Ero sivun ”Ispoisten kartano” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 9:
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian [[retoriikka|kaunopuheisuuden]] professori [[Henrik Hassel]], jonka puoliso oli myös nimeltään Katarina. Heidän omistusaikaansa kutsutaan kartanon ”akatemian kaudeksi” siellä vierailleiden professorien ja muiden akateemisten vieraiden perusteella.<ref name=kysy/><ref name=hansson/>
 
Vuonna 1783 Ispoisten rälssisäteri tuli kamarineuvos [[Arndt Johan Winter]]in omistukseen, ja kartano sai nykyisen päärakennuksensa 500 metriä entistä pohjoisemmaksi.<ref name=hansson>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/09/ispois-herrgard-i-abo-fran-privat-palats-till-daghem| Nimeke = Ispois herrgård i Åbo - från privat palats till daghem| Tekijä =Hansson, Nilla | Julkaisu = Yle Nyheter| Ajankohta = 9.12.2016| Julkaisija = Svenska Yle | Viitattu =20.8.2018 | Kieli={{sv}} }}</ref>
 
Teollisuusmies [[Antti Ahlström]]in pojan [[Erik Rafael Ahlström]]in (1877–1918) omistuksessa 1910-luvulla tilalle perustettiin puutarha ja päärakennusta laajennettiin ja uudistettiin. Rakennukseen muun muassa muurattiin useita [[kaakeliuuni|kaakeliuuneja]] ja asennettiin seinäpaneeleja. Ahlströmin jälkeen kartano oli eräiden muiden liikemiesten omistuksessa, kunnes vuonna 1951 sen omistajaksi tuli Turun kaupunki. Vuonna 1957 kaupunki kuitenkin teki vaihtokaupat [[Pelastusarmeija]]n säätiön kanssa: kaupunki sai [[Ruissalo]]ssa sijaitsevan huvilan ja säätiö Ispoisten kartanon, josta tehtiin vanhainkoti.<ref name=hansson/><ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Tertti, Aarno | Otsikko = A-sarja (juttu Ahlström-suvun merkkihenkilöistä)| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 1978-10-14| Sivut = 15| www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1978-10-14/15| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>