Ero sivun ”Vasa (laiva)” versioiden välillä

[[Tiedosto:Vasa from port1.jpg|thumbpienoiskuva|upright|''Vasa''-laiva museoituna [[Tukholma]]n Vasa-museossa.]]

'''Vasa''' (''Wasa'') oli [[Ruotsi]]n kuninkaan [[Kustaa II Aadolf]]in lippulaiva, joka upposi 10. elokuuta [[1628]] [[Tukholma]]n edustalla aloitettuaan juuri neitsytmatkansa. Vuonna 1961 laiva nostettiin merenpohjasta. Laivaa ruiskutettiin 17 vuotta säilöntäaine [[polyetyleeniglykoli]]lla<ref name="magnuss">[https://web.archive.org/web/20101029231911/http://www.mmk.su.se/~magnuss/peg.html Polyetylene glycol (PEG) treatment,] The Vasa's New Battle (Internet Archive)</ref> tilapäisessä säilytyspaikassa [[Wasavarvet]]illa. Vuodesta 1990 lähtien alus on ollut sille perustetussa [[Vasa-museo]]ssa [[Tukholma]]ssa.

[[Tiedosto:The Wasa from the stern.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|upright|''Vasan'' peräosa.]]

''Vasa'' rakennettiin vuosina 1621–1625. Kauppalaivojensa suojelemiseksi ja noustakseen merimahdiksi Ruotsi katsoi tarvitsevansa entistä voimakkaamman [[Merivoimat|laivaston]], niinpä kuningas [[Kustaa II Aadolf]] määräsi rakennettavaksi Ruotsin laivastolle uuden lippulaivan. ''Vasa''-laivasta piti tulla koko Ruotsin laivaston ylpeys.

''Vasa'' rakennettiin tukholmalaisella [[telakka|telakalla]], ja rakennustöitä valvomaan värvättiin kaksi kuninkaan suosioon noussutta laivanrakentajaa, [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[Antonius Monier]] ja [[Yhdistyneet provinssit|hollantilainen]] [[Henrik Hybertsson]]. Vuonna 1625 Hybertsson sairastui vakavasti, jolloin työtä jatkoi Hybertssonin assistentti [[Hein Jacobsson]]. Hybertsson kuoli vuonna 1627 eikä siis nähnyt ''Vasan'' onnetonta neitsytmatkaa.

Rakennustöiden edetessä ilmeni vaikeuksia. Esimerkiksi eräässä vaiheessa rakentaminen hidastui, sillä telakalle ei ollut tuotu tarpeeksi [[puu]]tavaraa. ''Vasaa'' varten piti kaataa tuhatkunta tammea. Kuninkaan käskystä ''Vasaan''alukseen rakennettiin toinen, ylimääräinen tykkikansi. Tykkikannen rakentamiseksi laivan alkuperäisiä pohjapiirroksia jouduttiin muuttamaan, mikä aiheutti laivanrakentajille ongelmia, sillä rakennustyöt oli silloin jo aloitettu.

''Vasa'' valmistui vuonna 1626, vaikka laivan neitsytmatka tapahtuikin vasta kaksi vuotta myöhemmin. Valmistuessaan ''Vasa''laiva oli Ruotsin laivaston voimakkain sota-alus ja suurimpia [[sotalaiva|sotalaivoja]] koko [[Eurooppa|Euroopassa]]. Kolmikantisen aluksen pituus oli 69 metriä (vesilinjassa 46,5 metriä) ja korkeus kölistä mastonhuippuun 52 metriä. Vasa painoi noin 1&nbsp;200 [[tonni]]a. Se oli varustettu 64 järeällä [[kanuuna]]lla.

Ajan tavan mukaisesti laiva oli koristeltu lukuisin [[veistos|veistoksin]], ja siitä oli määrä tulla paitsi Ruotsin laivaston suurin ja voimakkain, myös kaunein alus. Laivan [[patsas|patsaat]] ja veistokset esittivät muun muassa [[Raamattu|Raamatun]] hahmoja, [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen jumaltaruston]] sankareita ja muinaisen [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] [[Rooman keisari|keisareita]]. Nelimetrinen loikkaava leijona keulakuvana symboloi suurvalta-asemaan kohonneen kuningaskunnan mahtia. Vanhojen merimiesuskomusten mukaan koristeiden tarkoituksena oli suojella laivaa tuholta, mutta todellisuudessa niiden tuoma valtava ylipaino oli osasyy laivan uppoamiseen. Mahdollinen lisäsyy uppoamiseen oli laivan vinous, jonka epäillään johtuneen [[ruotsalaiset|ruotsalaisten]] ja [[hollantilaiset|hollantilaisten]] puuseppien erilaisista mittayksiköistä. Tutkijoiden mukaan erilaisten mittayksiköiden käyttö saattoi olla syy laivan epäsymmetrisyyteen ja sitä kautta uppoamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/vasa-laiva_oli_yllattavan_vino_-_siksiko_se_upposi/6177691 | Nimeke = Vasa-laiva oli yllättävän vino - siksikö se upposi? | Tekijä = Wallius, Anniina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 12.6.2012 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 12.6.2012}}</ref>

[[Tiedosto:The Wasa from the Bow.jpg|thumbpienoiskuva|''VasaVasan''-laivan keula.]]

''Vasa'' lähti neitsytmatkalleen 10. elokuuta 1628 Tukholman satamasta. Tarkoitus oli noutaa matkaan kauempana sijaitsevasta Vaxholmin tukikohdasta vielä 300 miestä. Sää oli ollut tyyni, mutta kun Vasa oli ehtinyt matkata noin neljännestunnin ajan ja vajaat 1&nbsp;300 metriä, äkillinen tuulenpuuska tarttui sen purjeisiin ja kaatoi sen kello neljän ja viiden välillä iltapäivällä. Merivesi syöksyi sisään tykkiporteista, ja alus alkoi nopeasti vajota kohti merenpohjaa. Aikalaisten mukaan onnettomuudessa hukkui noin 50 ihmistä;. hylynHylyn läheltä on löydetty 25 [[Ihmisen luuranko|luurankoa]]. ''Vasa'' upposi muutamassa minuutissa Tukholman edustalle [[Tegelviken]]in kohdalle noin 30 metrin syvyyteen ja makasi siellä sitten hyväkuntoisena 333 vuotta.

''Vasan'' uppoamisesta kuultuaan kuningas Kustaa II Aadolf kirjoitti kirjeen, jossa hän määräsi laivan uppoamisesta vastuussa olevia rangaistaviksi. Uppoavasta laivasta pelastunut ''Vasan''aluksen [[merikapteeni|kapteeni]] [[Söfring Hansson]] pidätettiin, mutta hänet todettiin syyttömäksi ja vapautettiin ilman rangaistusta.

''Vasan'' uppoamissyy oli liian ylhäällä ollut [[painopiste]], minkä vuoksi pienikin kallistuminen riitti kaatamaan laivan. Rakentamisen aikana tehtyjen aikataulu-, koko- ja aseistusmuutosten vuoksi ''Vasan''aluksen painolasti oli yksinkertaisesti liian kevyt, eikä sitä tilanpuutteen vuoksi voinut lisätä, joten laiva ui liian korkealla. ''Vasan''Aluksen on arvioitu olleen niin kiikkerä, että se olisi voinut kaatua tuulen ollessa vain 2 &nbsp;m/s.<ref>Fairley, R. E. and Willshire, M. J. Why the Vasa Sank: 10 Problems and Some Antidotes for Software Projects. IEEE Software, vol. 20, no. 2 (Mar/Apr 2003) s. 18-25.</ref>

[[Tiedosto:Different types of cannon balls Vasa.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|''Vasasta'' löytyneitä [[kanuuna]]nkuulia.]]

''Vasan'' kallisarvoiset [[pronssi]]sta taotut [[kanuuna]]t nostettiin hylystä [[sukelluskello]]jen avulla jo vuosina 1663–1665. Työn tekivät Albreckt von Treilebenin ja Andreas Peckellin johtamat ruotsalais-suomalaiset ryhmät<ref>Cederlund, Carl Olof (2006). Vasa I, The Archaeology of a Swedish Warship of 1628, toim. Fred Hocker. Sivu 88–89. ISBN 91-974659-0-9</ref>. Koska silloisella tekniikalla ''Vasaa'' ei vielä kyetty nostamaan, laivan [[hylky]] jätettiin rauhaan.

Ruotsalainen merihistorioitsija [[Anders Franzén]] löysi vuonna 1956 Tukholman edustalta meren pohjasta puulaivan, joka myöhemmin osoittautui ''VasaVasaksi''-laivaksi. Franzén oli etsinyt hylkyjä merestä veneellä ja vaijerin päässä olevalla puukairalla. Hän oli 1950-luvun alkupuolella oivaltanut, ettei [[Itämeri|Itämeressä]] elä uponneiden laivojen puuta syövää [[laivamato]]a. Itämerestä saattaisi siten löytyä vanhoja puurunkoisten alusten hylkyjä, joiden kaltaiset hylyt eivät muualla ole säilyneet. Franzénin käyttämän kairan osuessa meren pohjalla olevaan puurakennelmaan jää kairaan pintaan nostettavaksi osa puuta. Järjestelmällisellä kairan meren pohjaan laskemisella ja nostamisella Franzén arveli löytävänsä ''Vasan'' tai muita puurunkoisia aluksia, joita Tukholman edustalle oli uponnut.

Hylyn tunnistuksen ja monien nostoyritysten jälkeen ''Vasa'' onnistuttiin viimein 24. huhtikuuta 1961 nostamaan pinnalle. Alus vietiin heti tukholmalaiselle kuivatelakalle, missä sitä kunnostettiin ja tutkittiin. Tutkijat ovat yleisesti sitä mieltä, että koska laivamadot eivät ole kyenneet vaurioittamaan laivan hylkyä,. ''Vasa''Alus on [[1600-luku|1600-luvun]] parhaiten säilynyt laiva.

[[Tiedosto:Vasamuseet 2008.jpg|thumbpienoiskuva|Vasa-museo ulkopuolelta nähtynä.]]