Saari on 2,9 kilometriä pitkä, 2,3 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 6,7 [[neliökilometri]]ä eli 670 [[hehtaari]]a {{efn|name=svwiki}}. Se sijaitsee [[Tehinselkä|Tehinselän]] itäosassa [[Paimenselkä|Paimenselän]] edessä. Sen saariryhmässä on yli 20 pientä saarta. Suuria saaria ovat lounainen [[Kähärinsaari]], luoteinen [[Kinnarinsaari (Sysmä)|Kinnarinsaari]], pohjoiset [[Vähä-Juures]] ja [[Iso-Juures]], ja mantereen suunnalla kaakossa sijaitsee [[Sotkettama]]. SotkettumanSotkettaman välissä on yli 100 metriä leveä Hirvensalmi, jonka poikki on rakennettu tiepenger ja lyhyt silta. Kähärinsaaren välissä on noin 10–500 metriä leveä salmi, jonka kapeimpaan kohtaan on rakennettu tieyhteys. Nämä kolme saarta suojaavat väliinsä lahdelman, joka on alttiina vain etelätuulille. Töijensalon itäpuolella aukeaa Paimenselkä ja länsipuolellelänsipuolella Tehinselkä.
Töijensalo on pinta-alaltaan saariryhmänsä suurin saari. Saaren kaakkoisosa muodostaa neliökilometrin kokoisen niemimaan, joka liittyy kapealla kannaksella emäsaareensa. Kannas syntyyjää Pietilänlahden Varpuslahden välin. Emäsaaressa on kaksi korkeaa vuorta. Pohjoinen Pietilänvuori kohoaa 135 metrin korkeuteen [[mpy.]] ja läntinen Rapalanvuori yhtä korkealle. Molemmat vuoret ovat osittain kallioisia vuoria, jotka näkyvät 60 metrin korkuisina Tehinselän suunnaltasuunnalla kauaksi järvelle. Mäet kohoavat lähes 60 metrin korkeuteen järven pinnasta.
Saari on metsämaan peitossa, mutta mäkien välissä ja keskellä saarta on jäljellä yksi toimiva maatila peltomaineen. Vakituista asutusta on kolmella tilalla, mutta niiden lisäksi on pääasiassa rannoilla noin 80 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee mantereelta tiet. [[Sysmän kirkonkylä]]ltä tulee Suopelloon asti yhdystie 4131, joka haarautuu siitä Hunningaksen kautta ja Sotkettaman läpi kulkevaksi päätieksi.saaritieksi, Sejoka ylittää Hirvensalmen ja päätie haarautuu saarella moneksi metsätieksimetsä- ja mökkitieksi. Kun päätie jatkaa Kivisalmen yli Kähärinsaareen ylittää yksi sivutie Sorkkalahden tullessaan [[Sulkusaari (Sysmä, Päijänne)|Sulkusaareen]]. [[Kinnarinsaari (Sysmä)|Kinnarinsaarelle]] ei mene tietä.<ref name=kp/><ref name=kp_varjo/><ref name=kp_orto/>
== Historiaa ==
Hartolan seudun taloudellisessa kartoassa vuodelta 1935 saarelle on saarelle piirretty kolme maatilaa peltoineen ja niiden lisäksi kaksi muuta tilaa. Saarelle ei kulkenutkulje tietä edes Sotkettumaan lähelle., Saarenvaan saaren asukkaat kulkivatovat kulkeneet mantereelta veneellä rantautuen saaren itäpäähän Hirvensalmeen tai Pietilänlahteen. Maatilojen välille olion kartan mukaan rakennettu tiet.<ref name=meriluoto1/>
Vuosien 1965 ja 1969 [[peruskartta|peruskartoissa]] on peltoala hieman vähentynyt eikä tietä saareen ole vielä rakennettu tietä. Itärannassa on jo pari vapaa-ajan asuntoa. Tie saariin on kuitenkin rakennettu ennen vuoden 1985 karttoja ja se kulkikulkee jokartassa samoillesamoja saarillereittejä kuin nykyään. Mökkejä on yli kymmenen. Vain saaren keskellä olevalla maatilalla on enää peltoja viljelyssä. Vuosien 1993 ja 1996 kartoissa on jo kolmisenkymmentä mökkiä ja kartoissakarttoihin on nyt merkitty aie rakentaa lisää teitä ja runsaasti lisää kesäasuntoja.<ref name=vpk_1969a/><ref name=vpk_1985a/><ref name=vpk_1993a/><ref name=vpk_1965b/><ref name=vpk_1985b/><ref name=vpk_1996b/>
