|
| korkeus =
| kuntaliitokset =
| liitetty kuntaan = [[Oulu]]<br />[[Haukipudas]]<br />[[Kiiminki]]<br />[[Yli-Ii]]
| liitetty kunnaksi = Oulu
| vuosi = 2013
Maantieteellisesti Oulunsalo rajautui [[Hailuoto|Hailuotoon]], [[Kempele|Kempeleeseen]], [[Liminka|Liminkaan]], [[Lumijoki|Lumijokeen]] ja Oulun [[Kaakkurin suuralue|Kaakkurin suuralueeseen]]. Oulun kaupunki sekä Oulunsalon, [[Haukipudas|Haukiputaan]], [[Kiiminki|Kiimingin]] ja [[Yli-Ii]]n kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.<ref name="kaleva20100628">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/uusi-oulu-syntyi-aanestysten-jalkeen/860700 | Nimeke = Uusi Oulu syntyi äänestysten jälkeen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kaleva.fi | Ajankohta = 28.6.2010 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy | Viitattu = 28.6.2010 | Kieli = }}</ref> Joukkoliikenne linjat: 8,9,9B,58,59.
Kunta perustettiin vuonna [[1882]].
==Historia==
[[Tiedosto:Oulu ja sen lähikunnat, Suomi tilastokartta 1960.jpg|thumb|right|250pxpienoiskuva|Oulunsalon kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.]]
Aikoinaan nimellä Owla Sala asiakirjoissa esiintynyt saari muodostui jo [[1400-luku|1400-luvulla]] huomattavaksi kauppapaikaksi. Siellä kävi muun muassa [[venäläiset|venäläisiä]], [[karjalaiset|karjalaisia]] ja [[suomalaiset|länsisuomalaisia]] kauppamiehiä. Saaren suosio perustui hyvään liikenteelliseen asemaan: kulkuyhteydet olivat hyvä merta myöten [[Länsi-Suomi|Länsi-Suomesta]], ja Oulujoen vesistöä pitkin [[Karjala]]sta. Vuonna [[1584]] saarella oli jo 36 taloa. Asutuksen etenemistä hidasti alueen turvattomuus. [[Ruotsalaiset]] ja venäläiset taistelivat seudun herruudesta vuoden [[1595]] [[Täyssinän rauha]]an asti, jolloin Pohjois-Pohjanmaa liitettiin [[Ruotsi]]in. Jo [[1600-luku|1600-luvulla]] Oulunsalo kuitenkin menetti 1600-luvulla merkityksensä kauppapaikkana vesialueiden madaltumisen, ja [[Oulu|Oulun kaupungin]] perustamisen vuoksi.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava|Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref> [[Maankohoaminen|Maankohoamisen]] seurauksena Oulunsalo kasvoi kiinni mantereeseen 1700-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21990231|Nimeke=Oulun pitäjän ja Limingan rajakartta|Julkaisu=Kansallisarkisto|Ajankohta=1766|Viitattu=11.5.2016}}</ref> Vielä 1600-luvulla pienemmät alukset saattoivat kulkea läpi Oulunsalon ja mantereen välisen Sokeansalmen, joka tunnettiin myös nimellä Salonsalmi.<ref name="Hiltunen1987s18">{{Kirjaviite | Nimeke = Oulunsalon historia | Luku = Oulunsalon luonnonoloista| Julkaisija = Oulunsalon kunta ja seurakunta | Vuosi = 1987 | Tekijä = Hiltunen, Mauno | Sivu = 18 | Julkaisupaikka = Kemi | Isbn = 951-99871-5-0}}</ref>
[[Tiedosto:Oulunsalo Church 2006 05 06.JPG|thumbpienoiskuva|170pxupright|leftvasen|Oulunsalon kirkko.]]
Oulunsalon seutu kuului seurakunnallisesti aluksi [[Saloinen|Saloisten suurpitäjään]] ja myöhemmin [[Liminka]]an. kunKun Oulu erotettiin [[1600-luku|1600-luvun]] alussa Limingasta, siirtyi Oulunsalo sen yhteyteen. Vuonna [[1665]] Oulunsalo perustettiin Oulun [[rukoushuone]]kunnaksi, ja kappelin oikeudet se sai [[1803]]. Itsenäiseksi seurakunnaksi Oulunsalo erotettiin [[1904]], mikä toteutui [[1911]]. Oulunsaloon [[1655]] rakennettu pieni [[puukirkko]] oli aikoinaan tunnettu uhrikirkko. Toinen kirkko rakennettiin [[1853]]–[[1855]]1853–1855, mutta se paloi jo [[1882]]. Kirkon palossa tuhoutui samalla osa seurakunnan arkistoa<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Oulunsalon seurakunta Hiski-tietokannassa|Ajankohta=|Osoite=http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=375&TYPE=HTML&LANG=FI|Julkaisija= |Luettu=22.9.2014}}</ref> Uusi kirkko valmistui [[1891]].<ref name="Finlandia8" />
Oulunsalo oli hiljainen [[maatalous]]- ja kalastusyhdyskunta 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kauppaneuvos Th. Sohlberg osti Varjakan saaren ja rakensi sinne [[Varjakan saha|sahan]]. Saha myytiin [[1912]] [[Uleå (yritys)|Uleå-yhtiölle]], joka laajensi sitä huomattavasti. Saha oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sahan yhteyteen rakennettiin myös konepaja ja telakka. Yritys työllisti parhaimmillaan noin 700 henkeä, mutta sen toiminta päättyi jo [[1929]]. Oulunsalon asukasluku nousi huomattavasti Varjakan sahan ansiosta 1 070:stä 2 400:aan. Sen jälkeen väkiluku pysyi paikallaan [[1970-luku|1970-luvulle]], jolloin se alkoi jälleen kasvaa. Vuonna [[1985]] asukkaita oli 5 554. Väestönkasvun syynä oli pääasiassa Oulun kaupungin läheisyys.<ref name="Finlandia8" />
Vuonna 1970 Oulun [[lääninhallitus]] ehdotti Oulunsalon ja Kempeleen kuntien yhdistämistä uudeksi Kempeleen kunnaksi. Molempien kuntien valtuustot kuitenkin vastustivat ehdotusta.<ref name="Uudistus">{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno| Nimeke = Kempeleen historia| Suomentaja = | Vuosi = 1982| Luku = | Sivu = 35| Sivut = | Selite = Kysymys kuntauudistuksesta| Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Kempeleen kunta ja seurakunta| Tunniste = |Isbn = 951-99398-1-4| Viitattu = 10.4.2013 }}</ref> Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myönteisesti ottamalla [[Hailuoto|Hailuodon]] kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.<ref name="Uudistus"/>
Varsinainen Oulunsalo käsitti [[Kempeleenlahti|Kempeleenlahden]] ja Lumijoenselän välisen samannimisen niemen sekä joitakin saaria, joista suurin on [[Varjakka (Oulunsalo)|Varjakka]].<ref name="Finlandia8" /> Lisäksi kuntaan kuului lähes asumaton, soistunut noin 64 neliökilometrin laajuinen [[enklaavi]]alue Oulunjoen ja sen sivujoen Sanginjoen välimaastossa, joka Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2003 liitettiin [[Oulu]]un ja silloiseen [[Ylikiiminki|Ylikiimingin]] kuntaan.<ref name="Finlandia8" /><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030555|Nimeke=Valtioneuvoston päätös kuntajaon eheyttämisestä Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kunnat sekä Oulun kaupungin käsittävällä alueella|Julkaisu=Finlex|Ajankohta=12.6.2003|Viitattu=3.4.2013}}</ref>
Kallioperä kuuluu jotuniseen Muhoksen [[savi]]kerrostumaan, jonka paksuus on useita satoja metrejä. Yleisimmät maalajit ovat [[hiekka]], [[hieta]], [[savi]] ja [[turve]]. Niemen lounaisosia halkoi rantaviivan suuntainen [[harju]], johon kuuluville [[hiekka]][[kangas|kankaille]]hiekkakankaille on rakennettu muun muassa [[Oulun lentoasema]]. Seudulla on myös runsaasti rantavalleja ja tuulen kasaamia [[dyyni|dyynejä]]. Maaston korkeusvaihtelut ovat vähäiset. Harjun lakiosat ovat korkeimmillaan hieman yli 20 metriä merenpintaa ylempänä, mutta sitä ympäröivät kankaat ovat noin kymmenen metrin korkeudella.<ref name="Finlandia8" />
Oulunsalon suurin järvi on [[Papinjärvi]].<ref name="Finlandia8" />
| 