Ero sivun ”Filippiinien–Yhdysvaltain sota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 32:
[[tiedosto:Manila646 1899.jpg|thumb|vasen|Amerikkalaissotilaita ja [[3.2-inch gun M1897|M1897-tykki]] Manilan seuduilla vuoden 1899 paikkeilla.]]
[[tiedosto:Editorial cartoon about Jacob Smith's retaliation for Balangiga.gif|thumb|"Tappakaa kaikki yli kymmenenvuotiaat", kenraali Jacob Smithin julmuuksia piirroksessa ''[[New York Journal-American]]'' -lehdestä vuodelta 1902.]]
Filippiiniläiset hallitsivat nyt suurinta osaa Filippiineistä, mutta pääkaupunki Manila oli amerikkalaisjoukkojen käsissä.<ref name="brit" /> Amerikkalaiset eivät aikoneet aikaisemmista lupauksistaan huolimatta poistua ja sota osapuolten välillä tuli näin väistämättömäksi. Amerikkalaiset olivat varautuneet sodan syttymiseen etukäteen ja Manilaan oli lähetetty lisäjoukkoja syksyn 1898 aikana.<ref name="s. 420-421">Horn ja Miettinen 2000, s. 420-421</ref> Sota osapuolten välillä alkoi [[Manilan taistelu (1899)|laukaustenvaihdolla Manilassa]] 4. helmikuuta 1899.<ref name="brit" /> Amerikkalaisia joukkoja oli sodan alkaessa noin 40 000 ja huipussaan 74 000. Heistä noin 60 % oli varsinaisia sotilaita. Filippiiniläisten riveissä oli 80 000–100 000 miestä ja kymmeniätuhansia heitä eri tavoin auttaneita.<ref name="lfsci">{{Verkkoviite | Osoite = http://strategicstudiesinstitute.army.mil/pubs/parameters/Articles/05spring/deady.pdf | Nimeke = Lessons from a Successful Counterinsurgency: The Philippines, 1899-1902 | Tekijä = Timothy K. Deady | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. 55-56 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = United States Army War College | Viitattu = 3.6.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Amerikkalaisilla oli selvästi filippiiniläisiä parempi aseistus ja filippiiniläiset turvautuivatkin pian sissisotaan amerikkalaisia vastaan.<ref name="s. 420-421" /> Aguinaldon johtamat joukot vetäytyivät vuorille amerikkalaisjoukkojen vallatessa [[Luzon]]in tasangon vuoden loppuun mennessä.<ref name="brit" /> Amerikkalaisia johtanut kenraali [[Elwell Otis]] vakuutteli julkisuudessa amerikkalaisjoukkojen kukistavan filippiiniläiset nopeasti ja kutsui sotaa vähättelevästi kapinaksi.<ref name="s. 420-421" /> Häntä komentajana seurasi kenraali [[Arthur MacArthur]] joulukuussa 1900.<ref name="lfsci" /> Filippiinien viidakot osoittautuivat amerikkalaisille vieraaksi taisteluympäristöksi. Aguinaldon joukot nauttivat myös laajaa suosiota tavallisen kansan keskuudessa.<ref name="s. 420-421" /> Amerikkalaiset turvautuivat kiivaan sissisodan edessä julmuuksiin. Kenraali [[J. Franklin Bell]] alkoi perustaa keskitysleirejä siviileille näiden erottamiseksi kapinallisista.<ref name="lfsci" /> Amerikkalainen kenraali [[Jacob F. Smith]] joutui puolestaan lopulta sotaoikeuteen saakka hänen aloitettuaan säälimättömän kostohyökkäyksen [[Samar]]in saarella vuonna 1901 sissien surmattua amerikkalaisia. Sotaoikeuden myötä hänet pakotettiin eläkkeelle.<ref name="brit" /> Yhdysvalloissa tuolloin oppositiossa ollut [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraattinen puolue]] syytti kilpailijaansa [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanipuoluetta]] [[imperialismi]]sta.<ref name="s. 420-421" />
| |||