Ero sivun ”Suomalainen siirtolaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Pohjois-Amerikkaan: sujuvoitettu kahta lauserakennetta |
p →Pohjoismaihin: sujuvoitettu useita lauserakenteita; saadaan aikaan, ei aikaiseksi |
||
Rivi 26:
Siirtolaisuutta muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitkään. Ruotsin vallan aikana muutettiin vallankäytön keskukseen [[Tukholma]]an, joka veti puoleensa myös liikemiehiä. Myös suomalaisten, lähinnä savolaisten, asuttaminen Ruotsin [[Värmlanti]]in ja [[Jämtland]]iin sekä [[Norja]]an oli tällaista siirtolaisuutta. 1800-luvun alussa näiden muuttajien jälkeläisiä arveltiin olevan noin 40 000 henkeä. Heti sotien jälkeen Ruotsiin muutettiin etenkin Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisistä kunnista: esimerkiksi [[Korsnäs]]in asukkaista yli 7 prosenttia muutti Ruotsiin vuosina 1949–1950.<ref name="HäggmanAnttila2010">Hanna Snellman: ''Suuri muutto Ruotsin lähiöihin'', s. 84–101 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. ''[http://books.google.com/books?id=PZOhXwAACAAJ Suomalaisen arjen suuri tarina]''. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref> Kaikesta huolimatta tämä muuttoliike oli kuitenkin marginaalista. Suuri muuttoliike Ruotsiin Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198 000 muuttoa (vuodet 1961-1970)<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201961-1970.pdf</ref>. Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille. Useat ”liukuhihnat” olivat suomalaisten miehittämiä ja useissa yhteisöissä tuli suomen kielellä toimeen sekä töissä että vapaa-aikana.
Suomen suurimman siirtolaisaallon syyt olivat moninaiset. Ensinnäkin sodan jälkeisen jälleenrakennuksen kriittisimmät vuodet olivat takana. Ei tarvittu enää suurta uhrausta yhteisen hyvän puolesta. Lisäksi koko maassa elettiin voimakasta rakennemuutosta. Maalainen Suomi kaupunkilaistui rytinällä, ja maan sisällä muuttoliike oli voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin. Lähtijöitä
Eittämättä 1955 tapahtunut Suomen liittyminen [[Pohjoismaiden neuvosto]]on, ja sen myötä yhteisiin työmarkkinoihin ja passivapaaseen alueeseen, edisti omalta osaltaan siirtolaisuutta. Enää ei tarvittu suurta lähtöä ja siihen liittyviä papereita; vain meneminen riitti ja yleensä löytyi aina tuttu tai tutun tuttu, joka saattoi auttaa töiden ja asunnon löytämisessä. Näin lähtemisen helppous muodostaa ainakin yhden osasyyn siirtolaisuudelle Ruotsiin 1960-luvulla. Suuren
== Venäjälle ==
| |||