Ero sivun ”Pohjoissaame” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Auktoriteettitunnisteet
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Subjekti korvattiin link(e)illä Subjekti (lauseenjäsen)
Rivi 335:
Suomeen verrattuna pohjoissaame on huomattavasti verbikeskeisempi, ja lauseiden verbivalinnoilla välitetään varsin usein sanan perusmerkityksen ohella lisämerkityksiä. Esimerkiksi juoksemisesta puhuttaessa on tarpeen tietää, tapahtuuko se kahdella jalalla ''viehkat'' vai useammalla jalalla ''ruohkat''. Myös erilaiset verbijohdokset ja infiniittimuodot ovat yleisiä. Esimerkkeinä vaikkapa tekemisen aloittamista ilmaiseva [[inkoatiivi]] (esim. ''viehkalit'' "alkaa juoksemaan"), eräänlaista tekemättömyyttä ilmaiseva [[verbiabessiivi]] (esim. ''barggakeáhtta'' "työskentelemättä") tai parhaillaan tapahtuvaa tekemistä ilmaiseva [[aktio (kielioppi)|aktio]]n essiivi (esim. ''boahtime'' "tulossa [juuri nyt]").
 
Pohjoissaamen verbit taipuvat yksikössä, kaksikossa ja monikossa. Niillä on kaksi yksinkertaista aikamuotoa, [[preesens]] ja [[preteriti]], joiden lisäksi liittomuodot [[perfekti]] ja [[pluskvamperfekti]] muodostetaan ''leat''-apuverbin avulla. [[modus|Moduksia]] ovat [[indikatiivi]], [[imperatiivi]], [[konditionaali]] sekä [[potentiaali]], joista viimeksi mainittua käytetään arkikielessä huomattavasti yleisemmin kuin suomessa. Luvuista kaksikkoa käytetään silloin, kun lauseen [[subjektiSubjekti (lauseenjäsen)|subjektina]]na on kaksi keskustelijoille tunnettua henkilöä. Kahden asian, esineen tai kahden tuntemattoman henkilön tapauksessa käytetään monikkoa.
 
Verbit jaetaan kolmeen ryhmään: parillistavuisiin verbeihin, joilla perusmuodon pääte on ''-at'', ''-it'' tai ''-ut'', paritontavuisiin verbeihin, joilla perusmuodon pääte on ''-it'' sekä supistumaverbeihin, joilla perusmuodon pääte on ''-át'', ''-ot'' tai ''-et''.