Ero sivun ”Suomen kalliomaalaukset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 93.106.15.52 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Velivieras tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Kallio korvattiin link(e)illä kallioperä
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kalliomaalauksia. Jukka Parkkisen ja Tuija Wetterstrandin kirjasta [[Suomen kalliomaalaukset (kirja)|Suomen kalliomaalaukset]] on eri artikkeli.}}
[[Tiedosto:Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus.jpg|pienoiskuva|Ruokolahden [[Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:AKF133708:#image|nimeke=Ruokolahden Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus (osa); Tarkastuskuva|tekijä=kuvaaja Luukkonen Ismo|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2019-10-26}}</ref>]]
'''Suomen [[kalliomaalaus|kalliomaalaukset]]''' ovat [[kalliokallioperä|kallioihin]]ihin ja [[siirtolohkare]]ihin [[punamulta]]maalilla tehtyjä merkkejä, jotka ovat tutkimusten mukaan [[neoliittinen kausi|neoliittisen]] [[kivikausi|kivikauden]] ja [[pronssikausi|pronssikauden]] ajalta. Kuviot ovat yleensä huonosti säilyneitä johtuen sään ja kasvillisuuden tuhoavasta vaikutuksesta. Myös ihmistoiminta on nyttemmin uhannut maalauksia. Suomessa kalliomaalauksia tunnetaan eniten [[Kaakkois-Suomi|Kaakkois-Suomesta]], mutta niitä on myös esimerkiksi [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] ja [[Kainuu]]ssa.<ref name=skm/><ref name=pkk/> Tunnettujen kalliomaalausten kokonaismäärä [[Suomi|Suomessa]], kun mukaan otetaan vain tunnistettavia kuvioita sisältävät kohteet, on 96. 26 maalauksen kuvioita ei pystytä haalistumisen tai suttaantumisen vuoksi tunnistamaan. Kohteista seitsemän on todennäköisesti kallion luonnollisia värjäytymiä ja siten kiistanalaisia maalauksia. Loput 13 kohdetta ovat ajoitukseltaan myöhäisiä eli jopa nykyaikaisia tai tuhoutuneita kohteita.<ref name=il/> Kalliomaalauksia on [[Fennoskandia]]ssa eniten Suomessa (vuoden 2005 tilanne).<ref name=bw44/>
 
==Tekotapa==