Ero sivun ”Raamatun luomiskertomus” versioiden välillä

1 026 merkkiä poistettu ,  4 kuukautta sitten
kh, lähde?, yhd. lähteitä
(viite kuntoon)
(kh, lähde?, yhd. lähteitä)
{{Kreationismi}}
[[Tiedosto:Michelangelo, Creation of Adam 02.jpg|thumb|220px|[[Michelangelo]]n fresko [[Aatamin luominen]]]]
'''Raamatun luomiskertomus''' taieli '''luominen''' on [[juutalaisuus|juutalaisuudelle]] ja [[kristinusko|kristinuskolle]] yhteinen ymmärrys ja usko maailmankaikkeuden synnystä. Tapahtuma kerrotaan [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] alussa kahdessa eri osassa<ref>{{Raamatunpaikka | 1Moos 1:1-21−2:3}}</ref> <ref>{{Raamatunpaikka | 1Moos 2:4-254−25}}</ref> ja myös [[Johanneksen evankeliumi|Johanneksen evankeliumin]] alku viittaa luomistapahtumaan. Luomiskertomus kertoo, kuinka [[Jahve|Jumala]] luo [[maailmankaikkeus|taivaan]] ja [[Maa|maan]] sekä myöhemmin se kertoo [[Eedenin puutarha|Eedenin puutarhasta]] ja kuvaa ihmisen luomista yksityiskohtaisemmin. Kertomus on lyhyt ja yksinkertainen, mutta se tekee siitä myös monitulkintaisen. [[Martti Luther]] kirjoitti jo 1500-luvulla, että jumaloppineet ovat yksimielisiä siitä, että maailma on saanut alkunsa tyhjästä, mutta paljon muusta ei yksimielisyyttä olekaan.<ref name=Luther> {{Kirjaviite | Nimeke = Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 1-71−7 | Julkaisija = Suomen Luther-säätiö | Vuosi = 2004 | Tekijä = Martti Luther| Sivu = 12| Selite = Alkuteos: in primum librum mose enarrationes, D. D. Martini Lutheri (1535-15451535−1545)| Isbn = 952-5409-26-0 }}</ref> Teos [[Raamattu kansalle]] käyttää luomiskertomukseen liittyen otsikkoa "Alkuhistoria" ja alaotsikkoa "Luominen". Yleisesti länsimaissa käytössä oleva [[gregoriaaninen kalenteri]] laskee vuodet Jeesuksen syntymästä, mutta [[juutalainen kalenteri]] laskee vuosia luomisesta, vuosiluvut alkavat vuodesta 3761 eaa., jota on pidetty maailman luomisen ajankohtana juutalaisuudessa.{{Lähde}}
Luomiskertomuksella voidaan ymmärtää Raamatun alun luominen, mutta siihen voidaan ymmärtää sisältyvän myös Eedenissä tapahtunut [[syntiinlankeemus]]. Raamattu ei määrittele ikää maailmankaikkeudelle, maapallolle tai sen mainitsemalle luomiselle, vaikka jollain [[kreationismi|kreationismin]] suunnilla siihen on kanta. [[Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen]] ja [[Nikean uskontunnustus]] alkaa maininnalla Jumalasta, joka on luonut taivaan ja maan. [[Britt G. Hallqvist]] kirjoitti Suomessa tunnetun virren 135, joka alkaa sanoin "Jumala loi auringon, kuun ja järvet ja puut, ihmiset myös...".<ref>[https://virsikirja.fi/virsi-135-jumala-loi-auringon-kuun/ 135 Jumala loi auringon, kuun], "Virren kirjoittaja Britt G. Hallqvist (1914-1997) tunnetaan sekä lastenkirjailijana että virsirunoilijana. Joitakin hänen lastenkirjojaan on suomennettu. Jumala loi auringon, kuun on Hallqvistin ainoa virsi virsikirjassamme; Ruotsin virsikirjassa niitä on 17 ja hänen ruotsintamiaan tai uudistamiaan useita kymmeniä.", viitattu 10.7.2019</ref>
 
Luomiskertomuksella voidaan ymmärtää Raamatun alun luominen, mutta siihen voidaan ymmärtää sisältyvän myös Eedenissä tapahtunut [[syntiinlankeemus]]. Raamattu ei määrittele ikää maailmankaikkeudelle, maapallolle taieikä sen mainitsemalle luomiselle, vaikka jollain [[kreationismi|kreationismin]] suunnilla siihen on kanta. [[Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen]] ja [[Nikean uskontunnustus]] alkaa maininnalla Jumalasta, joka on luonut taivaan ja maan. [[Britt G. Hallqvist]] kirjoitti Suomessa tunnetun virren 135, joka alkaa sanoin "Jumala loi auringon, kuun ja järvet ja puut, ihmiset myös...".<ref>[https://virsikirja.fi/virsi-135-jumala-loi-auringon-kuun/ 135 Jumala loi auringon, kuun], "viitattu 10.7.2019</ref>{{efn|Virren kirjoittaja [[Britt G. Hallqvist]] (1914-19971914−1997) tunnetaanoli sekä lastenkirjailijanalastenkirjailija että virsirunoilijanavirsirunoilija. Joitakin hänen lastenkirjojaan on suomennettu. Jumala loi auringon, kuun on Hallqvistin ainoa virsi virsikirjassamme;. Ruotsin virsikirjassa niitä on 17, ja hänen ruotsintamiaan tai uudistamiaan on useita kymmeniä.", viitattu 10.7.2019</ref>}}
==Kertomuksen rakenne==
 
==Kertomuksen rakenne==
Raamattu alkaa luomiskertomuksella (1 Moos. 1:1-2:3), jossa Jumala luo maailman kuudessa päivässä. Kolmena ensimmäisenä päivänä Jumala luo elämälle suotuisan ympäristön niin, että ensimmäisenä päivänä hän luo yön ja päivän, toisena päivänä taivaan ja meren sekä kolmantena päivänä hän erottaa merestä maan, jossa alkaa kasvaa kasveja.<ref name="esd-comments">{{Kirjaviite | Nimeke = The ESV Study Bible| Julkaisija = | Vuosi =2008 | Tekijä = Crossway Bibles| Sivut = 49-52| Selite = Luomiskertomuksen selitys| Julkaisupaikka = Wheaton, Illinois,s. USA| Isbn = 978-1-4335-0241-5 | Kieli = {{en}}}}49−52</ref> Tämän jälkeen Jumala alkaa täyttää luomaansa ympäristöä samassa järjestyksessä. Neljäntenä päivänä hän luo yötä ja päivää hallitsevat valot, viidentenä päivänä merenelävät ja siivekkäät eläimet sekä kuudentena päivänä hän luo maaeläimet sekä myös ihmiset, joille Jumala antaa tehtäväksi kaikkien elävien olentojen hallitsemisen.<ref name="esd-comments" /> Luomiskertomuksen mukaan seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi. {{Lähde}}
 
Toisessa luvussa, heti kuuden päivän luomiskertomuksen jälkeen, seuraa yksityiskohtaisempi luomiskertomus, joka keskittyy ihmisiin ja heidän lähiympäristöönsä (1 Moos. 2:4-25). Tämä kertomus ei toista kaikkea kuuden päivän luomiskertomuksesta, mutta tämäkin kertomus alkaa tyhjästä Maasta. Jumala luo maan tomusta ihmisen hoitamaan maata sekä puhaltaa häneen elämän hengen. Jumala myös istuttaa itään [[Eedenin puutarha]]n, jossa kasvavat [[Elämän puu]] sekä [[Hyvän ja pahan tiedon puu]].<ref >{{KirjaviiteMcKeown, | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wms. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Sivut = 30-33| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}30−33</ref> Tässä luvussa ihmisille myös annetaan nimet, [[Aadam]] ja [[Eeva]]. Myös Jumalan nimi [[Jahve]] mainitaan ensimmäisen kerran. Kertomuksessa myös annetaan ihmiselle suhdehierarkia, jossa Jumala on ihmisen yläpuolella ja luonto on alistettu palvelemaan ihmistä.<ref> {{Kirjaviite| Nimeke = Raamattu avautuu I| Julkaisija = Lighthouse Network Ltd Oy| Vuosi = 2008| Tekijä = J. David Pawson| Suomentaja = Marketta Ruishalme | Sivut = 37-4137−41| Isbn = 978-952-99965-0-6}}</ref>
 
== Kertomuksen alkuperä ==
Luomiskertomuksen alkuperää tai alkuperäisiä kirjoittajia ei tunneta tarkasti. Vanhan käsityksen mukaan sen, kuten koko Toorankin, kirjoittajana pidettiin [[Mooses]]ta, minkä takia [[Martti Luther|Martti lutherista]] alkaen Raamatun viittä ensimmäistä kirjaa on kutsuttu [[Mooseksen kirjat|Mooseksen kirjoiksi]]. Tällä näkemyksellä on edelleen kannatusta uskonnollisissa piireissä, sillä useat Raamatun kohdat tuntuvat viittaavan Moosekseen niiden kirjoittajana.<ref name="esd-genesis">{{Kirjaviite | Nimeke = The ESV Study Bible| Julkaisija = | Vuosi =2008 | Tekijä = Crossway Bibles| Sivut = 39-48| Selite = Introduction to Genesis| Julkaisupaikka = Wheaton, Illinoiss, USA| Isbn = 978-1-4335-0241-5 | Kieli = {{en}}}}39−48</ref> Raamatun aikaviittauksista voidaan päätellä Mooseksen mahdollisesti eläneen joskus aikavälillä 1500–1200 eaa.<ref name="esd-timeline">{{Kirjaviite | Nimeke = The ESV Study Bible| Julkaisija = | Vuosi =2008 | Tekijä = Crossway Bibles| Sivut = 32-33| Selite = Old Testament Timeline: An Overview| Julkaisupaikka = Wheaton, Illinois,s. USA| Isbn = 978-1-4335-0241-5 | Kieli = {{en}}}}32−33</ref> Sitä ennen kirjojen aiempi nimitys on ollut kreikan kantainen [[Pentateukki]]. {{Lähde}}
 
Uskonnosta riippumattomissa tutkimuksissa 1700-luvulta alkaen on kehitetty useita lähdekriittisiä teorioita Mooseksen kirjojen alkuperästä. Kuuluisimpia näistä ovat [[Julius Wellhausen]]in tutkimukset. Teorioiden perusteella vaikuttaa, että luomiskertomuksen ensimmäinen osa, eli seitsemän päivän luomiskertomus, olisi peräisin ns. Pappiskirjasta ja toinen osa, eli kertomus Eedenin puutarhan ja ihmisen luomisesta, olisi peräisin ns. Jahvistilähteestä.<ref name="smend">{{Kirjaviite | Nimeke = Vanhan testamentin synty| Julkaisija = | Suomentaja = Martti Nissinen | Vuosi =1989 | Tekijä = Rudolf Smend| Sivut = 21-26| Selite = | Julkaisupaikka = 21−26| Isbn = 951-570-052-3 }}</ref> Jahvistilähteen arvellaan olevan lähteistä vanhin, 800- tai 900-luvulta eaa. ja Pappiskirjan arvellaan olevan peräisin 400-luvulta eaa.<ref name=">McKeown">{{Kirjaviite, | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wms. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Sivut = 7-8| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}7−8</ref> Kyseiset teoriat eivät kuitenkaan ole ongelmattomia ja niitä onkin kritisoitu useissa uudemmissa tutkimuksissa.<ref name="smend" /><ref name="esd-genesis" /> Materiaalin vähäisyyden vuoksi voikin olla, ettei alkuperää koskaan saada varmuudella selvitettyä.<ref name="smend" />
 
==Tieteen kritiikki==
 
Modernin tieteen näkökulmasta kuuden päivän luomiskertomuksessa on kaksi ongelmaa, sillä kasvit näyttäisivät tulevan esiin jo ennen auringon luontia ja geologisten havaintojen mukaan Maapallon muodostumiseen on täytynyt kulua miljardeja vuosia eikä kuutta päivää. <ref name="Pawson"> {{Kirjaviite| Nimeke = Raamattu avautuu I| Julkaisija = Lighthouse Network Ltd Oy| Vuosi = 2008| Tekijä = J. David Pawson| Suomentaja = Marketta Ruishalme | Isbn = 978-952-99965-0-6}}</ref>
 
Luomiskertomus kuvaa koko maailmankaikkeuden synnyn ja sitä on siksi verrattu jo antiikin aikana [[kosmologia|kosmologisiin]] havaintoihin ja teorioihin. Siksi väittely luomispäiväksi käännetyn sanan merkityksestä ja siten luomishetken ajankohdastakaan ei ole modernin tieteen synnyttämää, vaan jo [[Kirkkoisä]]t [[Basileios Suuri|Basileios Suuri]] ja [[Augustinus]] pohtivat asiaa kirjoituksissaan 300- ja 400-luvuilla. Basileios kannatti kirjaimellista vuorokauden tulkintaa kun taas Augustinus pohtii [[Jumalan valtio]]-teoksessaan, että päivä on symbolinen sana, jonka todellista pituutta on lähes mahdotonta selvittää.<ref>Ferguson David: ''Interpreting the Story of Creation: A Case Study in the Dialogue between Theology and Science''. Artikkeli julkaistu kirjassa: MacDonald, Nathan: Genesis and Christian theology, Wm. B. Eerdmans Publishing Co. 2012. ISBN 978-0-8028-6725-4</ref> Yhä edelleenkin tulkinta on, että päiväksi käännetty sana voi tarkoittaa yhtä hyvin joko kirjaimellisesti vuorokautta tai sitten hyvinkin pitkää geologista aikakautta, ja tutkijat ovat keskenään asiasta hyvin erimielisiä, sillä sanan alkuperäistä tarkoitusta ei voida Raamatun muidenkaan kohtien perusteella kiistatta määrittää.<ref name="esd-genesis" /> Raamatun teksti mahdollistaa siis tulkinnan, jonka mukaan luomistapahtuma on voinut tapahtua jopa miljardeja vuosia sitten tai luominen on voinut kestää pidempäänkin kuin kuusi vuorokautta.<ref name="esd-genesis" />
 
Luomiskertomuksesta on myös yleensä uskonnollisissa piireissä ajateltu, että kertomus tarjoaa enemmänkin historiallisen totuuden kuin tieteellisen totuuden,<ref name="esd-genesis" /> jaeikä sitä ei tarkoituksella ole kirjoitettu modernin tieteen vaatimalla tarkkuudella,<ref name="esd-genesis" /><ref name="Pawson" /> vaan se on kirjoitettu niin helppoon ja yksinkertaiseen muotoon, että kaikki ihmiset voivat sen ymmärtää.<ref name="Pawson" /> [[Jean Calvin]]in tulkinnan mukaan luomiskertomuksen kieli on kuvaannollista eikä tieteellistä, ja se on kirjoitettu niin kuin Mooseksen aikalaiset olisivat sen kirjoittaneet, jos olisivat todistaneet luomistapahtumat omin silmin.<ref name="genesis-today" >{{KirjaviiteMcKeown, | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wms. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Sivut = 294-316| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}294−316</ref>
 
== Luomiskertomuksen ajoitus ==
 
=== Nuoren Maan kreationismi ===
{{pääartikkeli | [[Nuoren Maan kreationismi]]}}
Nuoren Maan kreationismin mukaan Maa on luotu yleensä n.noin 60006&nbsp;000 vuotta sitten. Sekä uskonnolliset juutalaiset että kristityt ovat moneen eri otteeseen ja toisistaan riippumatta pyrkineet laskemaan luomisen ajankohtaa käyttämällä apuna Genesiksessä ja muissa Raamatun osissa annettuja sukupuita ja ihmisten ikiä. Luomisen on yleisesti laskettu tapahtuneen 4000-luvulla eaa., tarkka vuosi on vaihdellut laskutavasta riippuen. Kuuluisin on arkkipiispa [[James Ussher]]in 1600-luvulla määrittämä ns. [[Ussherin–Lightfootin kalenteri]], jonka mukaan maailma luotiin sinä iltana, joka edelsi päivämäärää 23. lokakuuta vuonna 4004 eaa.{{Lähde}}
 
Nuoren Maan kreationismin mukaan Maa on luotu yleensä n. 6000 vuotta sitten. Sekä uskonnolliset juutalaiset että kristityt ovat moneen eri otteeseen ja toisistaan riippumatta pyrkineet laskemaan luomisen ajankohtaa käyttämällä apuna Genesiksessä ja muissa Raamatun osissa annettuja sukupuita ja ihmisten ikiä. Luomisen on yleisesti laskettu tapahtuneen 4000-luvulla eaa., tarkka vuosi on vaihdellut laskutavasta riippuen. Kuuluisin on arkkipiispa [[James Ussher]]in 1600-luvulla määrittämä ns. [[Ussherin–Lightfootin kalenteri]], jonka mukaan maailma luotiin sinä iltana joka edelsi päivämäärää 23. lokakuuta vuonna 4004 eaa.
 
=== Vanhan Maan kreationismi ===
{{pääartikkeli | [[Vanhan Maan kreationismi]]}}
Vanhan Maan kreationismi on oppi, jonka mukaan maapallon tieteellisesti havaittu miljardien vuosien ikä ei ole ristiriidassa Raamatun luomiskertomuksen kanssa, vaan erot voidaan selittää eri tavoilla.{{Lähde}}
 
Vanhan Maan kreationismi on oppi, jonka mukaan maapallon tieteellisesti havaittu miljardien vuosien ikä ei ole ristiriidassa Raamatun luomiskertomuksen kanssa, vaan erot voidaan selittää eri tavoilla.
 
Ensimmäinen Mooseksen kirja alkaa toteamuksella: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1.) Joidenkin raamatunoppineiden mielestä jakeessa kuvaillaan toimintaa, joka ei sisälly jakeesta 3 eteenpäin kuvailtuihin luomispäiviin. Tämän käsityksen, niin sanotun [[aukkojen kreationismi]]n mukaan Raamatun ensimmäisen lauseessa tarkoitettu maapallon ja koko maailmankaikkeuden luominen tapahtuivat määrättömiä aikoja ennen kuin luvun seuraavissa jakeissa kuvatut luomispäivät alkoivat.<ref name="genesis-today" />
 
Toinen yleinen selitys on niin kutsuttu päivä-aikakausi -käsitys, jonka mukaan yksi luomispäivä voi tarkoittaa pitkääkin aikakautta.<ref name="genesis-today" /> Raamattu ei kerro luomispäivän pituutta. ”Päiväksi” käännetty heprean sana voi viitata 24-tuntisen vuorokauden lisäksi muunkin pituisiin ajanjaksoihin, joihin sisältyy mm. pitkä aika tai epätavalliseen tapahtumaan kulunut aika.<ref>W. Wilson, Old Testament Word Studies, Grand Rapids, Michigan, USA, 1978, s. 109. </ref> Käytetty sana mahdollistaa käsityksen, että jokainen ”päivä” saattoi kestää miljardeja vuosia.
 
==Suhde antiikin maailmankuvaan==
 
Genesiksen ensimmäisessä luvussa kuvattu maailmankuva vastaa suurelta osin varhaisantiikin Lähi-Idänidän yleistä maailmankuvaa. Maailmankuvan lähteenä on yleisimmin mainittu babylonialainen maailmankuva, vaikka maailmankuva on yleisitämainen.<ref>Paul H. Seeley, [http://faculty.gordon.edu/hu/bi/Ted_Hildebrandt/OTeSources/01-Genesis/Text/Articles-Books/Seely-Firmament-WTJ.pdf "The Firmament and the Water Above: The Meaning of ''Raqia'' in Genesis 1:6-8", Westminster Theological Journal 53 (1991)]. Luettu 1.2.2008</ref> Maailmankuvien vastaavuus on yksi peruste ajoittaa Raamatun luomiskertomuksen kirjoittaminen Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikaan.{{Lähde}}
 
Varhais-antiikinVarhaisantiikin Lähi-Idänidän maailmankuvaan kuului käsitys litteästä maasta, jonka yläpuolella oli [[taivaankansi]]. Taivaankannen päällä oli vettä, joka tippuituli taivaankannen aukoista sateena maahan. Käsitys selitti myös taivaan värin. Raamatun luomiskertomuksessa on siten kuvattu sen ajan yleinen käsitys maailmasta. Suurin ero ympäröivän kulttuurin maailmankuvaan on se, että taivaankappaleita ei pidetä jumalina, vaan Jumalan luomina taivaankannen osina.{{Lähde}}
 
Varhaisimmat [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|kiinalaiset kirjoitusmerkit]] viittaavat eräiden kristittyjen tutkijoiden mukaan Raamatun luomiskertomukseen, kuten sanat ''puutarha,'' ''paratiisi, joki'' ja ''metsä. ''Metsä-sana on kiinaksi kaksi puuta vierekkäin ja tämä merkitsee kiinalaisille kristityille luomiskertomuksen hyvän ja pahan tiedon puita. Sana ''joki'' kirjoitetaan neljällä viivalla, jotka kuvaavat jokia ja luomisessa mainitaan neljä jokea nimeltä. Esimerkiksi puutarha-sana syntyy kiinaksi, kun piirretään yhteen kirjaimeen sanat ''pöly, henkäys, kaksi henkilöä'' ja ''suljettu(tai aidattu) alue.'' Henki-sana syntyy kiinaksi sanoista ''taivas, suoja, vesi, sade, kolme persoonaa'' ja ''ihmeiden tekijä''.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =The Discovery of Genesis: How the Truths of Genesis Were Found Hidden in the Chinese Language | Julkaisija =Concordia Publishing House | Vuosi =1979 | Tekijä =C. H. Kang ja Ethel Nelson | Sivu =39, 54 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0570037927 | www =http://www.bibleetnombres.online.fr/genesis.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =3.4.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Suhde muihin luomiskertomuksiin==
Seitsemälle savitaululle kirjoitettu babylonialaisten luomiskertomus [[Enūma Eliš]] on hyvin erilainen kuin Raamatun luomiskertomus, mutta niissä on siitä huolimatta joitakin pieniä yhtäläisyyksiä kuten valon ilmestyminen ennen auringon luontia ja jumalien tarve levätä. <ref name="genesis-context">{{KirjaviiteMcKeown, | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wms. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Sivut = 12-15| Selite= Kappale: Genesis in the Literary and Cultural Context of the Ancient Near East| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}12−15</ref> Raamatun luomiskertomus on kuitenkin korostetun yksijumalainen, ja toisin kuin Enūma Elišissä, Raamatun kertomuksessa taivaan valoja tai merihirviöitä ei pidetä jumalina vaan Jumalan luomina. Tärkeä ero on myös se, että Raamatun luomiskertomuksen mukaan Jumala loi kaikkeuden tyhjästä ([[ex nihilo]]) kun taas Enūma Eliš alkaa [[kaaos|kaaostilanteesta]].<ref name="genesis-context" />
 
Seitsemälle savitaululle kirjoitettu babylonialaisten luomiskertomus [[Enūma Eliš]] on hyvin erilainen kuin Raamatun luomiskertomus, mutta niissä on siitä huolimatta joitakin pieniä yhtäläisyyksiä kuten valon ilmestyminen ennen auringon luontia ja jumalien tarve levätä. <ref name="genesis-context">{{Kirjaviite | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wm. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Sivut = 12-15| Selite= Kappale: Genesis in the Literary and Cultural Context of the Ancient Near East| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}</ref> Raamatun luomiskertomus on kuitenkin korostetun yksijumalainen, ja toisin kuin Enūma Elišissä, Raamatun kertomuksessa taivaan valoja tai merihirviöitä ei pidetä jumalina vaan Jumalan luomina. Tärkeä ero on myös se, että Raamatun luomiskertomuksen mukaan Jumala loi kaikkeuden tyhjästä ([[ex nihilo]]) kun taas Enūma Eliš alkaa [[kaaos|kaaostilanteesta]].<ref name="genesis-context" />
 
==Uskontokuntien tulkintoja==
 
===Kristilliset tulkinnat===
Jo varhaiskristillisenä aikana monet kristityt [[teologi]]t tulkitsivat Raamatun luomiskertomuksen [[allegoria|allegoristesti]] eli vertauskuvallisesti. Tällaisia tulkintoja vastaan [[Basileios Suuri]] kirjoitti kuitenkin saarnakokoelmansa ''[[Kuuden päivän luomistyö]]'', jossa hän väitti, että kertomus oli ymmärrettävä kirjaimellisesti: hänen mukaansa Jumala oli todellakin luonut maailman kuudessa päivässä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Basileos Suuri | Nimeke = Kuuden päivän luomistyö | Suomentaja = Heikki Koskenniemi, toim. Erkki Koskenniemi | Julkaisija = Suomen patristinen seura | Vuosi = 2015 | TunnisteISBN = ISBN 978-952-68145-2-0 | www = https://books.google.fi/books?id=YCcKWmtee5oC&pg=PA51&lpg=PA51#v=onepage&q&f=false }}</ref>
 
Yksi tärkeä ihmisen luomiseen liittyvä kysymys on ns.niin sanottu [[perisynti]]. 1. Mooseksen kirjan luvussa 3 kerrotaan, kuinka ensimmäiset ihmiset lankesivat syntiin. Roomalaiskirjeen 5. luku kertoo, miten tuo synti luettiin koko ihmiskunnan päälle ja ihmiskunta tarvitsi Sovittajaa. Kristillisyys näkee tuona sovittajana Jeesuksen Kristuksen. Jos ihmisen luomista ei oteta kirjaimellisesti, muuttuu myös Kristuksen sovitustyö ihmiskunnan puolesta.{{Lähde}}
Jo varhaiskristillisenä aikana monet kristityt [[teologi]]t tulkitsivat Raamatun luomiskertomuksen [[allegoria|allegoristesti]] eli vertauskuvallisesti. Tällaisia tulkintoja vastaan [[Basileios Suuri]] kirjoitti kuitenkin saarnakokoelmansa ''[[Kuuden päivän luomistyö]]'', jossa hän väitti, että kertomus oli ymmärrettävä kirjaimellisesti: hänen mukaansa Jumala oli todellakin luonut maailman kuudessa päivässä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Basileos Suuri | Nimeke = Kuuden päivän luomistyö | Suomentaja = Heikki Koskenniemi, toim. Erkki Koskenniemi | Julkaisija = Suomen patristinen seura | Vuosi = 2015 | Tunniste = ISBN 978-952-68145-2-0 | www = https://books.google.fi/books?id=YCcKWmtee5oC&pg=PA51&lpg=PA51#v=onepage&q&f=false}}</ref>
 
Yksi tärkeä ihmisen luomiseen liittyvä kysymys on ns. [[perisynti]]. 1. Mooseksen kirjan luvussa 3 kerrotaan kuinka ensimmäiset ihmiset lankesivat syntiin. Roomalaiskirjeen 5. luku kertoo miten tuo synti luettiin koko ihmiskunnan päälle ja ihmiskunta tarvitsi Sovittajaa. Kristillisyys näkee tuona sovittajana Jeesuksen Kristuksen. Jos ihmisen luomista ei oteta kirjaimellisesti, muuttuu myös Kristuksen sovitustyö ihmiskunnan puolesta.
 
===Juutalaiset tulkinnat===
Juutalainen [[midraš]] ja saarnojen tulkinnat kertovat, että luomiskertomusta edelsi kuusi asiaa: [[Toora]] ja Valtaistuin luotiin, [[patriarkka|patriarkkojen]] luominen ajateltiin ennalta, [[Israel]]in luominen ajateltiin ennalta, [[Jerusalemin temppeli]]n luominen ajateltiin ennalta, [[Messias|Messiaan]] nimi ajateltiin ennalta ja parannuksenteko ajalteltiin ennalta <ref>''Genesis Rabbah'' 1:4.</ref>
 
[[Mišna]] opettaa, että Jumala loi maailman kymmenellä jumalallisella lausumalla. Mišna kysyy, että eikö Jumala toki olisi voinut luoda maailman vain yhdellä lausumalla, ja vastaa itse, että jos Jumala olisi tehnyt niin, ihmiset pitäisivät luomakuntaa halvempana ja tuntisivat vähemmän tunnontuskia rikkoessaan sitä vastaan. <ref>''Mishnah Avot'' 5:1.</ref>
Juutalainen [[midraš]] ja saarnojen tulkinnat kertovat, että luomiskertomusta edelsi kuusi asiaa: [[Toora]] ja Valtaistuin luotiin, [[patriarkka|patriarkkojen]] luominen ajateltiin ennalta, [[Israel]]in luominen ajateltiin ennalta, [[Jerusalemin temppeli]]n luominen ajateltiin ennalta, [[Messias|Messiaan]] nimi ajateltiin ennalta ja parannuksenteko ajalteltiin ennalta <ref>''Genesis Rabbah'' 1:4.</ref>
 
== ListaLuettelo Raamatun luomiskertomuksista ==
[[Mišna]] opettaa, että Jumala loi maailman kymmenellä jumalallisella lausumalla. Mišna kysyy, että eikö Jumala toki olisi voinut luoda maailman vain yhdellä lausumalla, ja vastaa itse, että jos Jumala olisi tehnyt niin, ihmiset pitäisivät luomakuntaa halvempana ja tuntisivat vähemmän tunnontuskia rikkoessaan sitä vastaan. <ref>''Mishnah Avot'' 5:1.</ref>
 
== Lista Raamatun luomiskertomuksista ==
Raamattu sisältää noin 20 erillaista luomiskertomusta.<ref>Tom McLeish, [https://tcbmcleish.wordpress.com/2014/11/03/the-20-creation-stories-in-the-bible/amp/ The 20 (+) Creation Stories in the Bible]</ref>
 
* [[Evoluutioteorian vastustus]]
* [[Elämän alkuperä]]
 
==Huomiolista==
{{Huomiolista}}
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Nimeke = Genesis| Julkaisija = Wm. B. Eerdmans Publishing Co.| Vuosi =2008 | Tekijä = James McKeown| Isbn = 978-0-8028-2705-0 | kieli={{en}} }}
{{Viitteet}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = The ESV Study Bible| Julkaisija = Crossway Bibles| Vuosi =2008 | Julkaisupaikka = Wheaton, Illinois, USA| Isbn = 978-1-4335-0241-5 | Kieli = {{en}} }}
 
{{===Viitteet}}===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{raamatunpaikka|1. Moos. 1:1-31}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 2:1-25}}
* [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Raamatun+luomiskertomus+on+tiedett%C3%A4+uudessa+museossa+Yhdysvalloissa/1135226570605?ref=rss Raamatun luomiskertomus on tiedettä uudessa museossa Yhdysvalloissa, HS, 14.4.2007, Pekka Mykkänen]
* [http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkija+Raamattu+ei+kerro+ajan+alusta/1135249913985 Tutkija: Raamattu ei kerro ajan alusta]. Helsingin sanomatSanomat 9.10.2009.
 
[[Luokka:Vanha testamentti]]
51 834

muokkausta