Ero sivun ”Englannintäysiverinen” versioiden välillä

[[Tiedosto:Horse-racing-4.jpg|thumb|260pxpienoiskuva|Englannintäysiverisen nopeus pitkällä matkalla on taannut sille aseman laukkakilpailuja hallitsevana rotuna.]]

'''Englannintäysiverinen''' ([[englannin kieli{{k-en|engl.]] ''Thoroughbred''}}) on [[Yhdistynyt kuningaskunta|BritanniaBritanniassa]]ssa [[1600-luku|1600]]–[[1700-luku|17001600–1700-luvulla]] kehitetty [[täysiverinen]] [[hevonen|hevosrotu]], joka polveutuu lähinnä paikallisista hevosista ja [[Itämainen hevonen|itämaisista hevosista]] kuten [[ahaltekhevonen|ahaltekenhevosesta]], [[arabianhevonen|arabiantäysiverisestä]] ja [[berberihevonen|berberihevosesta]]. Rotu kuuluu maailman nopeimpiin, ja sitä käytetään laajalti [[laukkaurheilu|laukkakilpailuissa]]. Tunnettuja englannintäysiverisiä laukkahevosia ovat muiden muassa 1700-luvulla elänyt [[Eclipse (hevonen)|Eclipse]], [[1910-luku|1910]]–[[1920-luku|201910–20-luvulla]] vaikuttanut [[Man O'War]] sekä [[1970-luku|1970-luvun]] kuuluisuus [[Secretariat]].

Englannintäysiverinen on atleettinen, nopea, hoikka ja pitkäjalkainen ja -selkäinen. Rodussa esiintyy kolmea tyyppiä: korkea ja hontelo sprintterityyppi, lyhytrunkoisempi kestävyysjuoksija ja näiden kahden välimuoto, joka sopii keskipitkille matkoille. Englannintäysiverisen väri on yleensä [[ruunikko]] eri sävyineen, mutta rodussa esiintyy myös [[musta (hevosväri)|mustia]], [[rautias|rautiaita]] ja [[kimo]]ja. [[säkäkorkeus|Säkäkorkeudeltaan]] englannintäysiverinen on yleensä 152–173  cm. Luonteeltaan englannintäysiveriset ovat usein niin kutsutusti kuumia eli hyvin herkkiä ja menohaluisia, ja niillä ratsastus vaatiikin taitoa.

Englannintäysiverisen sukulinjat voidaan jäljittää [[Englanti]]in 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa tuotuun kolmeen itämaissukuiseen oriin (''Byerley Turk'', ''Darley Arabian'' ja ''Godolphin Arabian'', joka tunnetaan myös nimellä'' Godolphin Barb''). Nykyiset englannintäysiveriset polveutuvat niistä kunkin yhden suoraan alenevan polven jälkeläisen kautta: [[Herod (hevonen)|''Herod'']] (s. 1758, iiii. Byerley Turk)<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sukuposti.net/hevoset/herod/281589|nimeke = Herod / King Herod|julkaisu = Sukuposti.net|julkaisija = |viitattu = 12.9.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref>, [[Eclipse (hevonen)|''Eclipse'']] (s. 1764, iiii. Darley Arabian)<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sukuposti.net/hevoset/eclipse/156847|nimeke = Ecipse|julkaisu = Sukuposti.net|julkaisija = |viitattu = 12.9.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja [[Matchem (hevonen)|''Matchem'']] (s. 1748, ii. Godolphin Arabian)<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sukuposti.net/hevoset/matchem/216521|nimeke = Matchem|julkaisu = Sukuposti.net|julkaisija = |viitattu = 12.9.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref>. Englannintäysiveristen ensimmäinen [[kantakirja]] ilmestyi Britanniassa vuonna [[1808]];. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] kantakirja ilmestyi vuonna [[1873]]. Jalostuksen ja kantakirjan tavoitteena on luoda ylivoimainen laukkahevonen. Nykyiset englannintäysiveriset yltävätkin laukkaradalla noin 70 kilometrin tuntinopeuteen.

Paitsi erilaisiin laukkakilpailuihin, englannintäysiverisiä käytetään paljon myös [[esteratsastus|este-]] ja [[kenttäratsastus|kenttäratsastuksessa]]. Laukkauransa englannintäysiveriset aloittavat yleensä kaksivuotiaina, mutta laukkakilpailu-ura on tavallisesti lyhyt ja moni hevonen päätyy sen jälkeen vaikkapa kenttäratsuksi. Esimerkiksi suomalaisen kenttäratsastaja [[Piia Pantsu|Piia Pantsun]]n menestyksekäs ''Uppercut''-ratsu oli englannintäysiverinen<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sukuposti.net/hevoset/uppercut/152795|nimeke = Uppercut (kilp. Ypäjä Uppercut) (kilp. SW Uppercut)|julkaisu = Sukuposti.net|julkaisija = |viitattu = 12.9.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref>.