Wikipedia

Ero sivun ”Reposaari” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p edellisen huoltoa, aakkostusta, hyv
kh
Rivi 23:
}}
 
[[Tiedosto:Reposaari.JPG|thumbpienoiskuva|Kuva Reposaaren Linnakepuiston rannalta. Kuvassa näkyy Linnakepuiston rantaa, Reposaaren aallonmurtaja, kaksi tuulivoimalaa (jotka sijaitsevat aallonmurtajan päällä) sekä taustalla Mäntyluodon satamaa.]]
 
'''Reposaari''' ({{k-sv|Räfsö}}<ref name="Svenska ortnamn i Finlnad">{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/ | Nimeke = Svenska ortnamn i Finland | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 26.11.2012 }}</ref> tai murteessa aikoinaan ''Räpsö''; suomeksi aiemmin ''Räpsöö''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Waldenström, Stellan | Nimeke = Björneborgs svenska ortnamn | Vuosi = 2007 | Sivu = 147 | Selite = | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = Svenska Kulturfonden i Björneborg | Tunniste = ISBN 978-952-92-2742-6 | Viitattu = 12.11.2016 | Kieli = {{sv}} }}</ref>) on kylä, taajama sekä [[Pori]]n kaupunginosa [[Meri-Pori]]ksi kutsutulla alueella ja [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suiston uloin saari aivan [[Selkämeri|Selkämeren]] ulapan äärellä. Puolentoista neliökilometrin kokoisella saarella asuu noin tuhat henkilöä. Vuonna 1978 asukkaita oli 1&nbsp;080.<ref>Facta 2001 osio 13 s. 647</ref>
 
Reposaaren eli Räfsön nimi esiintyy Porin satamalaitoksen perustamiskirjassa muodossa Reffzöö. Reposaaren nimen suomennos on itse asiassa erehdys, sillä Reffzöö ei viittaa [[kettu]]un (ruots. ''{{k-sv|räv''}}, vanh. ''räf'') vaan [[riutta]]an (ruots. ''{{k-sv|rev''}}, vanh. ''ref''). Oikea nimitys juontuu vedenalaisesta riutasta, joka nousi aikojen kuluessa [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] myötä saareksi. Reposaari tunnetaan paikallisten keskuudessa myös ruotsinkielisestä nimestä johdetulla lempinimellä Räpsöö.
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Linnakepuisto 2.JPG|thumbpienoiskuva|Tähystystorni Reposaaren Linnakepuistossa. Alkuperäinen torni rakennettiin vuonna 1936 tähystyksen ja ilmavalvonnan tehostamiseksi. Talvisodan aikana tornissa työskentelivät lotat ja sotilaspojat, koska Mäntyluodon satamaa pommitettiin lähes päivittäin. Vuonna 1992 koko Linnakepuistoa entisöitiin, ja nykyinen torni rakennettiin. Turvallisuussyistä uusi torni eroaa vanhasta: portaat kiertävät tornia ja kaidemateriaalina käytettiin painekyllästettyä puuta. Näköalatornin ylätasanne uudistettiin vuonna 2007 ja samalla kulkuportaat kunnostettiin. Uuden tornin korkeus merenpinnasta on 17 metriä ja maanpinnasta 12 metriä. Kirkkaalla säällä tornista näkee 22 kilometrin päähän.]]
Suojaisan ja syvän luonnonsatamansa ansiosta Reposaari oli jo varhain tunnettu välietappi tultaessa Itämereltä [[Pohjanmaa]]n jokisuistojen kauppapaikoille. Vuonna 1558 [[Juhana III|Juhana Herttua]] antoi saaren vastaperustetulle Porin kaupungille ”nautittavaksi ja käytettäväksi”. Alkuun saari oli lähinnä karjanlaitumena, mutta jo [[1600-luku|1600-luvulla]] sen satamaa alettiin käyttää isoimpien laivojen lastaamiseen.
 
[[Reposaaren satama]]n kehitys oli nopeaa. Jo vuonna 1770 saarelta lastattiin puutavaran lisäksi muun muassa 80&nbsp;000 tynnyriä [[terva]]a. Myös laivanvarustus saatiin käyntiin. Vuonna 1774 ensimmäisen Porissa rakennetun laivan Gustaf III:n kotisatama oli Reposaari. Laivojen lastaaminen ja purkaminen tapahtui Reposaaressa pitkään ilman monimutkaisempia satamarakennelmia. Reposaarella oli siihen pitkät perinteet. Vuonna 1778 Reposaareen rakennettiin ensimmäinen laituri. Rakennelma tehtiin porvariston päivätyöllä ja kaupungin varoilla. Porin satamalaitoksen syntymäpäivänä pidetään yleisesti Floran päivää 13. toukokuuta 1780. Tuolloin Porin maistraatti teki päätöksen periä satamassa käyviltä laivoilta satamamaksua Reposaarelle rakennetun laiturin kunnossapitämiseksi.
 
1700-luvun alussa [[Turun akatemia]]n professori [[Israel Nesselius]] esitti kirjoituksessaan ”Om Finnland Hufwudstad och Hufwud-commersie” suunnitelman, jossa Reposaaresta olisi tullut Suomen [[pääkaupunki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9686644 | Nimeke = Porin Reposaaren värikäs historia – pääkaupunkiehdokkuus, amerikkalaisleffan kuvaukset ja päivittäinen siesta }}</ref> Samaisessa suunnitelmassa luonnosteltiin myös yhtenäisen vesireitin avaamista [[Saimaa]]lta [[Päijänne|Päijänteen]] ja Kokemäenjoen kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Vaikka suunnitelmat eivät toteutuneetkaan, Reposaari oli hetken [[1870-luku|1870-luvulla]] Suomen vilkkain vientisatama. [[Björneborgs Tidning]] kirjoitti 20. kesäkuuta 1877, että sataman redillä oli tuolloin yhtä aikaa jopa 160 laivaa odottamassa lastausta tai purkua. Tämän jälkeenkin Reposaari oli pitkään tärkeä vientisatama, kunnes [[Mäntyluoto]]on rakennettiin moderni satama ja sinne rautatie.
 
Ruotsalaisen pääoman turvin rakennettiin vuonna 1873 [[Reposaaren saha|Reposaaren höyrysaha]], joka oli [[1900-luku|1900-luvulle]] tultaessa kehittynyt yhdeksi Suomen merkittävimmistä sahalaitoksista. Sen perustaminen merkitsi radikaalia käännettä Reposaaren kehitykselle: miltei asumattomasta ulkosaaresta tulikin yhtäkkiä vilkas kaupunkimainen saha- ja satamayhdyskunta, jonka etäisyys kantakaupungista vain vahvisti sen omaa identiteettiä. Saha ehti juuri täyttää pyöreät sata vuotta, kun se lakkautettiin vanhanaikaisena ja kapasiteetiltaan riittämättömänä vuonna 1974. Sahan työväen asunnot ovat edelleen käytössä, mutta asukkaat ovat joutuneet etsimään itselleen muita töitä.
 
Toinen merkittävä työllistäjä Reposaaressa oli 1900-luvun alussa perustettu [[Reposaaren Konepaja]].
Rivi 54:
Vuonna 1985 julkaistu elokuva [[Valkeat yöt (Taylor Hackfordin elokuva)|''Valkeat yöt'']] on kuvattu osittain Reposaaressa, joka lavastettiin tuolloin siperialaiseksi kyläksi.<ref name="yle25062017" />
 
Reposaaresta on kesäisin yhteys Porin keskustaan vesibussi [[M/S Charlotta|m/s ''Charlotalla'']].
 
Vuonna 2016 Reposaari valittiin Suomen [[vuoden kaupunginosa]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kotiseutuliitto.fi/reposaari-vuoden-kaupunginosa | Nimeke = Reposaari on Vuoden kaupunginosa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen kotiseutuliitto | Viitattu = 5.8.2016 | Kieli = }}</ref>
Rivi 61:
 
== Nähtävyyksiä ==
[[Tiedosto:Ravintola Merimesta.JPG|thumbpienoiskuva|Kalaravintola Merimesta.]]
* Junnilan leirikeskus
* [[Kappeliluoto]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Reposaari”