Ero sivun ”Ruotsalaisuuden päivä” versioiden välillä

Päivää vietetään [[radio]]ssa lähetettävällä pääjuhlalla, ja siihen liittyviä tilaisuuksia vietetään myös muun muassa ruotsinkielisissä [[koulu]]issa, joissa juhlintaan kuuluu oleellisena osana äidinkielen laulu ”[[Modersmålets sång]]”. Päivää vietetään Ruotsin kuninkaan [[Kustaa II Aadolf]]in [[Juliaaninen kalenteri|juliaanisen kalenterin]] mukaisena kuolinpäivänä, joka on ollut merkittynä almanakkaan [[Kustaa Aadolf]]in [[nimipäivä]]ksi jo 1600-luvulta lähtien. Kustaa II Aadolf kaatui [[Lützenin taistelu]]ssa vuonna 1632, [[Gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] mukaan [[16. marraskuuta]].<ref name = "Opinportti Rph"/>

 

Juhlapäivä sai alkunsa, kun vasta perustettu [[Ruotsalainen kansanpuolue]] päätti puoluekokouksessaan 8. kesäkuuta vuonna 1908 perustaa erityisen ruotsalaisuuden päivän, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Päiväksi valittiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, sillä hän oli kaatunut [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]], jonka yhteydessä luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle. Alkuvuosina juhla keskittyikin voimakkaasti kuninkaan henkilön ympärille.<ref name = "Opinportti Rph"/> Ruotsissa samaa päivää on vietetty 1800-luvulta saakka nimenomaan kaatuneen kuninkaan muistoksi ja juhlan nimi on Kustaa Aadolfin päivä (''Gustav Adolfsdagen'').<ref name = "Nationalensyklopedin GA"/><ref name="Oja"/><ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Max Engman|Nimeke=Kielikysymys|Vuosi=2018|Sivu=307|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}</ref>