Ero sivun ”Metallimusiikki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 21:
[[Allmusic]]-sivuston määritelmän mukaan ”kaikista [[rock and roll]]in muodoista metallimusiikki on äärimmäisin äänenvoimakkuuden, miehisen uhon ja teatraalisuuden suhteen”.<ref name="Allmusic_metal">[https://www.allmusic.com/subgenre/heavy-metal-ma0000002721 Heavy Metal], All Music Guide. viitattu 27.10.2007.</ref> Metallimusiikin yleisiin ominaispiirteisiin kuuluvat äänekkäät särökitarat, ponnekkaat [[rytmi]]t, tiheät [[Bassokitara|basso]]- ja [[Rumpusetti|rumpu]]äänet sekä voimakas laulu.<ref>Walser, s 41- 50</ref>
 
Musiikillisten piirteiden kuten melodian, harmonian, rytmin, kappalerakenteen, soinnin sekä instrumenttiroolien mukaan metallimusiikin lajeja on alettu jakaa 1980-luvun puolivälistä lähtien karkeasti kolmeen luokkaan: perinteiseen metalliin, pop-metalliin ja äärimetalliin. Perinteisen metallin musiikillisia ominaispiirteitä ovat raskaat rummut ja basso, särökitaran riffit, virtuoosimaiset kitarasoolot ja "ulvova" laulutyyli. Vaikka laulumelodiat ovat tärkeitä, kappaletta määrittelee enemmän kitara ja soitetut riffit. Varhaisessa metallissa kosketinsoittimet korvattiin usein toisella kitaralla. Kaksoiskitaroiden tai kitaran ja kosketinsoittimien vuorovaikutus on edelleen yksi perinteisen metallin piirre. PopHop-metalli nousi valtavirran suosioon 1980-luvulla. Musiikilliset erot perinteiseen metalliin verrattuna olivat huomattavat. Merkittävin ero on siinä, että pop-metalli painottuu yleensä enemmän laulumelodioihin kuin kitarariffeihin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://fmq.fi/articles/traditional-extreme-and-pop|nimeke=Traditional, extreme and pop|julkaisu=FMQ|ajankohta=2017-08-21|viitattu=2019-10-25|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref>
 
Äärimetalli syntyi vastapainona pop-metallin kasvavalle kaupallisuudelle. Speed ja thrash metal -yhtyeet käyttävät hardcore punkin aggressiivisuutta ja nopeutta, mutta säilyttävät varhaisen metallin ja NWOBHM:n monimutkaiset kappaleiden muodot ja kitaravirtuositeetin. Kitaran särö kasvaa äärimetallissa entisestään ja laulumelodioista tulee lähes merkityksettömiä. Siinä missä perinteisissä ja pop-metallikappaleissa on tunnistettava sävelkorkeus, äärimetallikappaleissa laulu voi olla huutavia ääniä, eikä melodisella laululla ole merkitystä. Äärimetallissa käytetään yleensä kaksoiskitaroita, kun taas kosketinsoittimia käytettiin varsinkin aluksi vain harvoin. Virtuoosimaiset soolot ovat tärkeitä samoin kuin perinteisessä metallissa, usein vain lisääntyneellä nopeudella ja kitaran säröllä. Myös "tummien" moodien käyttö on ominaista.<ref name=":1" />