Ero sivun ”Johannes Virolainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.44.58 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MsaynevirtaBOT tekemään versioon. |
|||
Rivi 122:
Kesällä 1980 [[Turku|Turussa]] pidetyssä puoluekokouksessa Virolainen hävisi Keskustapuolueen puheenjohtajuuden nuorelle [[Paavo Väyrynen|Paavo Väyryselle]], joka oli nopeasti noussut Kekkosen suosikiksi ja yhdeksi K-linjan keulahahmoista. Myös Virolaisen kannattama Keskustan järjestöpäällikkö Antti Mäki-Reinikka hävisi puoluesihteerin vaalin Väyrysen aisaparille [[Seppo Kääriäinen|Seppo Kääriäiselle]].<ref>Sarlund, s. 81.</ref> Tämän jälkeen Johannes Virolainen tokaisi: ''"Kansanvalta on puhunut, pulinat pois."'', josta syntyi lentävä lause muodossa "''Kansa on puhunut, pulinat pois.''"<ref>Keskustan entisen puoluesihteerin Pekka Perttulan mukaan Virolaista on lainattu aiemmin väärin. Marko Junkkari, Pulinan poistaminen vei keskustan luonteen -kolumni Helsingin Sanomat 12.5.2019.</ref> Samanaikaisesti Turun puoluekokouksen kanssa pidettiin Helsingissä [[Karjalan Liitto|Karjalan Liiton]] 40-vuotisjuhla, jossa oli suuri osa Virolaisen kannattajista.<ref>Blåfield & Vuoristo, s. 149.</ref> Kun puheenjohtajavaalin tulos ilmoitettiin presidentti Urho Kekkoselle, tämä tuumasi: ''"Yksikin ääni olisi riittänyt."'' Kun Kekkonen keväällä 1981 moitti pääministeri [[Mauno Koivisto]]a saamattomuudesta ja kehotti tätä eroamaan, Virolainen asettui tukemaan Koivistoa, joka kieltäytyi pyytämästä eroa niin kauan kuin hänen hallituksensa nauttii eduskunnan luottamusta.<ref>Esko Rekola: ''Viran puolesta'', s. 272. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998.</ref>
Puolueen [[K-linja]], keulahahmoinaan Väyrynen ja Ahti Karjalainen, kampanjoi Kekkosen epäsuosioon joutuneen ja "ulkopoliittisesti epäluotettavan" Virolaisen kaatamiseksi. Virolaisella oli kuitenkin vielä vankka suosio Keskustapuolueen kentällä. Kun Kekkonen oli eronnut virastaan 1981 ja Keskustapuolue äänesti presidenttiehdokastaan Kuopion puoluekokouksessa, Virolainen voitti uuden puoluejohdon tukeman Ahti Karjalaisen selvin luvuin 2666–1365. Yksi puoluekokousedustaja äänesti maaherra [[Kauko Sipponen|Kauko Sipposta]].<ref>Blåfield & Vuoristo, s. 193.</ref> Karjalaisen häviö oli K-linjalle raskas arvovaltatappio. Itse presidentinvaaleissa 1982 Virolainen tuli kolmanneksi SDP:n Mauno Koiviston ja Kokoomuksen [[Harri Holkeri]]n jälkeen 16,9 prosentilla äänistä ja 53 valitsijamiehellä. Virolainen on korostanut muistelmissaan, että hänen ja Karjalaisen
Kun [[Keijo Rosberg]] vuonna 1982 voitti [[Formula 1]] -maailmanmestaruuden ensimmäisenä suomalaisena ja pohjoismaalaisena, silloinen kulttuuriministeri [[Kalevi Kivistö]] ei järjestänyt hänelle minkäänlaista vastaanottoa kotimaassa. Sen sijaan eduskunnan puhemiehenä toiminut Virolainen kutsui Rosbergin juhlakahveille eduskuntaan tämän käydessä Suomessa.<ref>Sarlund 1999, s. 227.</ref>
| |||