Wikipedia

Ero sivun ”Frankfurt am Main” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p + välilyönti
Rivi 100:
Nykyisen Frankfurt am Mainin alueella on ollut asutusta jo nuoremmalta [[kivikausi|kivikaudelta]] alkaen. Ennen vuotta 100 Mainin laaksoon kehittyi roomalainen sotilastukikohta. Sitä seurasi roomalaisten siirtokunta Nida, joka sijaitsi nykyisen Heddernheimin kaupunginosan alueella. Alemannit tuhosivat siirtokunnan hyökkäyksellään. Mainin pohjoisrannan kahlaamon ("Furt") kohdalla oli frankkilainen (Frank+Furt=Frankfurt eli "Frankkien kahlaamo") kuningashovi, joka kohosi kukoistukseensa 700-luvulla. Varhaisin kirjallinen maininta Frankfurt am Mainista on [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] regensburgilaiselle Pyhän Emmeramin luostarille osoittamassa asiakirjassa 22. helmikuuta 794. Vuonna 843 Frankfurtista tuli itäfrankkien valtakunnan pääkaupunki ja 1220 se sai vapaan keisarinkaupungin aseman (''Freie Reichsstadt'').
 
Frankfurtissa oli järjestetty kuninkaanvaaleja jo vuodesta 1147, samoihin aikoihin kaupungin ympärille rakennettiin [[kaupunginmuuri|muuri]]. Vuonna 1356 siitä tuli virallisesti Saksan kuninkaiden valitsemispaikka. Vuosina 1562–1792 kaupunki oli keisareiden kruunauspaikka. 1200- ja 1300-luvulla Frankfurt toimi Reinin-Mainin[[Reinin–Mainin alueenalue]]en kaupunkien liiton pääpaikkana. Vuoden 1300 tienoilla Frankfurt peri Ranskan [[Champagne]]n aseman lännen ja idän välisen kaupan välittäjänä ja siitä kasvoi Euroopan kauppa- ja tavaraliikenteen keskuspaikka. Frankfurt oli jatkuvasti riidoissa [[Hanau]]n ja Hessenin maakreivien kanssa, ja kaupungin suhteet [[Mainz]]in arkkihiippakuntaan olivat huonot. Nämä vastakkainasettelut kestivät aina 1800-luvulle. Tätä vuosisataista vihanpitoa on pidetty eräänä syynä siihen, että [[Wiesbaden]]ista tuli Hessenin pääkaupunki Frankfurtin sijasta. Kaupungin kehitystä varjostivat 1500- ja 1600-luvuilla juutalaisvainot sekä riidat luterilaisten ja [[kalvinismi|kalvinistien]] kesken. Tästä huolimatta taiteet, tieteet ja liike-elämä alkoivat kukoistaa 1500-luvulla. Aina 1400-luvulta 1600-luvulle asti Frankfurtissa järjestettiin Saksan merkittävimmät kirjamessut. Perinne elvytettiin jälleen vuonna 1949.
 
Vanhan valtakunnan loppuaikoina vuonna 1806 ruhtinas[[priimas]] [[Karl Theodor von Dalberg]] yhdisti Frankfurtin [[Regensburg]]in ja [[Aschaffenburg]]in ruhtinaskuntiin. Vuonna 1810 Dalberg menetti Regensburgin [[Baijeri]]lle ja sai hyvitykseksi alueita Hanausta ja [[Fulda]]sta, jotka yhdessä Frankfurtin ja Aschaffenburgin kanssa muodostivat vuosina 1810–1813 lyhytikäisen [[Frankfurtin suurherttuakunta|Frankfurtin suurherttuakunnan]]. [[Wienin kongressi]] päätti 8. kesäkuuta 1815 palauttaa Frankfurtille vapaan kaupungin aseman uuden [[Saksan liitto|Saksan liiton]] yhteydessä. Liittopäivät pidettiin Frankfurtissa. Niin kutsuttu [[esiparlamentti]] ja [[Frankfurtin kansalliskokous|kansalliskokous]] kokoontuivat Frankfurtissa 1848 suunnittelemaan Saksan yhtymistä. [[Preussin-Itävallan sota|Preussin-Itävallan sodassa]] 1866 Frankfurt pysyi uskollisena Saksan liitolle. Yleinen mielipide pysyi enemmän Itävallan ja keisarin puolella, vaikka eräiden mielestä taloudelliset ja ulkopoliittiset syyt puolsivat vapaaehtoista liittymistä Preussiin. 18. heinäkuuta Preussin joukot miehittivät Frankfurtin ja 2. lokakuuta se liitettiin Preussiin ja siten Saksaan. Näin Frankfurt menetti lopullisesti riippumattoman [[kaupunkivaltio]]n asemansa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Frankfurt_am_Main”