Ero sivun ”Kulttielokuva” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 1:
'''Kulttielokuva''' on nimitys [[elokuva]]lle, jonka pieni, vannoutunut joukko [[Fani|faneja]] on ottanut omakseen ja pitänyt sen suosiota yllä.
 
Kulttielokuvat ovat yleensä suurelle yleisölle tuntemattomia tai muuten vähälle huomiolle jääneitä, mutta vetoavat tiettyyn katsojaryhmään jonkin erityisen seikan vuoksi. Esimerkkejä kulttielokuvista ovat muun muassa ''[[Plan 9 from Outer Space]]'', ''[[Pink Flamingos]]'' ja ''[[The Rocky Horror Picture Show]]'' -tieteismusikaali. Tyypillinen nykyajan taide- ja kulttiohjaaja ja -käsikirjoittaja on [[Roy Andersson]]. Yleensä kulttielokuviksi päätyy elokuvia, joilla on suhteellisen pieni budjetti tai jotka on kuvattu suurimmaksi osaksi omatekoisesti (kuten [[Peter Jackson]]in esikoisohjaus ''[[Bad Taste]]''). Usein myös elokuvan kieltäminen monissa maissa voi saada aikaan tällaisen ilmiön.{{Lähde}}
 
==Määritelmät==
Kulttielokuvan määritelmät ovat muuttuvia ja subjektiivisia, ja on olemassa useita erilaisia määritelmiä ja kulttielokuvien listoja on olemassa.<ref>Mathijs & Sexton 2012, s. 6.</ref>
 
[[Sosiologia|Sosiologisen]] tutkimuksen mukaan kulttielokuvalla on omistautunut katsojakunta, joka muistuttaa [[Kultti|uskonnollista kulttia]]. Kulttielokuva on poikkeavaa [[alakulttuuri]]a. KinkadeKinkaden ja KatovichKatovichin (1992) määrittelevätmukaan kulttiyleisönkulttiyleisö etsivänetsii elokuvasta teemoja, jotka asettavat tyypilliset ihmiset epätyypillisiin tilanteisiin, sallivat narsistisen ja ponnekkaan samaistumisen kumouksellisiin hahmoihin, kyseenalaistavat perinteiset auktoriteettirakenteet, heijastavat yhteiskunnallisia jännitteitä, sekäja tarjoavat näihin jännitteisiin tulkintoja mahdollistavia ja paradoksaalisia ratkaisuja. Kulttielokuvayleisöt eivät pidä mitään pyhänä, vaan kapinoivat valtavirtaa ja elokuvakaanonia vastaan.<ref>Mathijs & Sexton 2012, s. 6–7.</ref>
Kulttielokuvan määritelmät ovat muuttuvia ja subjektiivisia, ja useita erilaisia määritelmiä ja kulttielokuvien listoja on olemassa.<ref>Mathijs & Sexton 2012, s. 6.</ref>
 
Toinen lähestymistapa on kulttireaktion syntymisen tutkiminen. Sconce (1995, 2007) ja Jancovich (2002) näkevät kulttireaktion syntyvän kamppailusta kulttuurisista asemista, jotka perustuvat makuhierarkioista käytäviin taisteluihin. Kulttiyleisö syntyy usein, kun elokuva aluksiei epäonnistuualuksi löytämäänlöydä yleisöä ja ajautuu marginaaliseksi, usein epäedullisina katseluaikoina toistuvasti esitettäväksi. Mathijsin ja Mendikin (2008) mukaan kulttireaktion ominaisuuksia ovat aktiivinen fanitus, yhteisöllisyyden tunne, katsomiskokemuksen elävyys, omistautuneisuus ja kestävyys, kapinahenki, [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanoneiden]] vastustuksen halu, jakeluun liittyvät tarinat, erikoistuneet tai marginaaliset tapahtumat, sekä pitkäaikainen olemassaolo.<ref name="ms-7">Mathijs & Sexton 2012, s. 7.</ref>
[[Sosiologia|Sosiologisen]] tutkimuksen mukaan kulttielokuvalla on omistautunut katsojakunta, joka muistuttaa [[Kultti|uskonnollista kulttia]]. Kulttielokuva on poikkeavaa [[alakulttuuri]]a. Kinkade ja Katovich (1992) määrittelevät kulttiyleisön etsivän elokuvasta teemoja, jotka asettavat tyypilliset ihmiset epätyypillisiin tilanteisiin, sallivat narsistisen ja ponnekkaan samaistumisen kumouksellisiin hahmoihin, kyseenalaistavat perinteiset auktoriteettirakenteet, heijastavat yhteiskunnallisia jännitteitä, sekä tarjoavat näihin jännitteisiin tulkintoja mahdollistavia ja paradoksaalisia ratkaisuja. Kulttielokuvayleisöt eivät pidä mitään pyhänä, vaan kapinoivat valtavirtaa ja elokuvakaanonia vastaan.<ref>Mathijs & Sexton 2012, s. 6–7.</ref>
 
Toinen lähestymistapa on kulttireaktion syntymisen tutkiminen. Sconce (1995, 2007) ja Jancovich (2002) näkevät kulttireaktion syntyvän kamppailusta kulttuurisista asemista, jotka perustuvat makuhierarkioista käytäviin taisteluihin. Kulttiyleisö syntyy usein kun elokuva aluksi epäonnistuu löytämään yleisöä ja ajautuu marginaaliseksi, usein epäedullisina katseluaikoina toistuvasti esitettäväksi. Mathijsin ja Mendikin (2008) mukaan kulttireaktion ominaisuuksia ovat aktiivinen fanitus, yhteisöllisyyden tunne, katsomiskokemuksen elävyys, omistautuneisuus ja kestävyys, kapinahenki, [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanoneiden]] vastustuksen halu, jakeluun liittyvät tarinat, erikoistuneet tai marginaaliset tapahtumat, sekä pitkäaikainen olemassaolo.<ref name="ms-7">Mathijs & Sexton 2012, s. 7.</ref>
 
[[Sisältöanalyysi|Sisältöanalyyttinen]] lähestymistapa määrittelee kulttielokuvan analysoimalla sitä. Se korostaa elokuvan sisällön ja yleisön välisen kommunikaation monimutkaisuutta, etenkin elokuvan [[alluusio]]iden käyttöä, joita osaavat katsojat tunnistelevat ilokseen. Muita kulttiyleisön tällä tavoin etsimiä liioiteltuja käsitteitä ovat ”nostalgia”, ”ironia” ja ”camp”.<ref name="ms-7" />
 
Esteettisessä tutkimuksessa korostetaan eksotiikkaa, harvinaisuutta, [[Elokuvagenre|genre]]ä, normien rikkomista ja laatua. Siinä keskitytään usein sellaisiin genreihin kutenkuin [[giallo]], [[anime]], [[taistelulajit]], [[vampyyrielokuva]]t taija [[törkyelokuva]]t, ja sen kautta voidaan määritellä ne elokuvien tyylilliset piirteet, jotka aiheuttavat innostusta, poikkeavia reaktioita tai toistuvaa uudelleenkatselua. Esteettinen analyysi korostaa usein etenkin kulttielokuvien representatiivisia ja tyylillisiä ylettömyyksiä. [[Umberto Eco]]n mukaan kulttielokuvakokemukseen sisältyy ”arkkityypillinen vetovoima”, joka aiheuttaa ”voimakkaan tunne-elämyksen ja epämääräisen deja-vu-kokemuksen, joka houkuttelee katsomaan sitä uudelleen”.<ref name="ms-7" />
 
Mathijs ja Sexton (2012) yhdistelevät omassa kulttielokuvan määritelmässään eri näkökantoja. Heidän mukaansa kulttielokuvaa määrittävät huomattavan epätavalliset katsojareaktiot, jotka painottavat katsomiskokemuksen fenomenaalista tekijää, jotka järkyttävät perinteisiä katsomistapoja, jotka ovat syrjässä valtavirrasta, ja joiden vastaanottotaktiikat muistuttavat vähemmistöjen vastarintaa ja lokeroiden ([[niche]]) korostusta massakulttuurissa. Joskus elokuvasta tulee kulttielokuva ennalta odottamatta. Toisaalta jotkut elokuvantekijät ovat tietoisesti sisällyttäneet elokuviensa kerrontaan ja tyyliin kulttiyleisöjen kaipaamia norminvastaisia, eksoottisia, loukkaavia, nostalgisia tai intertekstuaalisia piirteitä.<ref>Mathijs & Sexton 2012, s. 8.</ref>
 
==Katso myös==
Rivi 21 ⟶ 20:
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mathijs, Ernest & Sexton, Jamie | Nimeke =Cult Cinema | Vuosi =2012 | Sivu =| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Wiley | TunnisteISBN = ISBN 9781444396423 }}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.filmsite.org/cultfilms.html | Nimeke = Cult Films | Tekijä = | Ajankohta =| Julkaisija = Filmsite.org | Viitattu = 15.9.2013 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.filmsite.org/cultfilmsew.html | Nimeke = Top 50 Cult Movies by Entertainment Weekly| Tekijä = | Ajankohta =2003 | Julkaisija = Filmsite.org | Viitattu = 15.9.2013 }}
 
==Kirjallisuutta==
*Vaughn, Michael: ''
The Ultimate Guide to Strange Cinema.'' 
Atglen, PA : Schiffer, 2017. 
ISBN 9780764354281.
 
==Aiheesta muualla==
{{Tynkä/Elokuva}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.filmsite.org/cultfilms.html | Nimeke = Cult Films | Tekijä = | Ajankohta =| Julkaisija = Filmsite.org | Viitattu = 15.9.2013 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.filmsite.org/cultfilmsew.html | Nimeke = Top 50 Cult Movies by Entertainment Weekly| Tekijä = | Ajankohta =2003 | Julkaisija = Filmsite.org | Viitattu = 15.9.2013 }}
 
[[Luokka:Elokuvaan liittyvät käsitteet]]