Ero sivun ”Jäkälät” versioiden välillä

700 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
Jäkäläaineita
p (Käyttäjän 85.76.46.3 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon.)
Merkkaus: Palautettu takaisinpäin
(Jäkäläaineita)
==Lisääntyminen==
Jäkälien sieniosakkaat voivat lisääntyä suvullisesti.<ref>[http://www.lichens.ie/biology-of-lichens/reproduction/ Reproduction]</ref> Itiöt syntyvät kotelomaljoissa tai -pulloissa. Oikean leväosakkaan uuden jäkälän muodostamiseksi voi kuitenkin olla vaikeaa, minkä takia monet jäkälät suosivat suvutonta, kasvullista lisääntymistä. Tyypillinen kasvullinen lisääntymistapa on jäkälämurujen eli ''soredioiden'' leviäminen tuulen mukana. Sorediat koostuvat sienirihmastosta ja muutamista leväsoluista. Toisenlaisia leviäimiä ovat suuremmat, raskaammat ja kestävämmät kuorelliset ja tappimaiset ''isidiot''. Myös sekovarren kappaleista voi kasvaa uusi yksilö.
 
== Jäkäläaineita ==
Monet jäkälät tuottavat erilaisia yhdisteitä, joita kutsutaan jäkäläaineiksi. Jäkäläaineita tunnetaan satoja ja ne ovat tärkeitä tuntomerkkejä jäkäliä määritettäessä. Yleisimpiä ja jäkälille spesifejä [[depsidit|depsidejä]] ovat esimerkiksi atranoriini, gyroforahappo, lekanorahappo, skvamaattihappo ja tamnolihappo. Hapettumisen kautta depsideistä muodostuu [[depsidonit|depsidoneja]]. Depsidoneja ovat esimerkiksi alektoronihappo, fumaariprotoketraarihappo, fysodihappo, norstiktahappo ja stiktahappo.<ref>Sari Timonen, Jari Valkonen (toim.): Sienten biologia, toinen uudistettu painos sivut 212-213, Gaudeamus, 2018, ISBN 978-952-495-472-3</ref>
 
== Luokittelu ==
Rekisteröitymätön käyttäjä