Wikipedia

Ero sivun ”Liinmaan linna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kh, nimen kirjoitusasu annetun lähteen mukaiseksi
Rivi 1:
[[Kuva:Liinmaan linnan varustus päältä.jpg|thumb|right|300px|Liinmaan linna varustuksen sisäpuolelta. ]]
 
:'''Liinmaan linna''' ([[Saksan kieli|saks.]] ''Vreghdenborch'') oli keskiaikainen linna [[Satakunta|Satakunnassa]] [[Eurajoki|Eurajoella]]. Joidenkin lähteiden mukaan linnan valmistuminen on ajoitettavissa 1200-luvun lopulle, mutta sen aktiivinen käyttöaika sijoittuu 1300-luvulle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=114169&ttyyppi=pdf&kansio_id=51|nimeke=Eurajoki, Liinmaan linna. Arkeologinen tutkimus 12.-30.7.2004|tekijä=Hannele Lehtonen, Kari Uotila|julkaisu=Eurajoki, Liinmaan linna. Arkeologinen tutkimus 12.-30.7.2004|ajankohta=2004|julkaisija=Turun yliopisto, SuVi-projekti 2004|selite=|viitattu=11.11.2019}}</ref> Linnan nimen oletetaan juontuvan linnan rakennuttajana toimineesta saksalaisesta ylimyksestä DietrichDidrik Viereggestä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Suhonen V.-P.|Otsikko=Aborg ja Vreghdenborg|Julkaisu=Muinaistutkija|Ajankohta=1/2002|Julkaisija=Suomen arkeologinen seura ry}}</ref>  Aikanaan linna sijaitsi saarella [[Eurajoki (joki)|Eurajoen]] ja [[Lapinjoki|Lapinjoen]] suiden välillä. Paikaltaan se lienee kyennyt hallitsemaan näiden jokien suihin kulkenutta liikennettä. Nykyään meri on muutaman sadan metrin päässä linnamäestä.
:Toisaalta voidaan ajatella että Liinmaan linnan tehtävänä oli täydentää 1360-luvulla suunniteltua tiheää linnaverkkoa sekä aiempia hallintokeskuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=116215&ttyyppi=pdf&kansio_id=51|nimeke=Eurajoki Liinmaan linna: Arkeologinen tutkimus 12.-30.7.2004|tekijä=Uotila, Kari & Lehtonen, Hannele|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Turun yliopisto, SuVi-projekti|viitattu=10.4.2016}}</ref> Liinmaan linna mainitaan Turun Tuomiokirkon Mustassa kirjassa, kuningas Albreckt Meckenburgilaisen kirjeessä vuodelta 1367.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Suhonen V.-P.|Otsikko=Aborg ja Vreghdenborg|Selite=Asiakirjaan on myöhemmin lisätty otsikko ”super castro in Kwmo demoliendo”|Julkaisu=Muinaistutkija|Ajankohta=1/2002|Julkaisija=Suomen arkeologinen seura ry.}}</ref> Kirje koskee aiemmin Kokemäellä sijainneen linnan purkamista ja sen siirtoa Eurajoelle, joka tapahtui vuonna 1367 annetun kuninkaan käskyn johdosta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Papunen Pertti & K. Virkkala|Nimeke=Rauman seudun historia 1. Rauman mlk – Lappi – Hinnerjoki. Vanhimmista ajoista noin vuoteen 1721|Vuosi=1959|Sivu=121|Julkaisija=Rauman seudun historiatoimikunta}}</ref> Linna siirrettiin Eurajolle mahdollisesti siksi, että sen ylläpito kävi liian raskaaksi Kokemäen talonpojille. Kansanperinne liittää linnan huonoihin aikoihin myös Linnamaan kylässä. Seuraava runo on säilynyt perimätietona :
:
Rivi 12:
:[[Karpio|''Carpion'']] ''härkä Culosarvi.'' <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Salminen Tapio|Nimeke=Joki ja sen väki. Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. Kokemäen ja Harjavallan historia I:1|Vuosi=2007|Sivu=197|Julkaisija=Gummerus}}</ref>
:
:Liinmaan linna, oikeammin linnoitus, rakennettiin keskiaikaista sodankäyntiä varten, eli sen suojista puolustauduttiin nuolia, rynnäkkötikkaita ja kivilinkoja vastaan. Linna muodostui pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisesta linnapihasta, jossa oli kolme tai neljä rakennuksen pohjaa, ulkoinen ja sisäinen vallirakennelma ja niiden välissä vallihauta. Meren puolella, pinnan alla, on ollut matala kivivalli, johon oletetaan liittyneen paalutuksia. Tämän tarkoituksena on saattanut olla sota-alusten pidättely. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luoto Jukka|Nimeke=Eurajoen historia 1|Vuosi=1987|Luku=Liinmaan linna Eurajoella|Sivu=66|Julkaisija=Gummerus}}</ref> Linna jäi käytöstä viimeistään 1400-luvun kuluessa'''.''' Rakenteeltaan Liinmaan linna poikkeaa Suomen keskiaikaisista harmaakivilinnoista, sillä linna oli puurakenteinen. Liinmaalta on kuitenkin löydetty runsaasti tiiltä, jonka vuoksi on arveltu, että osa rakennuksesta olisi muurattu tiilestä. Ainoatakaan ehjää tiiltä ei ole kuitenkaan löydetty.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luoto Jukka|Nimeke=Eurajoen historia 1|Vuosi=1987|Luku=Liinmaan linna Eurajoella|Sivu=67|Julkaisija=Gummerus}}</ref> Arkeologi Jukka Luoto arvioi, että Liinmaan linnan seinien konstruktio olisi perustunut Fachwerk-korsvike-tekniikkaan, jossa tavallisesti lehtipuusta rakennetun puisen kehikon aukot on täytetty tiilellä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luoto Jukka|Nimeke=Eurajoen historia 1|Vuosi=1987|Luku=|Sivu=67|Julkaisija=Gummerus}}</ref> Rakennustekniikka on ollut leimallista Etelä-Skandinavian keskiaikaiselle kaupunkiarkkitehtuurille.▼
:
:Liinmaan linna rakennettiin keskiaikaista sodankäyntiä eli nuolia, rynnäkkötikkaita ja kivilinkoja vastaan käytyä puolustusta varten.   Linna muodostui pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisesta linnapihasta, jossa on ollut kolme tai neljä rakennuksen pohjaa, ulkoinen ja sisäinen vallirakennelma ja niiden välissä vallihauta. Merta vasten on ollut matala kivivalli. Kivivalliin oletetaan liittyneen paalutuksia, joiden tarkoituksena on saattanut olla sota-alusten pidättely.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luoto Jukka|Nimeke=Eurajoen historia 1|Vuosi=1987|Luku=Liinmaan linna Eurajoella|Sivu=66|Julkaisija=Gummerus}}</ref> Linna jäi käytöstä viimeistään 1400-luvun kuluessa.
:
:
▲:Liinmaan linna, oikeammin linnoitus, rakennettiin keskiaikaista sodankäyntiä varten, eli sen suojista puolustauduttiin nuolia, rynnäkkötikkaita ja kivilinkoja vastaan. Linna muodostui pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisesta linnapihasta, jossa oli kolme tai neljä rakennuksen pohjaa, ulkoinen ja sisäinen vallirakennelma ja niiden välissä vallihauta. Meren puolella, pinnan alla, on ollut matala kivivalli, johon oletetaan liittyneen paalutuksia. Tämän tarkoituksena on saattanut olla sota-alusten pidättely.  Linna jäi käytöstä viimeistään 1400-luvun kuluessa'''.''' Rakenteeltaan Liinmaan linna poikkeaa Suomen keskiaikaisista harmaakivilinnoista, sillä linna oli puurakenteinen. Liinmaalta on kuitenkin löydetty runsaasti tiiltä, jonka vuoksi on arveltu, että osa rakennuksesta olisi muurattu tiilestä. Ainoatakaan ehjää tiiltä ei ole kuitenkaan löydetty.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luoto Jukka|Nimeke=Eurajoen historia 1|Vuosi=1987|Luku=Liinmaan linna Eurajoella|Sivu=67|Julkaisija=Gummerus}}</ref> Arkeologi Jukka Luoto arvioi, että Liinmaan linnan seinien konstruktio olisi perustunut Fachwerk-korsvike-tekniikkaan, jossa tavallisesti lehtipuusta rakennetun puisen kehikon aukot on täytetty tiilellä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Luoto Jukka|Nimeke=Eurajoen historia 1|Vuosi=1987|Luku=|Sivu=67|Julkaisija=Gummerus}}</ref> Rakennustekniikka on ollut leimallista Etelä-Skandinavian keskiaikaiselle kaupunkiarkkitehtuurille.
:
 
=== '''Tarinoita linnasta''' ===
Paikallisen perimätiedon mukaan Liinmaan linna on ollut ”meriryövärien” ja ”merikaappareiden” tyyssija.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lähteenoja Aina|Nimeke=Rauman historia 1|Vuosi=1946|Sivu=65|Julkaisija=Rauman kaupunki, Länsi-Suomen kirjapaino}}</ref>Tarina merirosvoista voi pitää paikkansa, sillä vitaaliveljet pitivät vuosina 1369-99 Pohjanlahtea ja sen rantoja tukikohtanaan Korsholman linna.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Korsholman_linnakummun_nakymat_avartuiva(44946)|nimeke=Korsholman linnakummun näkymät avartuivat|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=7.11.2017|julkaisija=Kulttuuriymparistomme.fi|viitattu=8.11.2019}}</ref> Vitaaliveljet olivat Mecklenburgia kannattavien kaupunkien tukemia merirosvoja, jotka aiheuttivat häiriötä ruotsin ulkomaankaupalle ja hansakaupalle. Merirosvoihin liittyy niin ikään toinenkin legenda, jonka mukaan linnan maille olisi haudattu suuri ryöstösaalis. Aarretta etsittiin kylän mailta vielä 1600-luvun puolella ja 1800-luvun lopulla mäellä kaivoi muuan torppari, jonka kerrotaan saaneen saaliikseen rautanauloja.<ref>Satakunnan Museo: SatMu: Appelgren-Kivalo, kaivauspöytäkirjat 25.11.1887</ref> Tarinan mukaan linnan aarteen olisi löytänyt 1700-luvun alussa noituudesta syytetty Mikko Simonpoika. Myöhemmän kansanperinteen mukaan pohjalaiset olisivat saaneet viekkaudella haltuunsa linnan kellariin piilotetun aarteen ja asettaneet suuren vaskikäärmeen vartioimaan kalleuksia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lähteenoja Aina|Nimeke=Rauman historia 1|Vuosi=1946|Sivu=65|Julkaisija=Rauman kaupunki, Länsi-Suomen kirjapaino Oy}}</ref>
 
Linnaan on liitetty myös surullinen tarina linnanherrasta, jonka poika oli tulossa Ruotsista laiva tiililastissa. Poika oli pilaillut ja nostanut mastoon vihollisen lipun. Linnanherra upotti laivan, jossa samalla sai surmansa hänen poikansa. Linnanherran kerrotaan sulkeutuneen linnan kellariin ja poltattaneen siellä itsensä ja aarteensa ja samalla linnankin tuhkaksi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Selite=Kansalliskirjaston digitaalinen sanomalehtiarkisto|Julkaisu=Kansalainen|Ajankohta=30.11.1898|Julkaisija=}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Liinmaan_linna”