Ero sivun ”Poltergeist” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee räyhänhenkeä. Muita merkityksiä on lueteltu [[Poltergeist (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
__notoc__
'''Poltergeist''' ([[saksan kieli|saks.]] ''polter'' 'melu' + ''geist'' 'henki', [[suomen kieli|suomeksi]] myös '''räyhähenki''' tai '''meluhenki''', vanhoissa kirjatuissa tapauksissa myös '''piru'''
[[paranormaali ilmiö|paranormaalina pidetylle ilmiölle]], jolle on tunnusomaista esineiden liikkuminen
sekä erilaiset ääni-ilmiöt, jotka tapahtuvat ilman havaittavaa tai pääteltävissä olevaa aiheuttajaa.<ref>George Owenin analyysi, Manning s.175</ref>
Ääniä on kuvattu tapauksissa erilaisiksi kuten sahaaviksi, raapiviksi tai koputuksiksi. Esineet voivat liikkua hyvin nopeasti mutta äänettömästi elleivät törmää tai putoa.<ref>Spencer s.265</ref><ref>Manning s.63</ref>
==Selityksiä==
Ilmiölle voidaan usein löytää ns. keskushenkilö, jonka läsnäollessa ilmiöitä tapahtuu. Hänen ei tarvitse olla ilmiön välittömässä tapahtumapaikassa, vaan ne voivat tapahtua esimerkiksi huoneiston muissa huoneissa. Paranormaalin selityksen mukaan hän on tällöin ilmiön aiheuttava energianlähde tai kokoaja, mutta ei tee tätä tietoisesti.
Ilmiöt voivat olla kovinkin rajuja.<ref>Eysenck–Sargent, s. 103.</ref>
Spiritualistisen selityksen mukaan poltergeist on esiin pyrkivä [[henki]] tai [[sielu]], joka haluaa ottaa yhteyttä ihmiseen.<ref>Myers s.343-347</ref>
Poltergeist tulee kuitenkin erottaa [[spiritismi|spiritismistä]], joka perustuu aktiiviseen yritykseen ottaa yhteyttä edesmenneiden sieluihin tai henkiin, joita voidaan pyytää todistamaan läsnäolonsa esineitä liikuttamalla tai antamalla läsnäolijoille vastauksia merkeillä kuten koputukset. Myöskään [[kummitus|kummittelu]] ei kuulu poltergeist-ilmiöön.
Skeptikoiden mukaan poltergeistit ovat huijauksia, väärin tulkittuja luonnollisia tapahtumia, hallusinaatioita tai mielikuvitusta.<ref>Häyry–Karttunen–Virtanen 1989: 213–.</ref>
== Ilmiön historia ==
Vanhimmat räyhähenkeen viittaavat kirjatut kertomukset ovat peräisin jo [[antiikin Rooma]]sta, ja sen jälkeen muistiin merkittyjä mahdollisia poltergeisteja on lähes joka aikakaudelta. Skeptikoiden mukaan keskushenkilöt ovat kuitenkin saaneet vaikutteet toimintaansa lukemalla tai kuulemalla vastaavista tapauksista ja niiden aiheuttamasta huomiosta.
Rivi 14 ⟶ 23:
Suomessa jonkin verran maineikkaita ovat vuoden [[1946]] [[Mäkkylän kummitus]], joka sai sen aikaisessa lehdistössä huomiota, ja [[1800-luku|1800-luvun]] lopun [[Martinin pirut]], josta saatiin oikeudessa valaehtoisia todistuksia.<ref>Mustonen, s. 75.</ref> Tyypillisen poltergeist-tarinan, [[Salkko-Niila]]n tapauksen, on [[Inarijärvi|Inarijärven]] eteläpuolelta kirjaansa "Lapin muisteluksia" taltioinut myös [[Samuli Paulaharju]].
[[Matthew Manning]]in tapaus herätti runsaasti huomiota [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]].
Uusin huomiota herättänyt suomalainen poltergeist-tapaus on vuodelta [[1974]] [[Lahti|Lahdesta]], jossa väitetty kummittelu tapahtui noin 60-vuotiaan pariskunnan talossa. Keskushenkilönä oli vaimo. [[Heikki Tikkala]] kertoo kirjassaan ''Olevaisen yöpuoli'' yksityiskohtaisesti ilmiöstä vietettyään yön pariskunnan luona ja haastateltuaan heitä. <ref>Tikkala, s. 124–130.</ref>
Rivi 28 ⟶ 37:
*{{Kirjaviite|Tekijä=Simonsuuri, Lauri|Nimeke=Myytillisiä tarinoita|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura|Vuosi=1975|Paikka=Hämeenlinna Arvi A.Karisto Oy|Tunniste=ISBN 951-717-050-5}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Spencer, Anne & John|Nimeke=The Encyclopedia of Ghosts And Spirits|Julkaisupaikka=Lontoo|Julkaisija=Headline Book Publishing PLC|Vuosi 1992|Tunniste=ISBN 0-7472-0508-6}}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Frederick W. Myers|Nimeke=Ihmisen itselöllisyys ja sen eloonjääminen ruumiin kuoleman jälkeen|Julkaisija=Arvi A. Karisto Oy|Vuosi=1927}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| |||