Ero sivun ”Olavinlinna” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 81.209.84.227 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 44:
 
[[Tiedosto:Kleineh, Olavinlinna.jpg|thumb|250px|[[Oscar Kleineh]]in maalaus Olavinlinnasta vuodelta 1870, ennen kunnostustöiden alkua.]]
[[Suuri Pohjan sota]] alkoi vuonna 1700. Tämä vaikutti Olavinlinnaan siten, että se antautui venäläisille vuonna 1714. Samalla venäläiset purkivat Pyhän Eerikin tornin, josta jäi vain kaksi alinta kerrosta jäljelle. Vuonna 1721 solmittu [[Uudenkaupungin rauha]] lopetti sodan, jonka jälkeen Ruotsi-Suomi sai itselleen myös Savonlinnan alueen. Vuonna 1741 alkoi [[hattujen sota]], joka päättyi [[Turun rauha]]an 1743. Tällöin Olavinlinna jäi Venäjän alueelle. Venäläiset rakensivat linnoituksen alueelle [[Bastionijärjestelmä|bastioneja]]. Vuonna 1788 linnaan rakennettiin suojamuurattu vesikanava, koska suomalaiset ja ruotsalaiset tarkka-ampujat pystyivät helposti tappamaan vedenhakijat piirittäessään linnaa. Uuden linnan osan nimeksi tuli Suvorovin esilinna [[Aleksandr Suvorov]]in mukaan. Vuonna 1791 Paksu torni tuhoutui ruutivaraston räjähtäessä. Tilalle rakennettiin Paksu bastioni. Linnan sotilaallinen merkitys loppui, kun Suomesta tuli [[Suomen suuriruhtinaskunta]] vuonna 1809. Linnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 saakka.<ref name="Kauranen_59">Kauranen s. 59</ref><ref name="kansallismuseo_historia" /> .
 
===Myöhempi käyttö===