Ero sivun ”Vasta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:52:419B:EEFA:F6F0:7673:1AA) ja palautettiin versio 18321537, jonka on tehnyt Kulttuurinavigaattori: sotkua |
Tarkensin vihdan sitomista käsittelevää kohtaa. |
||
Rivi 29:
Vihdan tekoaika on yleensä [[juhannus|juhannuksesta]] heinäkuun alkupuolelle. Ennen tätä koivunlehdet ovat yleensä liian pehmeitä ja heinäkuussa ne taas irtoavat helpommin. Vitsaksien eli oksien taittaminen ei kuulu [[Jokamiehenoikeus Suomessa|jokamiehenoikeuksiin]], vaan siihen pitää aina olla maanomistajan lupa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomentervaleppa.fi/vihdan-valmistus/ | Nimeke = Vihdan valmistus | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Tervaleppä | Ajankohta = 22.6.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Tervaleppä Oy | Viitattu = 1.10.2016 }}</ref>
Yhteen vastaan tarvitaan noin 35–40 [[rauduskoivu]]n oksaa.<ref name="UPM">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Sivut/Vihdan-tekeminen.aspx | Nimeke = Vihdan tekeminen | Tekijä = | Julkaisu = UPM Metsämaailma, Metsätieto | Ajankohta = | Julkaisija = UPM | Viitattu = 1.10.2016 }}</ref> Rauduskoivu on hieskoivua parempi, sillä se on jämäkämpää<ref name="UPM" /> ja sen lehdet pysyvät paremmin kiinni oksassa.<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/18/saunavihta-terveellinen-nautinto | Nimeke = Saunavihta – terveellinen nautinto | Tekijä = Yli-Knuuttila, Jenna | Ajankohta = 19.6.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 30.9.2016 }}</ref> Oksien alaosasta tulee repiä lehdet pois 10–15 senttimetrin matkalta kädensijan tieltä.<ref name="Yle" /> Oksista tehdään kimppu siten, että lehtien vaaleampi alapuoli tulee päällepäin.<ref name="Yle" /> Rauduskoivun tuoksu on melko mieto, joten kimpun sekaan voi laittaa muutama hieskoivun tai mustaherukan oksaa antamaan tuoksua.<ref name="UPM" /> Verenkierron vilkastuttamiseksi kimpun sekaan voi laittaa yhden katajanoksan.<ref name="Yle" />
Vastan voi tehdä myös katajanoksista, mutta ne tulee hauduttaa ensin, jotta katajan neulaset eivät pistele.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-7703820 | Nimeke = Lihasjumit jäävät lauteille, kun vihdan sitoo katajasta | Tekijä = Kaakinen, Elina | Ajankohta = 24.12.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref> Venäjällä vasta tehdään tammenoksista, jotka ovat koivua kestävämpiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8086734 | Nimeke = Tammesta kestovihta – "Lehdet eivät tipu sitten millään" | Tekijä = Huttunen, Jenny | Ajankohta = 18.6.2015 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref>
Oksien yhteen sitomiseen käytetään perinteisesti mieluiten [[hieskoivu]]a, mutta nykyisin vasta voidaan sitoa myös narulla tai nippusiteillä.
Perinteisesti sidottaessa vitsas valmistellaan rikkomalla ensin sen kuori puukon terän alla vetäen. Vitsas saadaan taipuisaksi vääntämällä se tämän jälkeen varovasti kierteille, jolloin puun syyt irtoavat toisistaan. Sidontatapoja on lukuisia, mutta ne voidaan jakaa kahteen perustapaan: Vitsaksesta voidaan tehdä ensin erillinen rengas, joka sitten pujotetaan vastan kädensijan ympärille. Toinen tapa on sitoa vitsas suoraan kädensijan ympärille. Tehtäessä erillinen vitsasrengas tulee kädensija sidottua vain yhdestä kohdasta, mutta suoraan kädensijan ympärille sidottaessa vitsaksella muodostetaan yleensä kaksi sidontakohtaa. Suoraan kädensijan päälle sidottaessa vitsaksella voidaan lisäksi muodostaa vihtaan ripustuslenkki.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuormaa, Markus|Nimeke=Puutyöt pärekorista pistoaitaan|Vuosi=2014|Sivu=8-16|Julkaisija=Metsäkustannus Oy}}</ref>
Talvea varten vastoja voi kuivattaa ilmavassa ja varjoisassa paikassa<ref name="Yle 4">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6691818 | Nimeke = Talvivastojen mukana ei kannata varastoida turhaa roskaa | Tekijä = Kinnunen, Hanne | Ajankohta = 29.6.2013 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref> tai [[pakastus|pakastaa]] muoviin käärittynä.<ref name="UPM" /><ref name="Yle 3">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-7309405 | Nimeke = Paras vasta joulusaunaan syntyy juhannuksen jälkeen | Tekijä = Hiltunen, Anja | Ajankohta = 20.6.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref> Talvivastat kannattaa tehdä melko myöhään, jotta silmut ehtivät tippua ja kesän kasvu ehtii puutua.<ref name="Yle 4" /> Kuivattu vihta liotetaan vedessä ennen käyttöönottoa.<ref name="Yle" /> Pakastetut tulee sulattaa huoneenlämmössä ennen käyttöä.<ref name="Yle 3" />
| |||