Ero sivun ”Sosiaalisen identiteetin teoria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
==Teoria ja sen sen synty==
 
Otettuaan vastaan sosiaalipsykologian professuurin [[Bristol]]in yliopistossa vionna [[1967]] Tajfel toteutti kuuluisat [[minimaalisten ryhmien kokeet|minimaalisten ryhmien kokeensa]] paikallisista koulupojista koostuvilla satunnaisesti muodostetuilla ryhmillä. Ryhmät alkoivat spontaanisti noudattaa ryhmäkuuluvuuden mukaista [[sisäryhmä]]n suosintaa. Näiden tutkimusten oli määrä edustaa perustasoa, jonka mukaan voitaisiin määritellä ''kollektiivisen ennakkoluuloisuuden'' välttämättömät ja riittävät edellytykset.

Minimaalisten ryhmien kokeet osoittivat, että pelkkä [[luokittelu]] voi tuottaa ryhmien välistä erilaistumista. Tulosten perusteella Tajfel js John Turnerin kehittivät sosiaalisen identiteetin teorian (SIT),Tajfelin jokaomin useinsanoin tiivistetäänilmaistuna seuraavasti:
 
''Tämän merkityksen he löysivät omaksuessaan toimintastrategian, jonka tarkoituksena oli luoda toiminnassa toteutuva ero oman 'ryhmän' ja toisen 'ryhmän' välille - ero todella minimaalisen 'sosiaalisen järjestelmän' muodostavien kahden sosiaalisen kategorian välille. Eroavuus 'toisesta' kategoriasta tuotti...omalle ryhmälle identiteetin ja loi näin eräänlaisen merkityksen muutoin tyhjään tilanteeseen".'' (Tajfel 1972, 39-40)
 
Tulosten perusteella Tajfel js John Turnerin kehittivät sosiaalisen identiteetin teorian (SIT), joka usein tiivistetään seuraavasti:
 
''Ihmiset määrittelevät itsensä ryhmäjäsenyyksiensä avulla, ja saavuttaakseen myönteisen itsemäärittelyn, pyrkivät saavuttamaan sisäryhmälleen etua tai paremmuutta vertailun kohteena oleviin ulkoryhmiin nähden.''
 
==Teorian kehys==
Sosiaalisen identiteetin teorian kehyksenä on oletus yhteiskunnan rakentumisesta hierarkkisesti eri sosiaaliryhmiksi, jotka ovat valta- ja statussuhteissa toisiinsa (esim. miehet ja naiset, [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] mustat ja valkoiset, [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] [[katolilaiset]] ja [[protestantit]], [[Malesia]]n [[malaijit]] ja [[kiinalaiset]]). Valta- ja statuserot ovat ominaisia myös pienempien ja lyhytaikaisempien ryhmien välisissä suhteissa, esimerkiksi koululuokkien välillä. Perusoletus on, että sosiaaliset luokat (suuret ryhmät kuten [[kansakunta]] tai [[kirkkokunta]] tai pienemmät ryhmät kuten [[organisaatio]] tai [[kerho]]) luovat jäsenilleen sosiaalisen identiteetin. Sosiaalinen identiteetti määrittelee yksilölle, kuka hän on ja kuvaa ja arvioi mitä siitä seuraa. Sosiaaliset identiteetit eivät vain kuvaile jäseniä, vaan ne myös määräävät normeja ja arvioivat jäsenyyden merkitystä. Esimerkiksi kuuluminen sosiaaliseen luokkaan ”[[mustalainen]]” ei vain tarkoita, että yksilö määrittelee ja arvioi itse olevansa mustalainen ja että muut määrittävät ja arvioivat häntä mustalaisena, vaan myös sitä, että hän käyttäytyy mustalaiselle luonteenomaisella tavalla.