Ero sivun ”Stromatoliitti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wf
p Elollinen organismi on tökerö käännös eliölle.
Rivi 3:
'''Stromatoliitti''' on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt [[mineraali]]en ja [[sedimentti]]en kertyessä [[syanobakteerit|syanobakteereiden]] muodostamiin yhdyskuntiin. Varhaisimpien stromatoliittien uskotaan syntyneen noin 2,7 miljardia vuotta sitten, ja näin ne ovat todisteita varhaisimmasta yksinkertaisesta elämästä maapallolla. Ne ovat tyypillinen fossiililöydös [[prekambri]]kautisissa kivimuodostumissa, jolloin [[Monisoluinen eliö|monisoluista elämää]] ei vielä ollut.
 
Suomessa yli kaksi miljardia vuotta vanhoja stromatoliittiesiintymiä on löydetty esimerkiksi Rantamaan louhokselta Meri-Lapista. Kilometrien laajuinen löydös on Suomen vanhin lajissaan ja osoittaa seudun kuuluneen muinoin trooppiseen alueeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/muinaiset_kivet_hurmasivat_tutkijat/6309101| Nimeke = Muinaiset kivet hurmasivat tutkijat| Tekijä = Hannukainen, Heidi | Ajankohta = 25.9.2012 | Julkaisu = Yle Uutiset | Julkaisija = | Viitattu = 19.7.2016}}</ref> Etelä-Lapin [[karbonaatti]]kivet ja niiden stromatoliittirakenteet ovat peräisin ajalta 2&nbsp;100–2&nbsp;060 miljoonaa vuotta sitten, jolloin mikro-organismitpieneliöt (lähinnä [[syanobakteeri]]t) sitoivat ja saostivat matalalle vuorovesirannikolle tai ajoittain kuivuvalle tulvatasangolle kalkkiliejua. Arvokkaimmat [[Kemi]]n, [[Tornio]]n, [[Ylitornio]]n ja [[Rovaniemi|Rovaniemen]] lounaisosan rajaaman alueen stromatoliittikohteet on suojeltu esimerkiksi luonnonsuojelualueina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160816101640/http://luontokohteet.geo.fi/tervola_stromatoliitti/ | Nimeke = Tervolan stromatoliitti | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Geologiset luontokohteet | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus | Viitattu = 19.7.2016}} '''Web archive 2016'''</ref>
 
Stromatoliitit ovat monimuotoisia: ne voivat olla esimerkiksi tyynymäisiä, pylväsmäisiä tai kartiomaisia. Joistakin stromatoliiteistä on löydetty mikroskooppisia jäänteitä yksisoluisista eliöistä, mutta stromatoliittimäisiä muodostumia tiedetään kehittyvän myös kokonaan geologisten prosessien tuloksena. Eräs [[geologia]]n aktiivisia tutkimusaloja onkin selvittää luotettavasti, onko löydetty stromatoliittifossiili muodostunut elollisten organismieneliöiden ympärille vai onko se abioottinen kivimuodostuma.
 
[[Kuva:Stromatolites_in_Sharkbay.jpg|thumb|Nykyaikaisia stromatoliittejä [[Shark Bay]]ssa [[Länsi-Australia]]ssa]]
Rivi 15:
Näiden fossiilien määrä kuitenkin vähenee hyvin voimakkaasti [[kambrikausi|kambrikaudelle]] tultaessa. Kambrikauden alussa stromatoliittien määrä putosi 20%:iin huipustaan, kun stromatoliitteja syövät monisoluiset eläimet yleistyivät rajusti. Näin hitaasti kasvavia stromatoliittejä pääsi muodostumaan enää vain poikkeuksellisissa oloissa. Stromatoliitit yleistyivät sen jälkeenkin massasukupuuttojen aikaan muun muassa [[ordoviki|ordovikikauden]] ja [[permikauden lopun joukkotuho|permikauden lopussa]].
 
Tätä teoriaa tukee se, että nykyään stromatoliitteja löydetään vain erittäin suolaisista järvistä sekä joistakin merenrantojen suolaisista [[laguuni|laguuneista]], joiden korkea suolapitoisuus tekee muiden organismieneliöiden elämän mahdottomaksi ja syanobakteeriyhdyskunnat voivat kasvaa rauhassa.
 
==Lähteet==