Ero sivun ”Litorinameri” versioiden välillä

[[Kuva:Litorinameri 5000 eaa.svg|thumb|260px|Kaavakuva Litorinameren laajuudesta 7000 vuotta sitten]]

'''Litorinameri''' oli [[Itämeri| Itämeren]] nykyistä suolaisempi ja jonkin verran laajempi varhaisvaihe [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] jälkeen noin 8 500 – 4 000/2 000 vuotta sitten.

Litorinameri syntyi, kun [[jääkausi|jääkauden]] jälkeinen valtameren pinnan nousu ylti [[Tanskan salmet|Tanskan salmien]] tasolle, ja niiden kohdalle syntyi uomia, joista aiemmin makeaan Ancylusjärveen pääsi suolaista vettä. Litorinakauden aikana Tanskan salmista muodostui syvemmät ja leveämmät kuin nykyisin, ja tämän takia meri oli huomattavasti nykyistä suolaisempi. Litorinakausi on jääkauden jälkeisen ajan merellisin vaihe Itämeren historiassa. Litorinameren aikana myös ilmasto Suomessa oli pari astetta nykyistä lämpimämpi ja kasvillisuutena lehtipuita nykyistä enemmän. Kauden alussa oli lämmin, kostea [[atlanttinen]] ilmasto, joka viileni kauden loppupuolella nykyistä viileämmäksi [[subboreaali]]seksi.

[[Kuva:Littorina littorina.jpg|thumb|260px|[[Litorinakotilo]] (''Littorina littorea'') oli yleinen Litorinameressä ja on antanut sille nimensä]]

 

Pohjanmaalla tavataan yleisesti ns. [[alunamaa|alunamaita]], jotka ovat Litorinameren aikaan muodostuneita sulfidipitoisia savikkoja. Nämä savikot aiheuttavat ongelmia sadevesien hapettaessa sulfideja rikkihapoksi, joka puolestaan alentaa vesistöjen pH:ta ja liuottaa metalleja. Sateen jälkeen tapahtuva äkkinäinen veden happamoituminen on aiheuttanut mm. kalakuolemia Kyrönjoen alueella.

*[[Holoseeni]]

 

{{Itämeren historia}}