Ero sivun ”Vesi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin ensimmäinen tekstimuutos (tehnyt 46.132.87.173), joka tehtiin versioon 18428546, jonka on tehnyt MiPe
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p Image/File/Kuva -> Tiedosto per pyyntö using AWB
Rivi 26:
 
== Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ==
[[ImageTiedosto:Iceberg_with_hole_near_Sandersons_Hope_2007-07-28_2.jpg|250px|thumb|Vesi esiintyy luonnossa kolmessa olomuodossa: nesteenä (vesi), kiinteänä (jää) ja kaasuna (vesihöyry).]]
Kiinteässä olomuodossa vesi on [[jää]]tä ja kaasuna [[vesihöyry]]ä. Vesi voi esiintyä kolmessa olomuodossaan erityisessä [[kolmoispiste]]essä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös [[celsiusaste|celsius]]- ja [[kelvin]]-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kolmessa olomuodossa.
Vesimolekyyli on poolinen, koska molekyylin [[happi]]atomilla on suurempi [[elektronegatiivisuus]], sen puoli molekyylistä saa negatiivisen [[osittaisvaraus|osittaisvarauksen]]. Tämä johtaa molekyylien välisiin [[vetysidos|vetysidoksiin]], jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkeat sulamis- ja kiehumispisteet. Vedessä vetysidoksen vastaanottajana ja luovuttajana on happi. Vesimolekyyli pystyy muodostamaan happiatomista neljä tetraedrisesti suuntautuvaa vetysidosta. Huoneenlämpöinen ja normaalissa paineessa nestemäinen vesi on kuitenkin jatkuvassa liikkeessä ja muodostaa muiden vesimolekyylien kanssa keskimäärin vain 3,4 vetysidosta.<ref name="Leh">Lehninger, Biochemistry 4e (2005)</ref> Jäässä molekyylit ovat paikallaan ja muodostavat täydet neljä vetysidosta.<ref name="Leh"/> Vedelle on vastikään löydetty uusi, neljäs olomuoto. Hyvin ahtaissa oloissa vesi ottaa kuusikulmaisen muodon, jossa vetyatomit ympäröivät happea kuudelta eri suunnalta. Tämän <nowiki>''kuusikulmaisen veden''</nowiki> kuvaillaan muistuttavan kaasua, muttei sitä kuitenkaan täysin ole.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Kempulssi Oy|Otsikko=Kemia kemi|Julkaisu=Vedeltä löytyi outo olomuoto|Ajankohta=Kesäkuu 2016|Julkaisija=Kempulssi Oy}}</ref> Puhdas vesi ei johda [[sähkövirta|sähköä]] mainittavasti, mutta veteen liuenneet aineet (erityisesti metalli-ionit) parantavat veden johtavuutta huomattavasti. Valo läpäisee veden hyvin, eikä vesikasvien yhteyttäminen ilman tätä ominaisuutta onnistuisikaan.
Rivi 39:
 
==Biologiset ominaisuudet ja merkitys elämälle ==
[[KuvaTiedosto:Drops I.jpg|250px|thumb|[[Koheesio]] pitää veden [[pisara|pisaroina]], [[adheesio]] pitää pisarat paikallaan.]]
[[FileTiedosto:Absorption spectrum of liquid water.png|thumb|Nestemäisen veden absorptiospektri. Vain [[valo|näkyvä valo]] läpäisee veden hyvin.]]
[[Koheesio]]n vuoksi vesi on rakenteellisempaa kuin useimmat muut nesteet. Koheesio eli samanlaisten molekyylien molekyylienvälinen yhdistävä vuorovaikutus johtuu vedessä vetysidoksista ja aikaansaa muun muassa veden [[pintajännitys|pintajännityksen]]. Yksittäinen vetysidos kestää vain joitain sekunnin biljoonasosia, mutta uusia muodostuu alati. Koheesio yhdistettynä [[haihtumisimu]]un, [[adheesio]]on ja [[juuripaine]]eseen mahdollistaa veden nousun kasveissa juuritasolta korkeimpiinkin osiin. Ylimpien vesimolekyylien haihtuminen nostaa koko alempien vesimolekyylien koheesion vuoksi yhtenäistä ketjua vastaavan määrän ylöspäin. Adheesio eli erilaisten molekyylien molekyylienvälinen yhdistävä vuorovaikutus saa vesimolekyylit tarttumaan myös kasvin soluihin ja näin vastustamaan gravitaation alaspäin vetävää voimaa.
 
Rivi 70:
===Fysiologinen merkitys ===
 
[[KuvaTiedosto:Fresh water fountain.jpg|thumb|250px|Vesilähde]]
Ihminen on noin 62-prosenttisesti vettä, ja jo muutaman [[Prosentti|prosentin]] [[nestehukka]] heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti merkittäviä määriä vettä.
 
[[ImageTiedosto:Stilles Mineralwasser.jpg|thumb|left|Lasillinen mineraalivettä.]]
Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesi