Ero sivun ”Pasilan rautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 34:
== Asemarakennus ==
Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskukseen, [[Mall of Tripla]]an. Aseman ja kauppakeskuksen ohi niiden eteläpuolitse kulkee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.
== Historia ==▼
Nykyinen asemarakennus on Pasilan neljäs asemarakennus, mikäli väliaikaisia rakennuksia ei oteta huomioon.<ref name="Talouselämä">{{lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Pasilan torstaina avattava uusi asema on jo neljäs samalla paikalla | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 14.10.2019 | www = https://www.talouselama.fi/uutiset/pasilan-torstaina-avattava-uusi-asema-jo-neljas-samalla-paikalla-triplan-avulla-koko-keskus-nousee-ransistyneesta-takamaasta-helsingin-kakkoskeskustaksi/fcbfe714-efee-4c6f-b2f8-755066b02bb2}}</ref>▼
Pasilan ensimmäinen asemarakennus rakennettiin 1890-luvulla todennäköisesti [[Bruno Granholm]]in suunnittelemana<ref name="Talouselämä" /> ratapiha-alueen länsilaidalle nykyisen [[Toralinna]]n pohjoispuolella.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://paulijokinen.fi/pasilan-kolme-asemaa-mita-tapahtui-vanhimmalle/ |Nimeke = Pasilan kolme asemaa - mitä tapahtui vanhimmalle? | Kirjoittaja = Pauli Jokinen | Viitattu = 17.10.2019}}</ref> Sen alkuperäisen nimi oli läheisen maatilan mukaan Fredriksberg.<ref name=uuttahelsinkia>{{verkkoviite | Osoite = https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia | Nimeke = Pasila, historia | Sivusto = uuttahelsinkia.fi | Viitattu = 17.10.2019}}</ref> Aseman läheisyyteen muodostui 1900-luvun alussa pientaloalue, vanha Puu-Pasila.<ref name="Talouselämä" />▼
1920-luvulla rautateiden matkustajaliikenne siirrettiin alkuperäisen ratapihan itäpuolelle rakennetuille uusille raiteille, ja alkuperäinen ratapiha jäi ainoastaan tavaraliikenteen käyttöön. Tällöin uudeksi henkilöliikenteen asemarakennukseksi rautatien itäpuolelle siirrettiin [[Vammeljoki|Vammeljoen]] puinen asemarakennus [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]].<ref name="Talouselämä" /> Samalla kuitenkin katkesi suora kulkuyhteys asemarakennuksen ja Puu-Pasilan välillä. Aseman läheisyydessä nykyisen Itä-Pasilan alueella oli vain teollisuushalleja ja varastoja<ref name="Talouselämä" />. Pasilan aseman tärkein merkitys olikin vaihtoasemana, jossa voitiin siirtyä rantarataa pitkin Helsinkiin saapuvista junista päärataa pitkin Helsingistä pohjoiseen kulkeviin juniin tai päinvastoin. ▼
Aseman suomenkielisen nimen Pasila [[Rautatiehallitus]] vahvisti käyttöön vuonna 1925. Nimi johtui Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta Karl Pasilasta, jonka nimeä oli muutoinkin jo alettu käyttää myös alueen nimenä.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 126 | Luku = Pasila–Böle–Fredriksberg | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref> Aseman ruotsinkielisenä nimenä pysyi tällöin edelleen Fredriksberg, vaikka [[Pasila]]n kaupunginosan ruotsinkielinen nimi oli Böle.▼
[[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] ''[[Pro Helsingfors]]'' -suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Helsingin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Matti ja Sari Vesikansa | Nimeke = Kantakaupunkimme - Ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä | Sivut = 96-97 | Luku = Keskustan suunnittelun taustaa |Julkaisija = Helsinki-Seura | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-9418-01-6}}</ref>▼
[[Itä-Pasila]]n rakentamisen yhteydessä vanha asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Vuonna 1984 rakennus siirrettiin läheiselle Veturitorille [[Suomen Rauhanliitto|Suomen Rauhanliiton]] toimitiloiksi, [[Rauhanasema]]ksi.<ref name="Talouselämä" /> Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus tehtiin pilarien varaan raiteiden yläpuolelle<ref name=uuttahelsinkia />, ja siinä oli myös liiketiloja ja ravintoloita. Liikekeskuksena se kuitenkin menestyi huonosti.<ref>{{lehtiviite | Kirjoittaja = Teemu Kuusijoensuu | Otsikko = Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmukohtaharha” voi koitua kauppakeskuksen kohtaloksi | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 16.10.2019 | www = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006274247.html}}</ref>▼
Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi 27. toukokuuta 1990.<ref>https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003586973.html</ref> Uuden aseman valmistumisesta lähtien Pasilassa ovat pysähtyneet lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat.{{lähde}} Lipunmyynti Pasilan asemalla lopetettiin vuoden 2016 alusta.<ref>http://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731</ref> ▼
Vuonna 1990 valmistunut asemarakennus suljettiin lopullisesti 19. kesäkuuta 2017, minkä jälkeen se purettiin uuden aseman ja kauppakeskus Triplan tieltä. Jo sitä ennen, 3. huhtikuuta 2017 oli asemalaiturien yläpuolelle hieman pohjoisemmaksi valmistunut väliaikainen asemarakennus. Nykyinen asema ja siihen liittyvä kauppakeskus Tripla avattiin 17. lokakuuta 2019.▼
=== Pasilan tavararatapiha ===▼
Pasilan aseman länsipuolella ja aseman laituritasoa alempana, nykyisen [[Keski-Pasila]]n alueella oli Pasilan entisen tavararatapihan alue. Se sijaitsi laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu [[Töölönjärvi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/toolon_nimi.shtml | Nimeke = Helsingin Töölön kylän nimi | Tekijä = Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 | Ajankohta = Elokuu 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 15. huhtikuuta 2013 | Kieli = }}</ref> ▼
Pasilan ratapihalta alkoi myös [[Sörnäisten satama]]an ja [[Pasilan konepaja]]lle johtanut sivurata. ▼
Sekä Pasilan tavararatapiha että [[Sörnäisten satamarata]] poistuivat käytöstä vuonna 2008, kun [[Vuosaaren satama]] valmistui ja rahtilaivaliikenne Sörnäisten satamasta siirtyi sinne. Ratapihan tilalle Keski-Pasilaan alettiin suunnitella liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.lvm.fi/web/fi/48|Nimeke=Suurimmat väylähankkeet|Julkaisu=Liikenne- ja viestintäministeriö|Viitattu=3. toukokuuta 2009}}</ref><ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Pasila/Keski-Pasila|Nimeke=Keski-Pasilan suunnitelma|Julkaisu=Helsingin kaupunki|Viitattu=26. toukokuuta 2009}}</ref>▼
== Junien normaalit lähtöraiteet ==
Rivi 72 ⟶ 95:
** 518 [[Ilmala]]-Pasila–[[Jakomäki]]–[[Hakunila]]–[[Kuninkaanmäki]]
▲== Historia ==
▲Nykyinen asemarakennus on Pasilan neljäs asemarakennus, mikäli väliaikaisia rakennuksia ei oteta huomioon.<ref name="Talouselämä">{{lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Pasilan torstaina avattava uusi asema on jo neljäs samalla paikalla | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 14.10.2019 | www = https://www.talouselama.fi/uutiset/pasilan-torstaina-avattava-uusi-asema-jo-neljas-samalla-paikalla-triplan-avulla-koko-keskus-nousee-ransistyneesta-takamaasta-helsingin-kakkoskeskustaksi/fcbfe714-efee-4c6f-b2f8-755066b02bb2}}</ref>
▲Pasilan ensimmäinen asemarakennus rakennettiin 1890-luvulla todennäköisesti [[Bruno Granholm]]in suunnittelemana<ref name="Talouselämä" /> ratapiha-alueen länsilaidalle nykyisen [[Toralinna]]n pohjoispuolella.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://paulijokinen.fi/pasilan-kolme-asemaa-mita-tapahtui-vanhimmalle/ |Nimeke = Pasilan kolme asemaa - mitä tapahtui vanhimmalle? | Kirjoittaja = Pauli Jokinen | Viitattu = 17.10.2019}}</ref> Sen alkuperäisen nimi oli läheisen maatilan mukaan Fredriksberg.<ref name=uuttahelsinkia>{{verkkoviite | Osoite = https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/pasila/asuminen/historia | Nimeke = Pasila, historia | Sivusto = uuttahelsinkia.fi | Viitattu = 17.10.2019}}</ref> Aseman läheisyyteen muodostui 1900-luvun alussa pientaloalue, vanha Puu-Pasila.<ref name="Talouselämä" />
▲1920-luvulla rautateiden matkustajaliikenne siirrettiin alkuperäisen ratapihan itäpuolelle rakennetuille uusille raiteille, ja alkuperäinen ratapiha jäi ainoastaan tavaraliikenteen käyttöön. Tällöin uudeksi henkilöliikenteen asemarakennukseksi rautatien itäpuolelle siirrettiin [[Vammeljoki|Vammeljoen]] puinen asemarakennus [[Karjalan kannas|Karjalan kannakselta]].<ref name="Talouselämä" /> Samalla kuitenkin katkesi suora kulkuyhteys asemarakennuksen ja Puu-Pasilan välillä. Aseman läheisyydessä nykyisen Itä-Pasilan alueella oli vain teollisuushalleja ja varastoja<ref name="Talouselämä" />. Pasilan aseman tärkein merkitys olikin vaihtoasemana, jossa voitiin siirtyä rantarataa pitkin Helsinkiin saapuvista junista päärataa pitkin Helsingistä pohjoiseen kulkeviin juniin tai päinvastoin.
▲Aseman suomenkielisen nimen Pasila [[Rautatiehallitus]] vahvisti käyttöön vuonna 1925. Nimi johtui Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta Karl Pasilasta, jonka nimeä oli muutoinkin jo alettu käyttää myös alueen nimenä.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 126 | Luku = Pasila–Böle–Fredriksberg | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref> Aseman ruotsinkielisenä nimenä pysyi tällöin edelleen Fredriksberg, vaikka [[Pasila]]n kaupunginosan ruotsinkielinen nimi oli Böle.
▲[[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] ''[[Pro Helsingfors]]'' -suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Helsingin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Matti ja Sari Vesikansa | Nimeke = Kantakaupunkimme - Ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä | Sivut = 96-97 | Luku = Keskustan suunnittelun taustaa |Julkaisija = Helsinki-Seura | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-9418-01-6}}</ref>
▲[[Itä-Pasila]]n rakentamisen yhteydessä vanha asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Vuonna 1984 rakennus siirrettiin läheiselle Veturitorille [[Suomen Rauhanliitto|Suomen Rauhanliiton]] toimitiloiksi, [[Rauhanasema]]ksi.<ref name="Talouselämä" /> Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus tehtiin pilarien varaan raiteiden yläpuolelle<ref name=uuttahelsinkia />, ja siinä oli myös liiketiloja ja ravintoloita. Liikekeskuksena se kuitenkin menestyi huonosti.<ref>{{lehtiviite | Kirjoittaja = Teemu Kuusijoensuu | Otsikko = Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmukohtaharha” voi koitua kauppakeskuksen kohtaloksi | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 16.10.2019 | www = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006274247.html}}</ref>
▲Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi 27. toukokuuta 1990.<ref>https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003586973.html</ref> Uuden aseman valmistumisesta lähtien Pasilassa ovat pysähtyneet lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat.{{lähde}} Lipunmyynti Pasilan asemalla lopetettiin vuoden 2016 alusta.<ref>http://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731</ref>
▲Vuonna 1990 valmistunut asemarakennus suljettiin lopullisesti 19. kesäkuuta 2017, minkä jälkeen se purettiin uuden aseman ja kauppakeskus Triplan tieltä. Jo sitä ennen, 3. huhtikuuta 2017 oli asemalaiturien yläpuolelle hieman pohjoisemmaksi valmistunut väliaikainen asemarakennus. Nykyinen asema ja siihen liittyvä kauppakeskus Tripla avattiin 17. lokakuuta 2019.
▲=== Pasilan tavararatapiha ===
▲Pasilan aseman länsipuolella ja aseman laituritasoa alempana, nykyisen [[Keski-Pasila]]n alueella oli Pasilan entisen tavararatapihan alue. Se sijaitsi laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu [[Töölönjärvi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/toolon_nimi.shtml | Nimeke = Helsingin Töölön kylän nimi | Tekijä = Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 | Ajankohta = Elokuu 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 15. huhtikuuta 2013 | Kieli = }}</ref>
▲Pasilan ratapihalta alkoi myös [[Sörnäisten satama]]an ja [[Pasilan konepaja]]lle johtanut sivurata.
▲Sekä Pasilan tavararatapiha että [[Sörnäisten satamarata]] poistuivat käytöstä vuonna 2008, kun [[Vuosaaren satama]] valmistui ja rahtilaivaliikenne Sörnäisten satamasta siirtyi sinne. Ratapihan tilalle Keski-Pasilaan alettiin suunnitella liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.lvm.fi/web/fi/48|Nimeke=Suurimmat väylähankkeet|Julkaisu=Liikenne- ja viestintäministeriö|Viitattu=3. toukokuuta 2009}}</ref><ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Pasila/Keski-Pasila|Nimeke=Keski-Pasilan suunnitelma|Julkaisu=Helsingin kaupunki|Viitattu=26. toukokuuta 2009}}</ref>
== Kuvia ==
| |||