Versio 20. lokakuuta 2019 kello 18.36 muokkaa Nimimerkki951 (keskustelu \| muokkaukset) 3 398 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 5. marraskuuta 2019 kello 00.39 muokkaa kumoa Dankos10 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 4 662 muokkausta Linkin päivitys Uudempi muutos →
Rivi 13: Kuntarajoihin perustuva luokitus on muodostunut ongelmalliseksi kuntauudistusten myötä, jolloin saman kunnan alueella on sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö mahdollistaa alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun. Kaupunkialueiden tunnistaminen ja rajaaminen perustuu kaksiosaiseen menetelmään. Ensimmäisessä vaiheessa [[~~taajama~~Taajamat Suomessa\|taajamista]] valitaan ne, jotka kokonsa perusteella voidaan määritellä kaupunkimaisiksi väestökeskittymiksi. Toisessa vaiheessa muodostetaan näille kaupunkitaajamille kaupunkimaisen alueen raja. Taajamissa rakennusten välinen välimatka ei saa ylittää 200 metriä. Taajaman väestömäärän avulla saadaan kunkin asutuskeskittymän koko. Lähtökohtana on, että taajamassa täytyy olla vähintään tietty määrä asukkaita, jotta sitä voidaan kutsua kaupunkimaiseksi. Suomessa on 104 yli 5 000 asukkaan taajamaa. Kaupunkimaisiksi määritellään ne taajamat, joissa asukasmäärä ylittää 15 000.<ref name="menetelmäkuvaus">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135819&lan=fi \| Nimeke = Kaupungin–maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet – tekninen menetelmäkuvaus \| Tekijä = Suomen ympäristökeskus \| Selite = \| Julkaisija = Suomen ympäristökeskus \| Viitattu = 22.3.2013}}</ref>

Ero sivun ”Kaupunkialue” versioiden välillä