pohjukassa ja [[Pietarin hallinnollinen jako|piirijako]]]]
 
Kaupungin leveät kadut ja meren läheisyydestä johtuva tuulisuus takaavat kaupungin ilman kohtalaisen laadun, vaikka liikenne ja kaupungin teollisuus ovatkin merkittäviä ilmansaastuttajia.
Rivi 220:
 
== Historia ==
[[Novgorod]]in ruhtinas [[Aleksanteri Nevski]] kukisti ruotsalaiset lähellä [[Neva (joki)|Nevan]] suuta vuonna 1240. Nevan suistossa oli 1300-luvulla ruotsalainen linnoitus [[Maankruunu]] ({{k-sv|Landskrona}}), jonka kuitenkin [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]] nopeasti hävitti. [[Stolbovan rauha]]ssa 1617 alue siirtyi Ruotsille, ja [[Kustaa II Aadolf]] perusti sen suistoon [[Nevanlinna]]n, joka sai kaupunkioikeudet 1642. Kaupungissa oli [[Kaarle IX|Kaarle IX:n]] vuonna 1611 rakennuttama linnoitus Nyenskans.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kenneth J. Knoespel | Nimeke=Building space and myth at the edge of empire: Space Syntax analysis of St. Petersburg, 1703–1913 |Selite = Proceedings. 4th International Space Syntax Symposium London 2003| Ajankohta= | Osoite= http://www.spacesyntax.net/symposia/sss4/fullpapers/17Knoespelpaper.pdf | Julkaisija= spacesyntax.net| Luettu= 7.5.2008| Kieli={{en}} }}</ref> Alkuaankin [[itämerensuomalaiset|suomensukuisten]] heimojen ([[vatjalaiset|vatjalaisten]] ja [[inkerikot|inkerikkojen]]) asuttamalle [[Inkeri]]n alueelle suuntautui voimakas muuttovirta [[Savo]]n ja [[Äyräpää]]n kihlakunnista. Toisaalta alkuperäistä [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiväestöä]] pakeni voittomaalta Venäjän puolelle erityisesti [[Ruptuurisota|ruptuurisodan]] (1656–1658) ja ruotsalaisten jyrkän uskontopolitiikan seurauksena. Vuoteen 1675 mennessä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja [[Laatokka|Laatokan]] välinen [[Karjalankannas]] sekä sen eteläpuoliset alueet [[Luterilaisuus|luterilaistuivat]] ja [[suomalaiset|suomalaistuivat]] merkittävästi, niin että Nevanlinnan ympäristön maalaisasutus koostui suurimmaksi osaksi [[Inkeriläiset|inkeriläisistä]].<ref>Saloheimo: Inkerinmaan asutus ja väestö 1618–1700. – Inkeri. Helsinki: SKS, 1992. S. 67–80.</ref>
 
=== Pietari Suuren aika ===
[[Tiedosto:Peter & Paul fortress in SPB 03.jpg|thumbpienoiskuva|[[Pietari Suuri]] perusti 1700-luvun alussa [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin linnoituksen]] ruotsalaisten hyökkäyksiä vastaan venäläisten vallattua Pietarin alueen takaisin Ruotsilta.]]
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] alussa venäläiset joukot valloittivat alueen [[Ruotsi]]lta ja [[Pietari Suuri]] perusti vuonna 1703 Pietarin [[Nevanlinna]]n paikalle. Kaupungin nimeksi tuli [[Hollannin kieli|hollanninkielinen]] ''Sankt Pieterburg'', "Pyhän Pietarin linna" [[Pietari (apostoli)|apostoli Pietarin]] mukaan.<ref name="massie">Robert K. Massie, ''Peter the Great: His Life and World'', Knopf, 1980 ISBN 0-394-50032-6 {{lähde tarkemmin|900-sivuinen kirja}}</ref> Alkujaan kaupunki oli tarkoitettu ainoastaan linnoitukseksi ruotsalaisten uusia hyökkäyksiä vastaan ja sen ensimmäinen rakennus olikin [[Pietari-Paavalin linnoitus]].<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=When and how was St. Petersburg founded| Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/foundation.asp | Julkaisija= ZAO "SAINT-PETERSBURG.COM" | Luettu= | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Rivi 240:
Katariina Suuren kuoleman jälkeen valtaan nousi vuonna 1796 hänen poikansa [[Paavali I]]. Hän toteutti konservatiivista politiikkaa, rajoitti Pietarin paikallishallintoa ja lisäsi [[byrokratia]]a. Tällainen politiikka teki Paavalista hyvin epäsuositun, ja vaikka hän salamurhien pelosta rakennutti itselleen turvallisemman Mihailovskin palatsin, hänet murhattiin kuitenkin omaan vuoteeseensa 12. maaliskuuta 1801. Salamurhan takana oli Paavalin oma poika, josta tuli keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]].<ref name="order">{{Verkkoviite | Nimeke= The city of order (1800–1855)| Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/1840-1890.asp| Julkaisija=Saint-Petersburg.com, Inc | Luettu= 7.5.2008| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Aleksanteri I:n hallituskaudella Venäjän armeija torjui [[Napoleon Bonaparte|Napoleonin]] hyökkäyksen maahan. Voitettujen [[ranska]]laisten sotaviirit ovat edelleen nähtävissä [[Kazanin katedraali]]ssa, johon myös venäläisten komentaja [[sotamarsalkka]] [[Mihail Kutuzov|Kutuzov]] on haudattu. Vuonna 1818 aloitettiin [[Iisakinkirkko|Iisakinkirkon]] rakennustyöt, jotka saatiin päätökseen vasta 40 vuotta myöhemmin.<ref name="order"/>
 
[[Tiedosto:Botman - Emperor Nicholas I (cropped 2).jpg|thumbpienoiskuva|[[Nikolai I]] toimi Venäjän keisarina vuosina 1825–1855. Rajaus Georg von Bothmannin maalauksesta 1850-luvulta.]]
 
Aleksanteri I:n yllättävä kuolema [[Taganrog]]in kaupungissa joulukuussa 1825 aiheutti poliittisen kaaoksen. Aleksanterin veli Konstantin, joka oli perimysjärjestyksessä seuraavana, kieltäytyi kruunusta, ja valtaan nousi hänen sijastaan Aleksanterin toinen veli Nikolai. Joukko [[liberaali|liberaaleja]] nuoria armeijan [[upseeri|upseereita]] ei hyväksynyt Nikolaita keisariksi, ja he toivoivat, että Konstantin olisi allekirjoittanut Venäjälle [[perustuslaki|perustuslain]]. Kapinaa kutsuttiin [[dekabristikapina]]ksi joulukuun venäjänkielisen nimityksen mukaan. Konstantinin kieltäydyttyä kruunusta kapina kukistettiin, ja kapinan johtajat teloitettiin tai karkotettiin Siperiaan.<ref name="order"/>
Rivi 248:
[[Nikolai I]] toteutti äärikonservatiivista hallintoa. Pietarista tuli sotilaallisen tarkasti hallittu kaupunki, ja jopa siviilihallinnossa oli vallalla sotilasakatemioiden hallintokulttuuri. Vaikka maa ajautui Nikolain politiikan seurauksena taloudelliseen taantumaan ja takapajuisuuteen, Venäjällä otettiin samalla teollisen yhteiskunnan ensiaskeleita. Vuonna 1837 valmistui maan ensimmäinen [[rautatie]], joka yhdisti Pietarin ja [[Puškin (kaupunki)|Tsarskoje Selon]], jossa sijaitsi Romanovien kesäpalatsi ''Katariinanpalatsi''. Pietari kasvoi ja kehittyi. [[Palatsiaukio]]lle pystytettiin [[Aleksanterin pylväs]], ja Talvipalatsia vastapäätä rakennettiin yleisesikunnan rakennukset.<ref name="order"/>
 
Kulttuuri kukoisti Nikolai I aikana kovasta kurista huolimatta. Pietarissa [[Fjodor Dostojevski]] kirjoitti mestariteoksensa, [[Mihail Glinka]] loi perusteet venäläiselle musiikille säveltämällä maan ensimmäisen [[ooppera]]n ja kamarimusiikkia, ja [[Aleksandr Puškin]] kirjoitti runonsa. [[Fjodor Dostojevski]] kirjoitti 1848 novellinsa "Valkoiset yöt", joka kuvaa Pietarin [[Keskiyön aurinko|yötöntä yötä]], ja jonka nimestä on sittemmin muodostunut kaupungin tunnus.<ref name="order"/> Pietari Suuren uudistuksista oli kulunut sata vuotta, ennen kuin Pietariin oli muodostunut paikallinen korkeakulttuuri taiteen, kirjallisuuden, musiikin, baletin ja oopperan sekä klassisen musiikin alalla.
 
[[Maaorjuus|Maaorjuuden]] lakkauttaminen 1861 ja kaupungin voimakas teollistuminen 1800-luvun jälkipuoliskolla loivat Pietariin köyhän työläisluokan. Seurauksena olivat ylikansoitus, huonot hygieniaolot ja tautiepidemioita. Köyhän kansan vaikeat elinolot loivat pohjaa kaupungin myöhempille levottomuuksille.<ref name="order"/>
 
Vuonna 1869 Pietarissa oli maailman suurin [[Suomalaiset|suomalainen]] kaupunkiväestö. Tuolloin kapungissa asui 16 &nbsp;085 suomalaista, mikä oli enemmän kuin missään muussa kaupungissa, mukaan lukien Suomen kaupungit. Pietari oli vielä vuonna 1881 "Suomen toiseksi suurin kaupunki". Kaupungin asukkaina oli tuolloin enemmän Suomen alamaisia kuin [[Turku|Turussa]] oli asukkaita.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Max Engman|Nimeke=Kielikysymys|Vuosi=2018|Sivu=280|Julkaisija=Svenska Litteratursällskapet i Finland}}</ref>
 
=== Vuoden 1905 vallankumous ja ensimmäinen maailmansota ===
[[Tiedosto:Bloody Sunday Russia 1905.png|thumbpienoiskuva|leftvasen|[[Verisunnuntai (1905)|Verisunnuntai 1905.]]]]
 
Venäjän kannalta tuhoisasti päättyneen [[Venäjän-Japanin sota|Japanin sodan]] jälkeen yhteiskunnalliset levottomuudet puhkesivat kaupungissa vallankumoukseksi. Sotilaat avasivat 9. lokakuuta 1905 tulen kohti [[Verisunnuntai (1905)|rauhanomaista mielenosoitusta]], joka oli pappi [[Georgi Gapon|Gaponin]] johdolla toimittamassa keisarille vetoomusta. Mielenosoituksia tukahdutettiin asein tämän jälkeen eri puolilla kaupunkia, ja kuolleiden määrä arvioidaan tuhansiksi. Tapahtumat vahvistivat vallankumouksellisia liikkeitä ja saivat poliittisen opposition rivit yhtenäisiksi. Seuraavina kuukausina maanviljelijöiden ja sotilaiden kapinat, joista kuuluisin tapahtui panssarilaiva ''[[Potjomkin (laiva)|PotjomkinPotjomkinilla]]illa'', ja muut mielenosoitukset levisivät koko valtakuntaan. [[Lev Trotski]]n johtama Pietarin työläisten neuvosto julisti yleislakon, joka pysäytti koko maan. Keisari [[Nikolai II]] antoi [[lokakuun manifesti]]n, jossa myönnettiin kansalaisoikeuksia, hyväksyttiin perustuslaki ja luotiin kansanedustuslaitos, [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma|duuma]].<ref>{{Verkkoviite | Nimeke= State Duma | Ajankohta= | Osoite= http://www.spartacus-educational.com/RUSduma.htm | Julkaisija=spartacus-educational.com | Luettu=7.5.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] sytyttyä vuonna 1914 saksalaisvastaisuus kasvoi, ja kaupungin liian saksalaiselta kuulostanut nimi venäläistettiin muotoon ''Petrograd'' ({{k-ru|Петроград}}).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Petrograd during World war I And the revolution | Ajankohta= | Osoite= http://www.saint-petersburg.com/history/1914-1924.asp| Julkaisija= Saint-Petersburg.com| Luettu=25.2.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref> Tuolloin kaupungissa asui noin 2,1 miljoonaa ihmistä.
 
[[Tiedosto:Pantserkruiser Aurora.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Panssarikansiristeilijä ''Aurora'', josta ammuttiin lokakuun vallankumouksen aloituslaukaus]]
 
=== Vuoden 1917 vallankumous ja sisällissota ===
[[Tiedosto:Karta över Sankt Petersburg på 1910-talet (ur Nordisk familjebok).jpg|thumbpienoiskuva|Pietarin kartta 1910-luvulta.]]
[[Tiedosto:1917petrogradsoviet assembly.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Petrogradin neuvoston kokous vuonna 1917.]]
 
Kaupunki oli jälleen vuonna 1917 vallankumouksen näyttämönä. Työläisten mielenosoitukset kääntyivät kaupungissa yleislakoksi, ja sotilaat ryhtyivät maaliskuussa kapinaan. [[Petrogradin neuvosto]] toimi rinnakkain [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikaishallituksen]] kanssa. Huhtikuussa Lenin palasi kaupunkiin ja otti [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolševikkipuolueen]] ohjat käsiinsä. Lokakuun vallankumous syttyi 24. lokakuuta, kun bolševikit miehittivät keskeiset asemat kaupungista. Panssarikansiristeilijä ''Aurora'', josta ammuttiin vallankumouksen lähtölaukaus, on nykyisin museona Nevan rannalla. Maaliskuussa 1918 hallitus siirtyi Moskovaan, josta näin tuli jälleen Venäjän jakamaton pääkaupunki.
 
Leninin kuolemaa 1924 kunnioitettiin muuttamalla kaupungin nimi ''Leningradiksi'', joka oli käytössä vuoteen 1991 asti. Leningradista tuli [[1930-luku|1930-luvulla]] Stalinin teollistamisohjelman keskus. Vuonna 1939 kaupungissa asui kolme miljoonaa ihmistä, ja sen osuus Venäjän teollisesta tuotannosta oli noin yksitoista prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=THE HISTORY OF ST. PETERSBURG| Ajankohta= | Osoite= http://www.legendtour.ru/eng/russia/st-petersburg/history.shtml | Julkaisija=Legend tour Ltd | Luettu=29.5.2010 | Kieli= {{en}} }}</ref>[[Josif Stalin|Stalin]] pelkäsi kaupungista muodostuvan kilpailevan valtakeskittymän [[Moskovan Kreml|Kremlille]]. Leningradin kommunistijohtajan [[Sergei Kirov]]in murha 1934 aloitti Stalinin puhdistukset.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Great Purges | Ajankohta= | Osoite= http://www.spartacus-educational.com/RUSpurge.htm | Julkaisija=spartacus-educational.com | Luettu= 7.5.2008| Kieli={{en}} }}</ref>
 
=== Toinen maailmansota ===
{{Pääartikkeli|[[Leningradin piiritys]]}}
[[Tiedosto:St Petersburg Eternal Flame on the Field of Mars.jpg|thumbpienoiskuva|Ikuinen tuli [[Mars-kenttä (Pietari)|Mars-kentällä]] ]]
 
22. kesäkuuta 1941 [[natsi-Saksa|Saksan]] joukot hyökkäsivät 22. kesäkuuta 1941 [[Neuvostoliitto]]on. Saksalaiset etenivät nopeasti ja saartoivat Leningradin. Puolustuslinjan murtamiseen he pyysivät apua [[Suomen puolustusvoimat|Suomen armeijalta]], mutta marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] ei myöntynyt pyyntöön. Leningradin asukkaat joutuivat kestämään piiritystä vuoteen 1943 asti. Leningradin epäonnistunut valtaus oli [[Adolf Hitler|Hitlerille]]ille suuri arvovalta- ja strateginen tappio, sillä kaupungin piiritys sitoi yhden kipeästi tarvitun [[armeijaryhmä]]n saksalaisia joukkoja.
 
Piirityksen aikana ruoka ja polttoaine olivat säännösteltyjä. Talvella 1941–1942 kaupungissa ei ollut juoksevaa vettä, lämmitystä eikä julkista liikennettä, ja sähköä sai vain ajoittain. Pienimmillään henkilöä kohti määrätty annos oli vain 125 grammaa leipää päivässä. Satoja tuhansia ihmisiä evakuoitiin kaupungista [[Laatokka|Laatokan]] kuuluisaa ''[[elämän tie]]tä'' pitkin, joka oli ainoa piiritetyn kaupungin ulkomaailmaan yhdistävä reitti. Kesäisin ihmisiä kuljetettiin lautoilla, ja talvisin rekat kulkivat aurattua jäätietä pitkin jatkuvan vihollistulituksen alla. Piirityksen aikana [[Dmitri Šostakovitš]] sävelsi kaupungissa [[Sinfonia nro 7 (Šostakovitš)|7. sinfoniansa]], lisänimeltään ''Leningrad''. Valmis teos esitettiin piiritetyssä kaupungissa 1942. Lähes 900 päivän piirityksen (''blokada'') aikana kaupungissa kuoli ainakin 641&nbsp;000 ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 800&nbsp;000. Noin puoli miljoonaa piirityksen uhria on haudattu Leningradin liepeillä olevalle [[Piskarjovin hautausmaa]]lle. Leningrad oli 1945 ensimmäinen kaupunki, jolle myönnettiin [[Sankarikaupunki|sankarikaupungin]] (''gorod-geroi'') arvonimi.<ref>[http://www.saint-petersburg.com/history/siege.asp The 900-day Siege of Leningrad (Blokada)]</ref><ref>[http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/january/27/newsid_3498000/3498330.stm BBC: Siege of Leningrad]</ref>
{{Ääninäyte|[[Dmitri Šostakovitš]]inŠostakovitšin piiritetystä Leningradista pitämä radiopuhe, jossa hän kertoo Leningrad-sinfoniasta. |* [[Media:ShostakovichRadio1941.ogg|radiopuhe vuodelta 1941]]}}
 
=== Toisesta maailmansodasta nykypäivään ===
 
==== Jälleenrakennus ====
[[Tiedosto:Soviet apartment.jpg|thumbpienoiskuva|1960-luvulta 1980-luvulle kaupungin ympärille rakennettiin suuria [[lähiö]]itä helpottamaan asuntopulaa. Kuva Nalitšnaja-kadulta.]]
Saksalaisten piiritys tuhosi Leningradista 2,2 miljoonaa neliömetriä asuintiloja ja 2,8 miljoonaa vaurioitui, mistä aiheutui asuntopula sodan jälkeen. 1960-luvulle asti suuri osa kaupunkilaisista joutui elämään yhteisasunnoissa, kommunalkoissa. Samaan aikaan kaupunki kasvoi kiihkeästi, ja väkiluku ylitti nopeasti sotaa edeltävän tason. Kymmenessä vuodessa Leningradin väkiluku kasvoi viisinkertaiseksi.<ref name="zao">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg.com/history/reconstruction.asp | Nimeke = Post-war reconstruction| Julkaisupaikka =saint-petersburg.com | Julkaisija =ZAO "SAINT-PETERSBURG.COM" | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Monista muista neuvostokaupungeista poiketen Leningrad jälleenrakennettiin kunnioittaen vanhaa. Monet kulttuurikohteet, kuten [[Pietarhovin palatsi|Pietarhovi]] ja [[Puškin (kaupunki)|Puškin]]in palatsi rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen.<ref name="zao"/>
 
Rivi 295:
 
==== Hruštšovin ja Brežnevin kaudet====
[[Tiedosto:Main arena in1.JPG|thumbpienoiskuva|[[Jubileinyi-urheilukeskus]] ]]
Hruštšovin ja Brežnevin kausilla Moskova oli koko Neuvostoliiton poliittinen keskus, mutta Leningrad säilyi tärkeänä kulttuurikeskuksena ja siellä syntyi monia uusia kuvataiteen, populaarimusiikin ja kirjallisuuden suuntauksia. 1960–1980-luvuilla kaupunki kasvoi Suomenlahden suuntaisesti ja myös luoteeseen ja etelään. Kaupunkiin rakennettiin muun muassa Oktjabrski-konserttisali, Jubileinyi-urheilukeskus, Moskva- ja Pulkovskaja-hotellit sekä [[Pulkovon lentoasema]]. Vuonna 1979 ryhdyttiin rakentamaan [[Pietarin pato|tulvapatoa]] suojaksi Itämeren veden nousemiselta kaupungin alueelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg-hotels-accommodation.com/doc-MzYx-St.Petersburg-history.html | Nimeke = St. Petersburg history| Julkaisupaikka =saint-petersburg-hotels-accommodation.com | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==== 1970-luvusta Neuvostoliiton hajoamiseen ====
[[Tiedosto:Disconsented11.jpg|thumbpienoiskuva|Mielenosoitus Pietarissa keväällä 2007.]]
 
1970-luku ja 1980-luvun alku oli Leningradissa vakaata aikaa, ja vaikka poliittiset oikeudet olivat hyvin rajattuja, kaupungin väestö oli kohtalaisen vaurasta. [[Mihail Gorbatšov]]in [[perestroika]]na tunnettujen uudistusten myötä poliittinen vakaus hävisi ja kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni.<ref name="zao2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saint-petersburg.com/history/st-petersburg-today.asp | Nimeke = St. Petersburg today| Julkaisupaikka =saint-petersburg.com | Julkaisija =ZAO "SAINT-PETERSBURG.COM" | Viitattu = 13.11.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 308:
 
== Väestö ==
Viimeisimmän [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan, joka valmistui 9. lokakuuta 2002, Pietarissa oli 4&nbsp;159&nbsp;635 asukasta, noin kolme prosenttia koko Venäjän väkiluvusta. Keskipalkka vuonna 2003 oli 2&nbsp;179 [[Venäjän rupla|ruplaa]] (noin 176 &nbsp;€). Pietariin saa muuttaa vain, jos voi esittää itselleen asunnon ja työpaikan tai menee pietarilaisen kanssa naimisiin. On todennäköistä, että monilla ihmisillä ei ole tätä pakollista rekisteröintiä, vaan he asuvat kaupungissa laittomasti eivätkä siten ole väestönlaskennassa mukana. [[Kansainvälinen työjärjestö|ILO:n]] arvion mukaan Pietarissa oli vuonna 2003 noin 16&nbsp;000 katulasta.<ref>[http://www.ilo.ru/ecl/docs/sp_fsh_dec03eng.pdf ILO Fact Sheet: St. Petersburg]</ref>
 
Virallisten tilastojen mukaan kaupungin asukkaista 89,1 &nbsp;% on [[Venäläiset|venäläisiä]], 2,1 &nbsp;% [[juutalaiset|juutalaisia]], 1,9 &nbsp;% [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] ja noin 1 &nbsp;% [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]]. Näiden lisäksi huomattavia vähemmistöryhmiä kaupungissa ovat [[tataarit]], [[kaukasia]]laiset, [[uzbekit]], [[vepsäläiset]], [[suomalaiset]] ja [[azerit]].<ref>[http://www.perepis2002.ru/ct/doc/English/4-2.xls "National Composition of Population for Regions of the Russian Federation" (Excel-tiedosto) 2002 Russian All-Population Census. Haettu 26.2.2007]</ref> Enemmistö kaupungin asukkaista on [[Ortodoksinen kirkko|ortodokseja]], mutta kaupungissa on myös toimivia [[buddhalaisuus|buddhalaisten]], [[islam|muslimien]], [[juutalaisuus|juutalaisten]] ja [[luterilaisuus|luterilaisten]] yhteisöjä.
 
=== Asukasmäärän kehitys ===
[[Tiedosto:Saint Petersburg population history.svg|thumbpienoiskuva|Pietarin väestönkehitys vuosina 1760–2005<ref>I.I. Jeljisejev & Je.I.Gribov (2003) Jubileinyi statistisheski sbornik. Osa 2. Pietari: Sudostrojenije. s. 16–17.</ref>]]
{| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" style="border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;"
| valign="top" |
Rivi 385:
Osa luvuista ennen vuotta 1944 on arvioita, mutta esimerkiksi vuosien 1897,<ref name=Demo1897gorod/> 1939<ref name="Demoskope1939ru"/> ja 1959–2010 tiedot pohjautuvat [[Väestönlaskenta| väestönlaskentoihin]] ja vuoden 1840 arvo Venäjän imperiumin silloiseen kaupunkitilastoon.<ref name=Demo1840/>
 
Syyskuussa 2012 Pietarissa juhlittiin 5viiden miljoonan asukkaan rajapyykin saavuttamista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Ahonen, Anneli | Otsikko = Pietarin väkiluku ylitti toistamiseen viisi miljoonaa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 24.9.2012| Julkaisija = Sanoma News| www = http://www.hs.fi/ulkomaat/Pietarin+v%C3%A4kiluku+ylitti+toistamiseen+viisi+miljoonaa/a1305601253903 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10.11.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
== Uskonto ==
Vuonna 2012 julkaistiin laaja, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittanut Arena-tutkimus. Sen mukaan Pietarin asukkaista on:<ref name="Religion-RU-2012a"/><ref name="Arena-2012"/><ref name="Arena-2012a"/>
* 50 &nbsp;% ortodokseja ([[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksinen kirkko]]),
* 21 &nbsp;% jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
* 15 &nbsp;% [[ateisti|ateisteja]], ei usko mihinkään jumalaan,
* 3 &nbsp;% kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
* 2 &nbsp;% [[islam]]inuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
* 1 &nbsp;% ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
* < 1 &nbsp;% [[sunnilaisuus|sunnilaisen]] islaminuskon kannattajia,
* < 1 &nbsp;% luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
* < 1 &nbsp;% [[vanhauskoisuus|vanhauskoisia]] ja lisäksi oli
* monia [[juutalaisuus|juutalaisia]].
 
Rivi 422:
Muiden federaatiosubjektien tavoin Pietarin liittokaupungin sisäinen [[Paikallishallinto (Venäjä)|paikallinen itsehallinto]] on [[Pietarin hallinnollinen jako|järjestetty kaksitasoisena]]. Ylemmällä tasolla on 18 hallintopiiriä, jotka edelleen jakautuvat yhteensä 111 kunnallishallintoalueeseen, joihin kuuluu kaupunkeja, taajamia ja kuntia (kaupunginosia)<!--terminologia?-->.
 
Pietarin korkein päättävä viranomainen on kuvernööri (''gubernator''). Vuoteen 1996 nimikkeenä oli [[pormestari]] (''mer''), joka toimii myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kuvernööri on syyskuusta 2011 [[Georgi Poltavtšenko]], jota pidetään [[Vladimir Putin]]in läheisenä liittolaisena<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5415611 Poltavtshenko Pietarin kuvernööriksi] Yle, uutiset, 31.8.2011</ref>. Hänen edeltäjänsä (2003–2011) oli [[Valentina Matvijenko]]. Hänen edeltäjänsä olivat [[Vladimir Jakovlev]] (1996–2003) ja [[Anatoli Sobtšak]] (1991–1996) pormestarin nimikkeellä. Venäjän federaation pääministeri [[Vladimir Putin]] toimioli vuosina 1994–1998 kaupungin apulaispormestarina.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Graham Humes| Nimeke=Vladimir Vladimirovich Putin in 1994: A Personal Recollection | Ajankohta= January 13, 2000| Osoite= http://www.fpri.org/enotes/20000113.humes.putinpersonalrecollection.html | Julkaisija= Foreign Policy Research Institute| Luettu=7.5.2008| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Kaupungissa [[toimeenpanovalta]] kuuluu kuvernöörille, hänen johtamalleen kaupunginhallitukselle, pormestarin kanslialle ja alueellisille hallintoyksiköille, jotka ovat kuvernöörin alaisuudessa. Kaupungin [[lainsäädäntövalta]] kuuluu kokonaan kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto koostuu 50 valtuutetusta, jotka valitaan yhden edustajan vaalipiireistä. Valtuusto laatii kaupungin järjestyssäännön, kaupungin lait ja asetukset. Se myös vahvistaa kaupungin budjetin, hallinnon rakenteen, kaupungin kehittämisprojektit, hallinnoi kaupungin omaisuutta ja ratifioi kaupungin tekemät sopimukset.
Rivi 450:
 
=== Liikenne ===
[[Tiedosto:Saint_Petersburg_metro_map_ENG.png|thumbpienoiskuva|Pietarin metrokartta]]
[[Tiedosto:Sm6 Allegro 7053 Helsinki.JPG|thumbpienoiskuva|leftvasen|[[Sm6]] eli Allegro tuli joulukuussa 2010 [[Helsinki|Helsingin]] ja Pietarin väliseen liikenteeseen.]]
[[Tiedosto:St Petersburg port scene.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Pietarin suursatamaa]]
[[Tiedosto:Pulkovo airport.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Pietarin kansainvälinen lentoasema [[Pulkovon lentoasema|Pulkovo]] sijaitsee 16 kilometriä Pietarin keskustasta etelään]]
{{Location map+|Russia Saint Petersburg|width=300|float= right|alt=Pietarin satamat ja lentokenttä|caption= |places=
<!-- -->
Rivi 512:
 
==Koulutus ja tiede==
[[Tiedosto:VO Universitet 12 Kollegiy 15-04-2004.jpg|thumbpienoiskuva|[[Pietarin valtionyliopisto]]n historiallinen päärakennus.]]
Pietari on Moskovan ohella Venäjän merkittävin koulutuksen ja tieteen keskus. Vuonna 1724 Pietari Suuri määräsi Pietariin perustettavaksi tiedeakatemian ja yliopiston. Pietarin tiedeakatemia on sittemmin kasvanut Venäjän ylimmäksi tieteelliseksi akatemiaksi. Se on vaihtanut historian murroksessa useasti nimeä ja tunnetaan nykyään [[Venäjän tiedeakatemia]]na.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ras.ru/about.aspx | Nimeke=Российская академия наук | Julkaisija=Российская академия наук | Viitattu=16.6.2008 | Kieli={{ru}} }}</ref> Akatemia siirrettiin kuitenkin 1900-luvulla Moskovaan. Nykyään Pietarissa toimii kymmeniä korkeakouluja ja kolme yliopistoa. Yksi Venäjän vanhimmista ja suurimmista yliopistoista on [[Pietarin valtionyliopisto]], jossa opiskelee noin 32&nbsp;000 opiskelijaa. Opetushenkilökuntaa on 6000 henkeä, heistä tuhat on professoreita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.eng.spbu.ru/university/today/ | Nimeke=University today | Julkaisija =St. Petersburg State University | Kieli= {{en}} | Viitattu = 27.5.2010}}</ref>
 
== Kaupunkikuva ja nähtävyydet ==
[[Tiedosto:View in St.Petersburg.jpg|thumbpienoiskuva|Näkymä Gribojedovin kanavaan, hieman kauempana näkyy Verikirkko.]]
[[Tiedosto:Buberel StPetersburg StNicolas Cathedral.jpg|thumbpienoiskuva|[[Pyhän Nikolaoksen merikatedraali]]]]
[[Tiedosto:Surikov horseman.jpg|thumbpienoiskuva|[[Vaskiratsastaja]]. Taustalla [[Iisakinkirkko]].]]
Pietarin keskusta on jo itsessään nähtävyys. Tyypillistä Pietarin keskustan arkkitehtuurille on mahtipontisuus ja lukuisat sillat.
 
Pietarin alkuperäinen rakennussuunnitelma 1700-luvun alusta edustaa kaupunkisuunnittelussaan ainutlaatuista saavutusta suunnitelman vaativuuden ja järjestelmällisyyden suhteen. Muun muassa arkkitehtien [[Bartolomeo Rastrelli|Rastrellin]]n, [[Jean-Baptiste Vallin de la Mothe|Vallin de la Mothen]]n, [[Charles Cameron|Cameronin]]in, [[Antonio Rinaldi|Rinaldin]]n, [[Adrian Zaharov|Zaharovin]]in, [[Giacomo Quarenghi|Quarenghin]]n, [[Andrei Voronihin|Voronihinin]]in, [[Carlo Rossi|Rossin]]n ja [[Auguste de Montferrand|Montferrandin]]in suunnitelmat vaikuttivat voimakkaasti venäläiseen [[1700-luku|1700-]] ja [[1800-luku]]jenlukujen arkkitehtuuriin. Kaupungin vanhan keskustan rakennuksissa yhdistyvät [[Barokin arkkitehtuuri|barokin]] ja [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismin]] arkkitehtuurityylit.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=World Heritage: Advisory Body Evaluation | Ajankohta=17. lokakuuta 1989 | Osoite= http://whc.unesco.org/archive/advisory_body_evaluation/540.pdf | Julkaisija= UNESCO | Luettu=29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Pietari tunnetaan kulttuurikaupunkina, jonka vetonauloja ovat monet nähtävyydet ja yli sata museota, muun muassa maailman merkittävimpiin taidemuseoihin kuuluva [[Eremitaaši]] (Эрмитаж). Pietarin historiallinen keskusta on [[UNESCO]]n [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteidenUnescon luettelossamaailmanperintöluettelo]]ssa.
 
[[Nevski Prospekt]] on Pietarin pääväylä. Väylän varrella sijaitsevat monet tunnetut nähtävyydet. Kadun varrella on lisäksi paljon
Rivi 546:
 
====Linnakkeet ja palatsit====
[[Tiedosto:Spb 06-2012 Moika various 03.jpg|thumbpienoiskuva|[[Jusupovin palatsi]] [[Moika]]n rannalla.]]
[[Pietari-Paavalin linnoitus]] sijaitsee [[Jänissaari|Jänissaarella]] [[Neva (joki)|Nevajoen]] rannalla. Pietari Suuri perusti linnoituksen 16. toukokuuta 1703 [[Suuri Pohjan sota|Suurta Pohjan sotaa]] varten. [[Kronstadt]]in merilinnoituksen valmistuttua Pietari-Paavalin linnoitus jäi vaille sotilaallista käyttöä. Nykyisin se on osa Pietarin kaupungin historian museota. Siellä toimii myös Pietarin rahapaja.
 
Pietari oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunkina ja siksi siellä sijaitsee useita palatseja. Näistä suurin on [[Venäjän keisari]]en entinen [[Talvipalatsi]] ({{k-ru|Зимний дворец}}) joka rakennettiin vuosina 1754–1762 [[italia]]laissyntyisen arkkitehdin [[Bartolomeo Rastrelli]]n piirustusten mukaan. Keisari vietti Talvipalatsissa kylmät talvikaudet, kesäisin hän asui noin 20 kilometrin päässä [[Tsarskoje Selo]]ssa (nykyinen Puškin) sijaitsevassa [[Katariinan palatsi]]ssa tai [[Pietarhovin palatsi|Pietarhovi]]ssa. Vuonna 1917 Talvipalatsissa kokoontui [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikainen hallitus]]. Talvipalatsi vallattiin [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksessa]]. Rakennus liitettiin vuonna 1922 [[Eremitaaši]]n museoon.
 
[[Pietarhovin palatsi|Pietarhovin palatsi- ja puistokokonaisuuden]] keskipiste on vuosina 1714–1721 rakennettu Suuri suihkulähdekaskadi, jotka koristavat kullatut pronssipatsaat (mm. Leijonankitaa aukipitävä [[Simson]], Vladimir Simonovin vuonna 1947 tekemä kopio). Suihkulähteiden yläpuolella kohoaa vuonna 1714–1725 rakennettu ja arkkitehti [[Bartolomeo Rastrelli]]nRastrellin vuosina 1747–1752 uudistama [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]]tyylinen Suuri palatsi. Sen eteläpuolella on 1700-luvun alussa suunniteltu Yläpuisto säännöllisine käytävineen, lampineen ja veistosten koristamine suihkulähteineen (mm. [[Neptunus (jumala)|Neptunuksen]] suihkulähde).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Muštukov, V. & Tihonov, L. | Nimike = Leningradin museot | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = Raduga | Vuosi = 1986 | Sivu = 140–147 | ISBN = 5-05-000945-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 350 | ISBN = 5-85270-026-6}}</ref>
 
[[Jusupovin palatsi]] ({{k-ru|Юсу́повский дворе́ц|Jusupovski dvorets}}) on Pietarin keskustassa [[Moika]]nMoikan rannalla sijaitseva [[Uusklassinen arkkitehtuuri|klassistisen arkkitehtuurin]] muistomerkki. Sen pohjana on 1700-luvun puolivälissä rakennettu kaksikerroksinen kreivi [[Pjotr Šuvalov (sotamarsalkka)|Pjotr Šuvalov]]in talo.<ref name="Sankt-Peterburg 682">{{Kirjaviite | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 682 | ISBN = 5-85270-037-1}}</ref> 1770-luvun alussa arkkitehti [[Jean-Baptiste Vallin de la Mothe]] rakensi sen uudelleen [[Andrei Šuvalov]]ia varten. 1830-luvulla rakennus siirtyi ruhtinas [[Nikolai Jusupov]]ille. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kirikov, Boris | Nimike = Arhitekturnyje pamjatniki Sankt-Peterburga | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Kolo | Vuosi = 2005 | Sivu = 128–130 | ISBN = 5-901841-33-6}}</ref> Joulukuun 29. päivän vastaisena yönä 1916 ([[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] mukaan) [[Feliks Jusupov]]in johtamat salaliittolaiset murhasivat siellä keisariperheen suosioon päässeen seikkailijan [[Grigori Rasputin]]in.<ref name="Sankt-Peterburg 682" />
 
====Muut====
Rivi 580:
[[Postmodernismi|Postmodernia]] Pietaria, sen asukkaita ja arkkitehtuuria, Venäjän ja Neuvostoliiton historian kautta on kuvannut pietarilaisen [[avantgarde]]n ja [[samizdat]]in johtohahmoihin kuulunut [[Viktor Krivulin]] (1944–2001).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paavo Rintala| Nimeke = Viktor Krivulin kaupungissa | Selite= Teoksessa Viktor Krivulin: Runoja | Vuosi = 1994| Kappale = | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjoinen| Viitattu = 7.4.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://edition.cnn.com/WORLD/europe/9811/22/russia.murder.01/ | Nimeke= Hundreds gather in St. Petersburg in memory of slain politician| Julkaisija = CNN| Viitattu=7.4.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.utoronto.ca/tsq/06/authors06.shtml | Nimeke=TSQ No. 6, Biographical Notes | Julkaisu=University of Toronto • Academic Electronic Journal in Slavic Studies | Viitattu=7.4.2008 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
[[Tiedosto:Tchaikovsky.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|upright|[[Pjotr Tšaikovski]] on yksi romantiikan ajan tunnetuimpia säveltäjiä.]]
=== Musiikki ===
Katariina Suuri perusti hovinsa yhteyteen [[kapelli|hovikapellin]], joka lauloi hovin jumalanpalveluksissa. Hän kutsui myös säveltäjiä ja kuoronjohtajia Pietariin ulkomailta, erityisesti Italiasta, tuomaan länsimaisia vaikutteita venäläiseen musiikkielämään. Vuosien saatossa hovikapellin kuoronjohtajina toimivat muun muassa [[Giuseppe Sarti]] ja [[Baldassare Galuppi]], joista jälkimmäinen toimi myös hovikapellin pitkäaikaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän [[Dmitri Bortnjanski]]n opettajana.
Rivi 586:
[[Anton Rubinstein]]in johtamasta ''Venäjän musiikkiseurasta'' muodostettiin vuonna 1861 [[Pietarin konservatorio]], ensimmäinen Venäjällä. Konservatoriosta tuli koko Venäjän taidemusiikin keskus, ja siellä ovat opiskelleet ja opettaneet vuosien saatossa muun muassa [[Nikolai Rimski-Korsakov]], [[Pjotr Tšaikovski]], [[Sergei Rahmaninov]], [[Sergei Prokofjev]] ja [[Dmitri Šostakovitš]].<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=History of the St. Peterburg's Concervatory | Osoite= http://www.conservatory.ru/eng/historyeng.htm | Julkaisija=Saint-Petersburg Conservatory | Luettu= 29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Sosialismin aikana [[rock]]musiikkia pidettiin länsimaisena [[Porvarillisuus|porvarillisena]] hapatuksena, eikä sen esittämistä ja julkaisua tuettu, mutta siitä huolimatta [[1960-luku|1960-luvulla]] [[Beatles]]in ansiosta se levisi myös Neuvostoliittoon. Aluksi rock-yhtyeet matkivat läntisiä esikuvia, mutta vähitellen alkoi syntyä myös paikallista musiikkia. Leningradissa syntyi [[1980-luku|1980-luvulla]] useita merkittäviä yhtyeitä, ja Rubinšteinin kadun rock-klubi oli maan edelläkävijöitä. Sellaisten yhtyeiden kuin Zoopark, [[Akvarium]], [[Alisa (yhtye)|Alisa]] ja [[Kino]] musiikkia levitettiin laittomilla nauhoilla (''magizdat''). Vuodesta 1983 Leningradissa pidettiin vuosittain rock-festivaaleja, ja kaupungista muodostui neuvostoliittolaisen rock-liikkeen epävirallinen pääkaupunki.<ref name="rock">{{Verkkoviite | Tekijä=Vera Ivanova ja Mikhail Manykin | Nimeke=History of Rock Music in Russia | Ajankohta=12.2.2007 | Osoite= http://www.russia-ic.com/culture_art/music/380/#r7 | Julkaisija=Russia Info Centre | Luettu= 29.3.2007| Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Nykyään Pietarissa on useita aktiivisia rock-klubeja ja kaupallisen [[Music Television|MTV]]-tarjonnan lisäksi aktiivinen ''underground''-musiikkielämä. Tunnettuja pietarilaisia yhtyeitä ovat muun muassa [[ska punk]] -yhtye [[Leningrad (yhtye)|Leningrad]], [[Kino]] ja [[Nol]].<ref name="rock"/>
 
=== Teatteri ===
Rivi 609:
 
== Urheilu ==
[[Tiedosto:Fina-l2017.jpg|thumbpienoiskuva|Pietarin suurimman jalkapalloseuran [[FK Zenit Pietari|Zenitin]] kotikenttä on [[Stadion Krestovski]].]]
Pietarin suurin jalkapalloseura [[FK Zenit Pietari|Zenit]] (vuoteen 1940 ''Stalinets'') perustettiin vuonna 1925. Seura on saavuttanut muun muassa [[Venäjän valioliiga]]n ja [[UEFA Cup]]in mestaruuden. Erityisesti ottelut [[Moskova]]n [[FK Spartak Moskova|Spartakia]] vastaan herättävät kaupungissa suuria tunteita.{{Lähde|Linkki rikki}}<ref >{{Verkkoviite | Nimeke=St. Petersburg Master Teams: Zenit | Ajankohta= | Osoite= http://petersburgcity.com/sport/teams/?id=276 | Julkaisija=PetersburgCITY.com | Luettu=29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> Kaupungin johtava jääkiekkoseura [[SKA Pietari|SKA]] perustettiin vuonna 1946, ja se on osallistunut maan mestaruussarjaan joka vuosi lukuun ottamatta kausia 1947–1948, 1949–1950 sekä 1991–1992. SKA sijoittui vuosina 1971 ja 1987 Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa toiseksi.{{Lähde|Linkki rikki}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=St. Petersburg Master Teams: SKA | Ajankohta= | Osoite= http://petersburgcity.com/sport/teams/?id=432 | Julkaisija=PetersburgCITY.com | Luettu=29.3.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Rivi 690:
{{Metatieto}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
 
[[Luokka:Pietari|*]]
[[Luokka:Luoteinen federaatiopiiri]]