|
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde<ref>[http://runeberg.org/aikalais/1934/0274.html Aikalaiskirja] s. 276. Project Runeberg</ref> Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa<ref>[http://www.finlit.fi/kia/tietopalvelu/yleisltl.htm Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.]</ref> ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. ''Pohjalaisia'' on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.
==Keskustelu näytelmän ''Pohjalaisia'' tekijyydestä==
Järviluoman roolia ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]''-näytelmän todellisena kirjoittana on epäilty jo pitkään. Teoksessa on aineksia, jotka ovat Järviluomalle täysin vieraita. Niinpä [[Lapua]]n vuoden 1843 lakiin kuuluva hallitussääntöosa, jonka pykäliä on käsitelty eri puolilla näytelmää, edellyttää, että kirjoittaja on joko syvällisesti perehtynyt mainitun järjestyssäännön toteuttamiseen tai on itse omakohtaisesti elänyt sen vaikutuksen alaisena. Kumpikaan näistä ehdoista ei toteudu Järviluoman kohdalla, joka ei myöskään ole koskaan selvittänyt, mistä ja miten hän on tekstiaineiston näytelmään hankkinut. Ainoastaan kansanlaulujen alkuperän hän on kertonut.
Koska kaikki näytelmän tunnistettavat henkilö- ja paikannimet, monet juonen yksityiskohdat sekä aikalaisilta perusteellisesti kerätty [[muistitieto]] paikallistavat teoksen [[Alahärmä]]n [[Härmänkylä]]än ja sen lähiympäristöön sekä siellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneeseen ylioppilaaseen [[Anton Kangas|Anton Kankaaseen]] (1867–1904), on häntä pidettävä näytelmän varsinaisena kirjoittajana. Kankaan nimittäin tiedetään kirjoittaneen näytelmän ''[[Härmäläisiä]]'', jonka alkuperäinen käsikirjoitus on myöhemmin kadonnut tai hävitetty. Järviluoma ei tiettävästi ennen näytelmän julkaisemista ole edes käynyt Härmässä, eikä hänellä ole muutenkaan ollut mahdollisuuksia perehtyä yksityiskohtaisesti kyseisen kylän paikallishistoriaan. Kun Järviluomalle vieras aines kulkee lisäksi läpi koko teoksen, ei häntä siksi voi pitää ''Pohjalaisia''-näytelmän todellisena kirjoittajana.
Härmäläisistä henkilö- ja paikannimistä sekä juonen yksityiskohdista on pääteltävissä, että Artturi Järviluoma on kopioinut haltuunsa saamansa Härmäläisiä-näytelmän käsikirjoituksen [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS:n]] Kirjallisuusarkistossa säilytettäviin mustakantisiin vihkoihin. Samalla hän on lisännyt tekstiin kymmenen niistä kansanlauluista, joita hän on itse ollut mukana keräämässä Etelä-Pohjanmaan suomalaisen kotiseutuyhdistyksen kansanlaulujen keräysmatkalla kesällä 1907. Jonkin verran Järviluoma on myös stilisoinut näytelmää sekä poistanut – eniten toisen näytöksen alusta – että lisännyt tai muuttanut Kankaan tekstiä. Lisäksi hän on vaihtanut useimpien henkilöiden roolinimet toisiksi sekä kirjoittanut yleiskielisen tekstin lievästi murteelliseksi. Näin syntyneen teoksen Järviluoma julkaisi omissa nimissään kymmenen vuotta Anton Kankaan kuoleman jälkeen ''Pohjalaisia''-nimisenä. Järviluoman ansiota kuitenkin on, että Anton Kankaan kirjoittama ''Härmäläisiä''-näytelmä säilyi ja jäi uudessa muodossaan elämään.<ref>Pipinen Ritva, Anttonin haamu Artturin ovella. Sanomalehti Vaasa 27.6.1981.</ref><ref> Pipinen, Ritva, "Pohjalaisia" Kankhanpään Antonin "Härmäläisiä". Härmän Joulu 2007</ref><ref> Kallio, Reino, Järviluoman Pohjalaisiin liittyy mysteeri. Härmän Joulu 2012</ref><ref>[http://historiatieto.wordpress.com/anton-kangas-pohjalaisten-paakirjoittaja/ Kallio Timo, Anton Kangas – Pohjalaisia-näytelmän pääkirjoittaja]. Eteläpohjalaiset Juuret 1 /2013</ref><ref> [http://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelmaan-pohjalaisia-liittyy-mysteeri/ Kansannäytelmään Pohjalaisia liittyy mysteeri]</ref><ref>[http://historiatieto.wordpress.com/anton/ Kallio, Timo, Pohjalaisia-näytelmä – Kankaan Antonin Härmäläisiä 2013–2014]</ref><ref>[https://historiatieto.wordpress.com/tarua-ja-tutkimusta-pohjalaisten-kirjoittajasta/ Kallio, Reino, Elämän mittainen väitös. 2019, s. 126-142.]</ref>
==Vaikutus==
Näytelmä ''Pohjalaisia'' on käännetty usealle kielelle: viroksi, ruotsiksi, venäjäksi, puolaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, ranskaksi, englanniksi ja hollanniksi<ref>Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.</ref> sekä saksaksi 1942<ref>[http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tiedot.php?id=4934&merkisto=W Pohjalaisia saksaksi]</ref> ja romaniaksi 1943.<ref>Helsingin Sanomat 9.5.1943.</ref> Se on ilmestynyt kirjana ainakin venäjäksi (1917)<ref>[http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tiedot.php?id=1072&merkisto=E Pohjalaisia venäjäksi.]</ref>, viroksi<ref>[http://ester.nlib.ee/record=b1714637~S1*est Pohjalaisia viroksi.]</ref> ja latviaksi.<ref>[http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tiedot.php?id=712&merkisto=E Pohjalaisia latviaksi.]</ref> ''Pohjalaisia'' on esitetty useissa maissa ja myös sodan aikana Unkarissa 1940 ja Romaniassa 1943 sekä itäblokissa DDR:ssä 1957 (HS 20.03.1957) (nimellä ''Das Dorfgericht'': Das Plauener Stadttheater 13.3.1957).<ref>[http://www.finlit.fi/kia/tietopalvelu/leikeltl.htm#J Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran leikekokoelmaluettelot.]<br>[http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/zrnkirtutsv.php?page=3#K. S. Laurila: Hiukkasen Artturi Järviluoman "Pohjalaisia" näytelmän vaihe- ja syntyhistoriaa.]</ref> ''Pohjalaisia'' on esitetty myös italiaksi 2006.<ref>[http://www.uta.fi/ajankohtaista2/yliopistouutiset/0206/0602.html#Il Näty esittää Il Transitossa suomalaisia klassikoita italiaksi.]</ref>
Näytelmää ''Meijeri'' on esitetty vuonna 2009.<ref>[http://www.nayttelijayhdistys.net/index.php?p=1006# Voipaalan kesäteatteri 2009 - Meijeri]</ref>
Elokuva-alan suomalainen [[Jussi (palkinto)|Jussi]] on saanut esikuvansa ''[[Pohjalaisia (vuoden 1936 elokuva)|Pohjalaiset]]''-elokuvan Jussin mukaan.<ref>[https://web.archive.org/web/20050217150350/http://www.skenet.fi/index.html?menuid=367&aid=934 Jussi 60 vuotta] (Archive.org).<br>[http://www.jussit.fi/?page_id=95 Tiesitkö tämän Jusseista]</ref> Samoin [[Jussi-paita]] tulee ''Pohjalaisia''-näytelmän Jussilta<ref>[http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/luutonen.htm Harrin Jussin muisto:] Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna</ref>, ehkä vasta vuoden 1925 Pohjalaisia-elokuvasta.<ref>[http://www.lehtiluukku.fi/lue/seinajoen_sanomat/16.03.2011/9015.html Seinäjoen Sanomat 16.3.2011, s. 4.]</ref> Teatteri Lapuan artikkelin mukaan [[Jalmari Lahdensuo]]ta voidaan pitää Jussi-paidan ”isänä”.<ref>[http://www.teatterilapua.fi/News.aspx?action=read&newsid=24 Teatteri Lapua 20.12.2009.] {{404}}[http://archive.is/ynBO Artikkeli arkistossa]</ref>
==Kunnianosoituksia==
Järviluomasta on tehty muotokuvia.<ref>[http://www.kolumbus.fi/esko.riste/AJ_taidemallina.htm Artturi Järviluoma taideteoksissa]</ref> Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.{{lähde}}
Kaksi suomalaista sekä Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkki<ref name=":0" />
== Teoksia ==
=== Näytelmät ===
* ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]'' (1914)
* ''Pohjalaisia'' (1914) perustuu valtaosin Anton Kankaan käsikirjoitukseen ''Härmäläisiä'', johon Järviluoma on lisännyt kansanlaulut sekä stilisoinut tekstiä.
* ''Meijeri'' (1925) (käännetty Latviaksi 1925.)<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394311?term=järviluoman&term=Artturi&page=5 Helsingin Sanomat, HS 27.8.1925 sivu 5, Digitaalinen sanomalehtiarkisto,] Helsingin yliopisto</ref>
* ''Vain ihmisiä'' (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
| 