Ero sivun ”Tonttu” versioiden välillä

Tonttuja on kansanperinteessä monenlaisia metsätonttujen lisäksi. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa eli haltijansa, [[saunatonttu|saunatontut]], myllytontut, riihitontut, aittatontut, navettatontut ja tallitontut. Sitten oli kotitonttuja. Palkaksi nämä tontut vaativat vähän ruokaa, asumisoikeuden tai viimeiset löylyt saunasta.{{lähde?}}

 

Nykyisin länsimaiseen jouluperinteeseen kuuluvat joulutontut, jotka ovat useimmiten hiippalakkipäisiä pikkuihmisiä. Joulutontut jakoivat ennen lahjoja [[joulu]]na omatoimisesti, mutta nykyään ne mielletään [[joulupukki|joulupukin]] apulaisiksi, jotka tekevät lahjoja lapsille. Joulutonttujen kerrotaan tarkkailevan piilopaikoistaan lapsia selvittääkseen, ovatko nämä kilttejä. Tontut tai joulupukki tuovat sitten jouluaattona lahjoja niille, jotka olivat kilttejä.{{lähde?}} Kiltteysvaatimuksesta ollaan montaa mieltä, koska se voi aiheuttaa ahdistusta ja viedä lapsilta ilon joulusta.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10562184 "Pystyn olemaan kiltti viisi tai kymmenen tuntia".] Ylen uutiset. 24.12.2018</ref>