Ero sivun ”Näkyvän valon spektri” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjasin kirjoitusvirheen
Rivi 1:
[[Tiedosto:Linear visible spectrum.svg|thumb|Näkyvän valon spektrin likimääräinen esitys (näyttötekniikan rajoittamana).]]
[[Tiedosto:Light dispersion of a mercury-vapor lamp with a flint glass prism IPNr°0125.jpg|thumb|[[Elohopeahöyrylamppu|Elohopeahöyrylampun]] valoa [[prisma (optiikka)|prisman]] taittamana.]]
'''Näkyvän valon spektri''' tarkoittaa [[valo]]n [[aallonpituus]]alueen silmin nähtävissä olevaa värijakaumaa. Valon [[spektri]] tulee näkyviin esimerkiksi valon kulkiessa [[prisma (optiikka)|prisma]]n läpi: prismassa valon eri aallonpituudet taittuvat eri tavoin ja [[silmä]] erottaa ne eri värisinä. Eräänlaisena luonnon prismana toimii vesipisara. Valo taittuu vesipisarassa, ja tuloksena on maapallo. Maapallon [[sateenkaariilmakehä]] päästää läpi [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]] näkyvän valon alueella sekä huomattavasti matalamman [[taajuus|taajuuden]] alueella [[radioaalto]]ja. Ihminen ja suurin osa muista eläimistä kykenevät havaitsemaan näkyvää valoa ja käyttämään hyväkseen värispektriä asioiden tunnistamiseen [[näköaisti]]n avulla.
 
Maapallon [[ilmakehä]] päästää läpi [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]] näkyvän valon alueella sekä huomattavasti matalamman [[taajuus|taajuuden]] alueella [[radioaalto]]ja. Ihminen ja suurin osa muista eläimistä kykenevät havaitsemaan näkyvää valoa ja käyttämään hyväkseen värispektriä asioiden tunnistamiseen [[näköaisti]]n avulla.
 
Näkyvän valon lyhytaaltoinen pää on [[violetti]] ja pitkäaaltoinen [[punainen]]. Näkyvä valo kattaa aallonpituusalueen 380–750 nm.<ref>Cecie Starr: Biology: Concepts and Applications. Thomson Brooks/Cole, ISBN 053446226X</ref> Ihmissilmän herkkyys on suurin 555 nanometrissä, mikä vastaa vihreää valoa. Yksittäisen valon aallonpituuden aiheuttama väriaistimus muuttuu violetista punaiseen, kun aallonpituus muuttuu 400–700 nm.