Ero sivun ”Lakko” versioiden välillä

 

[[Ammattiyhdistysliike|Ammattiliitot]] käyttävät lakkoa ja lakolla uhkaamista aseena muun muassa palkkaneuvotteluissa. Erityisesti maissa, joissa järjestäytyminen on heikkoa, lakkoja esiintyy myös ilman ammattiliiton myötävaikutusta. Toisinaan työntekijät menevät lakkoon myös painostaakseen [[valtio]]ta tai myötätuntolakkoon tukeakseen toisen alan [[työtaistelu]]a.

Lakossa työntekijä rikkoo tekemäänsä työsopimusta, jolla hän on sitoutunut työskentelemään tietyn ajan tai toistaiseksi. Siksi lakkoja pidettiin aikaisemmin laittomina. Useimmissa länsimaissa lakot laillistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa työntekijöiden oikeuksien kasvaessa. Nykyisin lakko-oikeus kuten ammatillinen järjestäytyminen katsotaan työntekijöiden perusoikeudeksi ja se on tunnustettu useimmissa perustuslaeissa. Tunnetaan kuitenkin laittoman lakon käsite.

 

Pohjoismaissa alettiin 1960-luvulla kasvattaa hyvinvointipalveluja, mikä johti työvoiman rakenteen muuttumiseen. Teollisuuden työntekijöiden määrä kasvoi 1970-luvulle saakka ja kääntyi 1980-luvulla lievään laskuun. Suomessa toimihenkilöiden määrä ylitti teollisuuden työntekijöiden määrän vuonna 1982. 1980-luvun puolivälissä toimihenkilöitä oli Suomessa noin 1,1 miljoonaa ja työläisiä hieman yli miljoona.<ref name="tarkka">Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: 90 vuotta kansakunnan elämästä'', s. 282–283. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21474-8.</ref>

 

Sairaanhoitajien lakko vuonna 1983 johti Suomessa terveydenhoitojärjestelmän romahduksen partaalle. Lakkolaiset onnistuivat kuitenkin säilyttämään yleisön myötätunnon, sillä sairaanhoitajien koulutustaso, heidän työnsä laatu ja merkitys olivat niin suuressa epäsuhdassa heidän palkkaukseensa. Lakko päättyi työnantajapuolen lähes täydelliseen antautumiseen, ja terveydenhoitosektorin palkkakehitys ryöstäytyi jyrkkään nousuun. Hyväosaisten kapinasta alettiin puhua vuonna 1984, kun [[Akava]] aloitti lakkosarjan, johon yhtyivät muiden muassa lääkärit. Heidän tulotasonsa oli suorastaan romahtanut niistä ajoista, jolloin lääkärin korkea yhteiskunnallinen asema oli itsestäänselvyys. Keskustelu lakkoaseen hyväksyttävyydestä kiihtyi tuntuvasti vuonna 1986 seitsemän viikkoa kestäneen virkamieslakon aikana. Virkamieslakko lamautti muutamaksi päiväksi jopa [[tasavallan presidentin kanslia]]n toiminnan, ja valtion symbolisen keskuksen joutuminen lakon piiriin herätti vakavan keskustelun siitä, onko lakko joissakin tilanteissa liian järeä ase.<ref name="tarkka"/>

 

Työnantajan mahdollinen työtaistelutoimenpide on [[työsulku]]. Työnantajat saattavat lakon aikana myös painostaa työntekijöitä. Eräs painostuskeino on esimerkiksi työsuhdematkapuhelimien kerääminen työntekijöiltä pois ennen lakkoa. Edelleen työnantajat voivat painostaa ammattiliittoja ay-jäsenmaksujen perimättä jättämisellä.

 

Yhteiskunnan kannalta kriittisiksi katsottavien ammattiryhmien, kuten [[lääkäri]]en, [[poliisi]]en ja [[palomies]]ten lakko-oikeutta on yleensä rajoitettu. Tällaiset virkasuhteiset ammattiryhmät ovat esimerkiksi lakon aikanakin velvoitettuja tekemään [[suojelutyö]]tä, mutta toimisto- ja hallinnollinen työ jätetään tekemättä. Työnantaja voi yrittää teettää [[hätätyö]]tä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tavalla, joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden, eikä työtä voi siirtää myöhemmin suoritettavaksi. Ennalta ilmoitettu työtaistelu ei täytä hätätyön tunnusmerkkejä. Siitä voi kuitenkin aiheutua sellaisia tilanteita, joissa hätätyön tunnusmerkit täyttyvät. [[Valtio]] voi määrätä [[poikkeustila]]n, [[sotatila]]n tai yleisen [[liikekannallepano]]n työrauhan saavuttamiseksi.

 

[[Kuva:Suurlakko Tampereella.jpg|300px|thumb|Ihmisiä kokoontunut Tampereen kauppatorille [[Vuoden 1905 suurlakko|vuoden 1905 yleislakon]] aikaan.]]

Suomessa lakot ja työsulut ovat laittomia, mikäli ne rikkovat voimassa olevaa [[työehtosopimus]]ta. Lakkoon voidaan laillisesti ryhtyä mikäli

Työntekijät ovat luovuttaneet lakko-oikeutensa suomalaisessa työsopimusjärjestelmässä ammattiliitoille, tyypillisesti ammattiliitojen hallitukselle. Siten yksittäinen työntekijä, jonka alalla sovelletaan yleissitovaa työehtosopimusta, ei käytännössä voi olla laillisessa lakossa. Laittomasta lakosta voidaan sen toimeenpannut järjestö tuomita hyvityssakkoon [[työtuomioistuin|työtuomioistuimessa]]. Mikäli lakko ei sakosta huolimatta lopu, sakko voidaan tuomita monta kertaa.

 

Suomessa suunnitellusta lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. Ruotsissa lakosta on ilmoitettava seitsemän päivää aiemmin. Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa työtaisteluista ei tarvitse ilmoittaa ennakkoon lainkaan. On tyypillistä, että ammattiliiton säännöissä määrätään lakko-oikeudesta vain ammattiliiton johdolle, erotuksena yksittäisestä jäsenestä, yhdistyksestä tai työpaikasta: yksittäinen työntekijä, johon sovelletaan yleissitovaa työehtosopimusta, ei voi ryhtyä (laillisesti) lakkoon. Ilmoituksesta on käytävä selville valmistellun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. Muista työtaistelutoimenpiteistä, esimerkiksi ylityökiellosta, ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Valtakunnansovittelija voi esittää työtaistelun lykättäväksi 14 vuorokaudella, jos työtaistelu kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimiin ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Virkasuhteisten palvelussuhteen ehtoja koskevassa kiistassa työtaistelun alkamista voi lisäksi siirtää seitsemällä vuorokaudella. Päätöksen lakon siirtämisestä tekee [[työministeriö]].

 

 

=== Vuosiloma lakon aikana ===

 

'''Italialainen''' eli '''hidastuslakko''', jossa työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä, mutta verkkaiseen tahtiin tai jokaista säännöstä pilkuntarkasti noudattaen tai tekevät sen ja vain sen, mitä nimenomaan käsketään. Ensimmäisen kerran tällaisen työtaistelun sanotaan tapahtuneen Italian rautateillä, mistä nimitys juontuu.

 

'''Poliittinen lakko''' on laillinen lakko, jonka ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan jolla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä

 

 

'''Tukilakko''' eli '''myötätuntolakko''' tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoilevia työntekijöitä kohtaan. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, mikäli tarvittavat ennaltailmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät.

'''[[Yleislakko]]''' on keskusjärjestöjen yhdessä sopima, kaikkia (tai ainakin useimpia) ammattialoja koskeva lakko. Sitä tai sillä uhkailua voidaan käyttää, jos [[tulopoliittinen kokonaisratkaisu]] uhkaa kääntyä työnantajia suosivaksi. Usein yleislakot ovat poliittisia lakkoja.

 

Työntekijää, joka lakosta huolimatta jatkaa työntekoa kutsutaan lakonrikkojaksi<ref>MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0: ''lakonrikkoja''</ref> tai rikkuriksi. Lakkolaiset pyrkivät usein lakkovahdein estämään rikkureita tekemästä töitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Johansson, Urho & Valjakka, Risto (toim.) | Nimeke = Apollo tietosanakirja | Vuosi = 1973 | Sivu = 774 | Selite = hakusana lakonrikkuri | Julkaisija = Weilin & Göös | Tunniste = ISBN 951-35-0849-8 }}</ref> Lakon ajaksi palkattuja ulkoisia työntekijöitä kutsutaan lakonmurtajiksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sadeniemi, Matti | Nimeke= Nykysuomen sanakirja | Julkaisija= WSOY | Vuosi=1966| Tunniste=}}</ref>

 

== Laiton lakko ==

{{Korjattava|20.10.2014 tehty lisäys enemmänkin mielipidekirjoitus kuin tietosanakirja-artikkelin. Osittain aloitettu tasapuolistamista.}}

 

 

Lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolaisen mielestä oikeusvaltiossa pitäisi olla oikeussuojakeinot puolustautua sopimuksen- tai lainvastaisia toimia vastaan ja estää niistä aiheutuvia vahinkoja. Laittoman lakon vastaiset oikeussuojakeinot eivät rajoita laillista lakko-oikeutta.<ref name=jv>"Oikeuden Finnair-päätöst epäillään turhaan", lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolainen, Helsingin Sanomat 9.6.2012, sivu C10.</ref>

Suomessa laittomista lakoista aiheutuneet kustannukset on muihin Pohjoismaihin nähden pieniä.{{Selvennä|kustannukset (tappiot) vai korvaukset (sakkomaksu)?}} Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa voidaan määrätä laittomasta lakosta vahingonkorvaukset lakon yrityksille aiheuttamien vahinkojen suuruuden perusteella ja ilman ylärajaa. Suomessa on käytössä hyvityssakko, jolla on yläraja, 23&nbsp; 500 euroa. Tanskalainen liitto maksoi 2,7 miljoonan euron vahingonkorvauksen laittomasta lakosta. Myös työntekijä maksaa neljä euroa jokaisesta laittomasta lakkotunnistaan, työistuimen tuomion jälkeen jatketusta lakosta lähes tuplasti.<ref name=tsk/>

 

 

== Katso myös ==

 

==Lähteet==

 

==Aiheesta muualla==