|
== Elämäkerta ==
Bertta Valtonen syntyi nuorimpana tyttärenä nahkurimestari Räisäsen perheeseen Uukuniemellä. Käytyään kutomakurssin ja talouskoulun hän hakeutui opiskelemaan Helsingin [[Kätilöopisto]]on ja valmistui sieltä kätilöksi vuonna 1922. Aluksi hän työskenteli kätilön viransijaisena Enossa Pohjois-Karjalassa [[Eno]]ssa. Toimittuaan Pohjois-Pohjanmaalla Iin[[Ii]]n kunnassa vakinaisen kätilön toimessa kahden vuoden ajan , hän siirtyi Liperiin Pohjois-Karjalaan [[Liperi (kunta)|Liperi]]in ja hoiti siellä sekä synnytyslaitosta että kunnankätilön tehtäviä kaksi vuotta. Vuonna 1925 hän siirtyi vuodeksi vastaperustettuun kätilöpiiriin Karjalankannakselle [[Sakkola]]n Petäjäjärvelle Karjalankannakselle[[Petäjärvi|Petäjärvelle]]. Bertta Räisänen avioitui Matti Valtosen kanssa vuonna 1926. Avioliitosta syntyi vuonna 1944 poika , Vesa. Matti Valtonen kuoli vuonna 1953. Avioiduttuaan Bertta Valtonen muutti Sortavalaan, missä hänen puolisonsa palveli Rannikkotykistössä [[Laatokan merikomppaniassamerikomppania]]ssa. Sortavalassa Bertta Valtonen toimi kätilönä kaupungin synnytyslaitoksella. Rannikkotykistörykmentin muutettua kesällä 1932 Lahdenpohjan kauppalaan Bertta Valtonen työskenteli mm.muun muassa varuskunnan kätilönä. Vuoteen 1939 saakka hän asui puolisonsa työn takia Laatokan [[Oitto|Oiton ]] saaressa. ▼
Talvisodan jälkeen Bertta Valtonen joutui lähtemään evakkoon Savonlinnan kautta Varkauteen, missä hän työskenteli Varkauden tehtaan synnytyslaitoksessa. Sieltä hän sai ensin komennuksen Tornion sairaalan kätilön viransijaiseksi ja sen jälkeen Naistenklinikalle Helsinkiin. ▼▲Bertta Valtonen syntyi nuorimpana tyttärenä nahkurimestari Räisäsen perheeseen Uukuniemellä. Käytyään kutomakurssin ja talouskoulun hän hakeutui opiskelemaan Helsingin [[Kätilöopisto]]on ja valmistui sieltä kätilöksi vuonna 1922. Aluksi hän työskenteli kätilön viransijaisena Enossa Pohjois-Karjalassa. Toimittuaan Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa vakinaisen kätilön toimessa kahden vuoden ajan, hän siirtyi Liperiin Pohjois-Karjalaan ja hoiti siellä sekä synnytyslaitosta että kunnankätilön tehtäviä kaksi vuotta. Vuonna 1925 hän siirtyi vuodeksi vastaperustettuun kätilöpiiriin [[Sakkola]]n Petäjäjärvelle Karjalankannakselle. Bertta Räisänen avioitui Matti Valtosen kanssa vuonna 1926. Avioliitosta syntyi vuonna 1944 poika, Vesa. Matti Valtonen kuoli vuonna 1953. Avioiduttuaan Bertta Valtonen muutti Sortavalaan, missä hänen puolisonsa palveli Rannikkotykistössä Laatokan merikomppaniassa. Sortavalassa Bertta Valtonen toimi kätilönä kaupungin synnytyslaitoksella. Rannikkotykistörykmentin muutettua kesällä 1932 Lahdenpohjan kauppalaan Bertta Valtonen työskenteli mm. varuskunnan kätilönä. Vuoteen 1939 saakka hän asui puolisonsa työn takia Laatokan Oiton saaressa.
Jatkosodan aikana vuonna 1941 Bertta Valtonen sai Lääkintöhallitukselta komennuksen Petroskoihinkätilöksi [[Petroskoi]]hin eli Äänislinnaan kätilöksi synnytyslaitokselle, missä hän työskenteli vuoteen 1943 saakka. Sieltä hänet komennettiin Pohjois-Karjalaan [[ Kontiolahti | Kontiolahdelle ]] Romppalan piiriin vastaperustettuun toimeen paikkakunnan ensimmäiseksi kätilöksi. ▼▲Talvisodan jälkeen Bertta Valtonen joutui lähtemään evakkoon Savonlinnan kautta Varkauteen, missä hän työskenteli Varkauden tehtaan synnytyslaitoksessa. Sieltä hän sai ensin komennuksen Tornion sairaalan kätilön viransijaiseksi ja sen jälkeen Naistenklinikalle Helsinkiin.
▲Jatkosodan aikana vuonna 1941 Bertta Valtonen sai Lääkintöhallitukselta komennuksen Petroskoihin eli Äänislinnaan kätilöksi synnytyslaitokselle, missä hän työskenteli vuoteen 1943 saakka. Sieltä hänet komennettiin Pohjois-Karjalaan [[ Kontiolahti | Kontiolahdelle ]] Romppalan piiriin vastaperustettuun toimeen paikkakunnan ensimmäiseksi kätilöksi.
Sotien jälkeen Bertta Valtonen työskenteli vuoteen 1948 asti syntymäpitäjässään Uukuniemellä. Vuonna 1949 hän siirtyi viimeiseen virkapaikkaansa [[Muhos|Muhokselle]] ja ehti olla siellä yksitoista vuotta eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1961. Asetuttuaan asumaan Lohjalle[[Lohja]]lle hän hoiti kätilön viransijaisuuksia Lohjan seudun sairaalassa, mutta hakeutui sittemmin uuteen ammattiin tehdasompelijaksi [http://www.vaaksa.fi[Vaaksa (yritys)|Vaaksan]] vaatetustehtaalle] kuudeksi vuodeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Valtonen, Bertta | Nimeke =Kätilönä Karjalassa ja vähän muuallakin | Vuosi =1977 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tammi | ISBN =951-30-4237-5}}</ref>{{Lähde tarkemmin|sivunumero}}
Viimeiset vuotensa Bertta Valtonen vietti Kuusankoskella, missä hänen poikansa toimi aluesairaalan talouspäällikkönä. Bertta Valtosen vuonna 1977 ilmestyneet muistelmat Kätilönä Karjalassa ja vähän muuallakin saavuttivat suuren suosion, ja kirjasta otettiin useita painoksia. Tekijänpalkkion muistelija lahjoitti [[Suomen Punainen Risti|Suomen punaisenPunaisen ristinRistin]] katastrofirahastoon ja [[Kaunialan sotavammasairaalallesotavammasairaala]]lle.
Bertta Valtosen harrastuksena oli käsitöiden ja yhdistystoiminnan lisäksi kuorolaulu.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Eskola, Anneli | Otsikko = Lapsenpäästö on iloinen asia: Kätilö Bertta teki menestysmuistelmat | Julkaisu = Me Naiset | Ajankohta = 1978 | Numero = 12 | Sivut = 50-52}}</ref>
==Julkaisut==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Valtonen, Bertta | Nimeke =Kätilönä Karjalassa ja vähän muuallakin | Vuosi =1977 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tammi | TunnisteISBN =ISBN 951-30-4237-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Valtonen, Bertta | Nimeke =[[Kirjavaliot]]:FN8233; ensimmäinen neljästä kirjasta: Kätilönä Karjalassa | Vuosi =1982 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =[[ Valitut Palat]] | TunnisteISBN = ISBN 951-9059-13-X}}
==Lähteet==
==Aiheesta muualla==
*[[Marja-Liisa Polkunen-Gartz]], Helsingin Sanomat, 24.5.1978 ([http://kakonen.jns.fi/cgi-bin/select.cgi?id=19996 /artikkelin Rykmentin kätilö.tiedot] Helsingin sanomat, 24.5.1978)
* Halla, Saara: [http://kakonen.jns.fi/cgi-bin/select.cgi?id=14043 / Kätilönä Karjalassa.] Kätilö, 1978, s. 160-162
* {{Verkkoviite | osoite = http://www.kolumbus.fi/~kd4997/Tulema/TulemaX.htm | nimeke = Tulema – Salmin kirkonkylä | tekijä = Leo Mirala | julkaisu = yksityishenkilön sivu }}
| 