Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 213.157.94.17) ja palautettiin versio 17875833, jonka on tehnyt Putsari
(faktoja)
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 213.157.94.17) ja palautettiin versio 17875833, jonka on tehnyt Putsari)
{{ristiretki}}
[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|343x343px|Keskiaikainen kuvaus [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrikin]] matkasta Suomeen.]]
'''Ensimmäinen ristiretki Suomeen''' on [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen mahdollisesti [[1150]]-luvulla tehty [[ristiretki]].<ref name="ERA_1985_24">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 24</ref> Ristiretken todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Jonkinlainen laaja sotaretki kuitenkin tehtiin Ruotsista Suomeen 1150-luvulla.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=55–56|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref> Sotaretkeä ei kuitenkaan voida pitää varsinaisena ristiretkenä, vaan ajalle tyypillisenä sotaretkenä, niin sanottuna [[ledung]]-retkenä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gerog Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=380|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Myyttisen retken tavoitteena oli estää suomalaisten hyökkäykset Ruotsiin sekä [[Katolinen kirkko|katolisen uskon]] levittäminen [[Suomalainen muinaisusko|pakanalliseen]] Lounais-Suomeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=21|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref>
'''Ensimmäinen ristiretki Suomeen''' on [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen [[1150]]-luvulla tehty [[ristiretki|ristiretki.]] Ruotsalaiset halusivat levittää kristinuskoa ja samalla valloittaa maata, niimpä he hyökkäsivät Suomeen jossa silloin oli pakanauskonto ja toivat kristinuskon Suomeen. Suomalaiset kuitenkin yrittivät kapinoida kristinuskoa vastaan koska eivät halunneet maksaa kirkkoveroa.
 
==Tiedot sotaretkestä==
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun ''[[Pyhän Eerikin legenda]]an'', jota ei voida pitää luotettavana lähteenä.<ref name="Vahtola_1987">{{Kirjaviite|Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.)|Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen|Vuosi=1987|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48–52|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-14253-0}}</ref>
 
Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan [[Pyhän Henrikin legenda]] Turusta vuoden 1300 paikkeilta<ref name="ERA_1985_24">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 24</ref> sekä ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]''. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja [[Köyliö]]stä maineikasta ''palvontapiiriä''.<ref name="ERA_1985_26">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26</ref> Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, [[kalevalainen runous|kalevalamittainen kansanruno]], joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan kieron vaimonsa valheiden yllyttämä talonpoika [[Lalli]] tappoi Henrikin [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] jäällä kirveellä.
 
Lähteiden mukaan arviolta vuonna 1155 Ruotsin kuningas [[Eerik Pyhä]] (Eerik IX Jedvardinpoika) ja englantilaista syntyperää ollut Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrik]] matkasivat [[Uplanti|Uplannista]] Lounais-Suomeen, mahdollisesti [[Satakunnan maakunta|Satakuntaan]] tai Varsinais-Suomen pohjoisosaan sotajoukon kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimeke=Ruotsin itämaa|Vuosi=2010|Sivu=156|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref> Kuningas palasi sotaretken päätyttyä takaisin Ruotsiin piispan jäädessä järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
== Sotaretken ajankohta ja syyt ==
 
Retken ajankohdaksi on ehdotettu lähes kaikki 1150-luvun vuosia. Laajinta kannatusta ovat saaneet vuodet 1150, 1155, 1157 ja 1158. Muita ehdotettuja vuosia ovat olleet 1153, 1154 ja 1156.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=55–56|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref>
 
[[Pyhän Eerikin legenda|Pyhän Eerikin legendan]] mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta [[Eerik Pyhä]] päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään suomalaisia kristinuskoon. Kristinusko oli levinnyt Suomeen kuitenkin jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Tässä yhteydessä [[Pyhän Henrikin legenda]] esittämä kuvaus suomalaisten pakanuudesta on myöhemmin tehty yksinkertaistus.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin legenda|Vuosi=2006|Sivu=67|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimityksia 1039}}</ref>