Ero sivun ”Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 109.240.126.40 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 62.197.164.194 tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Jotakin
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 74:
Suomen suuriruhtinaskunnan käsite oli syntynyt jo 1500-luvulla paljolti siitä syystä että [[Ruotsin kuningas|Ruotsin kuninkaan]] arvonimiin lukeutui vuodesta 1577 myös Suomen suuriruhtinaan arvo. Hallinnollista ja valtiollista merkitystä tämä käsite sai kuitenkin vasta Venäjän vallattua maan [[Suomen sota|Suomen sodassa]] vuosina 1808–1809. Suuriruhtinaskunta syntyi vuonna 1809 [[Porvoon maapäivät|Porvoon maapäivillä]] eli [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]]. Suuriruhtinaskunnan suvereeni hallitsija, [[Suomen suuriruhtinas]], oli [[Venäjän keisari]], hallitsijasukuna [[Romanov]]-suku. Suomessa keisaria edusti [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]], joka johti [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija|suuriruhtinaskunnan armeijaa]]. Venäjän valtiollisen rakenteen ja suomalaisten aloitteellisuuden kautta Suomen suuriruhtinaskunnalle muotoutui autonominen eli [[Itsehallinto|itsehallinnollinen]] asema, joka laajeni 1800-luvun lopulle asti. Suuriruhtinaskuntaan perustettiin vuonna 1816 entisestä, vuonna 1809 perustetusta hallituskonseljista [[Suomen senaatti]] ja sen eri toimituskunnat maan tärkeimmäksi sisäiseksi hallintoelimeksi.<ref>Klinge 1997, Jutikkala & Pirinen 2002, Pulma 2003a, Zetterberg 2003, Jussila 2004, Ylikangas 2007</ref>
 
Taloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset Suomen suuriruhtinaskunnassa olivat sidoksissa muutoksiin emämaa Venäjällä ja muualla [[Eurooppa|Euroopassa]]. Suuriruhtinaskunnan historia jakautuu kolmeen eri vaiheeseen. Aluksi oli vuosien 1809–1855 hitaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kausi. Toista vaihetta luonnehti vuosien 1856–1916 voimakas teollinen ja taloudellinen kasvu sekä sivistyksellinen, poliittinen ja kulttuurinen edistyminen, sekä itsehallinnon laajentuminen (vuoteen 1889 asti). Kolmantena olivat vuosien 1889–1916 venäläistämispolitiikan kaudet. Suomen suuriruhtinaskunta lakkasi ja Suomen yhteys Venäjään katkesi [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistyessä]] vuonna 1917 [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] Venäjällä aiheuttaman valtiollisen hajoamisen yhteydessä.<ref>Haapala 1995, Jussila 2004 ja 2007, Ylikangas 2007</ref>terve terve suomi
 
== Suomen suuriruhtinaskunnan synty ==