Versio 22. maaliskuuta 2017 kello 20.17 muokkaa J Hokkanen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 212 688 muokkausta luokanvaihto ← Vanhempi muutos		Versio 14. marraskuuta 2019 kello 18.35 muokkaa kumoa Niera (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 2 560 muokkausta p Vanhan -> vanha Uudempi muutos →
Rivi 33: Alueella oli asutusta aiemminkin – keramiikkalöydöt viittaavat varhaismetallikauteen ajanlaskun alun tienoille. Vakiintunutta asutusta paikalla oli viimeistään [[ristiretki]]ajalla, vaikka aikaa leimasivat myös [[Hämäläiset\|hämäläisten]] ja [[Karjalaiset\|karjalaisten]] kahakat sekä ruotsalaisten voimakas muutto Karjalankannakselle, mikä ärsytti [[Novgorod]]ia. Alueella tehty hopea-aarrelöytö ajoittuu juuri tähän aikaan, vaikka osa aarteen rahoista onkin jo viikinkiajalta 900-luvulta. Kronikoiden mukaan Novgorod antoi vuonna 1404 [[Smolensk]]in ruhtinaalle [[Juri Svjatoslavitš\|Jurille]] 13 sivukaupunkia (prigorod), joista yhden on arvioitu olleen Tiurin linnoitettu kaupunki, ''Tiverski''.<ref name=":0" /> Ruotsalaiset hävittivät linnan vuonna 1411.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://yle.fi/teema/karjala/aikajana.php?id=108 \| Nimeke = Tiurinlinna \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija =YLE \| Viitattu =12.12.2013 }}</ref> Tämä johti Novgorodin ruhtinaan [[Luvgeni Olgerdovitš]]in johtamaan kostoretkeen [[Viipuri]]n seudulle, jossa novgorodilaiset lopulta polttivat Viipurin esikaupungin 26. maaliskuuta 1411. Tässä yhteydessä paloi myös puusta tehty [[Viipurin vanha ~~tuomiokirkko\|Viipurin vanhan~~ tuomiokirkko]], joka päätettiin rakentaa uudestaan kivestä 1413. [[Tiedosto:Tiurinlinna (Räisälä) hoard objects - National Museum of Finland - DSC04186.JPG\|thumb\|left\|Tiurinlinnan aarre [[Kansallismuseo]]ssa.]]

Ero sivun ”Tiurinlinna” versioiden välillä