Ero sivun ”Solunesterakkula” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korjattu luokan uusi nimi.
p Solunesterakkula on nykyisin vakuolia yleisempi termi, joten se sopii paremmin artikkelin nimeksi.
Rivi 1:
[[Kuva:Kasvisolu.png|thumb|Kasvisolu. Iso keskusvakuoli on kuvassa numerolla 10.]]
[[Kuva:Biological cell.svg|thumb|Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. [[Tumajyvänen]] 2. [[Tuma]] 3. [[Ribosomi]] 4. [[Vesikkeli|Kalvorakkula]] 5. Karkea [[endoplasmakalvosto|solulimakalvosto]] 6. [[Golgin laite]] 7. [[Solun tukiranka]] 8. Sileä [[endoplasmakalvosto|solulimakalvosto]] 9. [[Mitokondrio]] '''10. VakuoliSolunesterakkula''' 11. [[Solulima]] 12. [[Lysosomi]] 13. [[Keskusjyvänen]]]]
 
'''VakuoliSolunesterakkula''' eli '''solunesterakkulavakuoli''' on erityisesti kasvi- ja sienisoluissa oleva [[soluelin]], joita on myös joissakin [[alkueliö]]issä ja eläinsoluissa. VakuoliSolunesterakkula on nestettä täynnä oleva rakkula, jota ympäröi tonoplastiksi kutsuttu kalvo. Se voi täyttää hyvinkin suuren osan kasvisolun tilavuudesta, ja se vastaa osittain [[eläinsolu]]jen [[lysosomi]]a, sillä se sisältää hydrolyyttisiä [[entsyymi|entsyymejä]]. Se varastoi sisäänsä lyhyiksi tai vähän pidemmiksikin ajoiksi orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä solun aineenvaihdunnan sekundäärisiä tuotteita. Varastotoimintojen lisäksi vakuolinsolunesterakkulan tehtävänä on ylläpitää kasvisolun nestejännitystä.
 
== Rakenne ==
VakuoliSolunesterakkula on nesteen täyttämä rakkula, jota ympäröi tonoplastiksi kutsuttu kalvo. Tonoplasti on yksinkertainen, kun esimerkiksi [[Viherhiukkanen|viherhiukkasia]] ja [[mitokondrio]]illa on kaksinkertainen kalvo. Tonoplasti säätelee aineiden pääsyä vakuoliinsolunesterakkulaan, ja veden siirtymistä elimen sisälle helpottavat kalvossa olevat [[proteiini]]t, [[akvaporiini]]t.<ref name="internetix">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/18_solunesterakkulat?C:D=1464660&m:selres=1464660| Nimeke = Solunesterakkulat eli vakuolit| Julkaisu = Internetix| Julkaisija = Otavan Opisto| Viitattu = 4.7.2018}}</ref>
 
Tonoplastikalvon läpi sytosolista vakuoliinsolunesterakkulaan siirtyy positiivisia vetyioneja. Tästä seurannut [[happamuus]]ero johtaa muiden ionien liikkumisen vakuolinsolunesterakkulan kalvon läpi niin sanotussa [[kemiosmoosi]]ssa.<ref>Campbell & Reece, s. 743.</ref> Koska tonoplastikalvo on valikoiva aineiden siirtämisessä, vakuolinsolunesterakkulan sisällä oleva neste eroaa koostomukseltaan [[sytosoli]]sta.<ref name="campbell108">Campbell & Reece, s. 108.</ref> VakuolissaSolunesterakkulassa on erilaisia [[makromolekyyli|makromolekyylejä]] hajottavia [[Entsyymi|entsyymejä]], ja se on [[Happamuus|happamampi]] kuin ympäröivä [[solulima]].<ref name="heino94">Heino & Vuento, s. 94.</ref>
 
Kasvisoluissa vakuolisolunesterakkula muodostaa usein yhden suuren keskusvakuolin, joka syntyy, kun pienemmät vakuolitsolunesterakkulat liittyvät toisiinsa kehittyessään. Keskusvakuoli voi käsittää jopa 90 prosenttia koko solun tilavuudesta.<ref name="heino94"/>
 
== Tehtävät ==
=== Kasvien vakuolitsolunesterakkulat ===
Kasvien soluissa vakuolisolunesterakkula on monipuolinen osa. VakuoliSolunesterakkula on kasvien tärkein ionien, kuten [[kalium]]in ja [[kloridi]]n, varasto. Lisäksi [[siemen]]issä niin sanottujen varastosolujen vakuolitsolunesterakkulat ovat täynnä proteiineja. Joidenkin kasvien vakuolitsolunesterakkulat sisältävät solujen värjäämiseen käytettäviä pigmenttejä, kuten punaisia ja sinisiä pigmenttejä, joiden avulla kasvien [[teriö]]t värjäytyvät.<ref name="campbell108"/>
 
Monien kasvien solut käyttävät vakuoliasolunesterakkulaa käsittelemään [[Aineenvaihdunta|aineenvaihdunnan]] oheistuotteita, jotka muutoin voisivat vahingoittaa solua. VakuolitSolunesterakkulat voivat auttaa kasvia myös niitä syöviä eläimiä vastaan, sillä ne voivat sisältää myrkyllisiä tai pahanmakuisia aineita.<ref name="campbell108"/>
 
VakuolinSolunesterakkulan on tärkeässä asemassa myös kasvisolun kasvamisessa ja sen tukemisessa. Kasvisolut kasvavat, kun vakuolitsolunesterakkulat imevät itseensä lisää vettä.<ref name="campbell108"/> Veden pintajännitys aiheuttaa myös nestejännitystä [[soluseinä]]ä vasten, mikä saa kasvisolut puristumaan tiiviimmin toisiinsa. Kasvisolukun veltostuessa koko kasvi alkaa nuutua.<ref name="internetix"/>
 
=== Muiden eliöiden vakuolitsolunesterakkulat ===
VakuoleitaSolunesterakkuloita on erityisesti kasvi- ja sienisoluissa, joissa niitä voi olla yksi tai useampia. Monissa makeassa vedessä elävissä [[Alkueliöt|alkueliöissä]] on niin sanottuja sykkiviä vakuoleitasolunesterakkuloita, jotka poistavat soluista ylimääräisen veden ja näin pitävät yllä muun muassa suolatasapainoa.<ref name="campbell108"/>
 
[[Eläimet|Eläimillä]] vakuoleitasolunesterakkuloita voi syntyä [[endosytoosi]]n yhteydessä.<ref name="internetix"/> [[Fagosytoosi]]ssa esimerkiksi protistit ottavat soluunsa pienempiä organismeja tai ruokapartikkelita ja ympäröivät ne ruokavakuolilla, joka puolestaan yhdistyy lysosomiin, joka sulattaa ruoan. Ihmisillä fagosytoosiä käyttävät elimistöön kuulumattomia mirobeja ja aineita syövät [[makrofagi]]t.<ref name="campbell107">Campbell & Reece, s. 107.</ref>
 
== Lähteet ==